Akuutin Arkisto
24.4.2007
Rintasyövän tehokkaat hoidot
Noin 4 000 suomalaisnaista sairastuu rintasyöpään vuosittain. Entistä tehokkaampien hoitojen ja taudin varhaisen toteamisen ansiosta suurin osa sairastuneista on elossa vielä viiden vuoden jälkeen rintasyövän toteamisesta. Sairastuneelle syöpä on usein kriisi, joka laittaa koko arvomaailman ja ajattelutavan uusiksi.
– Olin tuntenut itse rinnassani ensin muutoksen ja menin tietenkin heti tutkimuksiin. Kyhmystä otettiin ohutneulanäyte ja selvisi että kyseessä oli hyvälaatuinen kasvain. Kahden vuoden päästä tunsin, että ihan kuin jotain muutosta olisi taas tapahtunut. Täällä kertaa selvisi, että kasvain oli pahalaatuinen. Se oli kahden vuoden aikana muuttunut pahalaatuiseksi, kertoo Kristiina Tapio.
Kristiina Tapion rintasyöpä todettiin viisi vuotta sitten, kun hän oli nelikymppinen. Sairastuessaan hän eli muutenkin raskasta elämänvaihetta.
– Minulla oli takanani vaikea parisuhde. Kerran jopa ajattelin, että tulisi vaikka mieluummin syöpä kuin tämä. Kun sitten sairastuin, ajattelin vain oikeastaan, että sitä saa mitä tilaa. Luotin kuitenkin lääkäreihin ja menin päivän kerrallaan. Ajattelin, että kyllä minä tästä selviän, muistelee Tapio.
Sukupuuta kannattaa tutkia
Rintasyöpään sairastunut kokee usein voimakasta syyllisyyttä. Nainen saattaa käydä läpi kaikkia mahdollisia syitä, joilla hän olisi voinut saada syövän itse aikaan, vaikkapa stressaamalla.
– On tehty tutkimuksia siitä, että vaikuttaako stressi esimerkiksi rintasyövän puhkeamiseen. Monella onkin ollut vaikea elämäntapahtuma ennen rintasyövän puhkeamista, mutta nykykäsityksen mukaan se ei vaikuta, vahvistaa syöpätautien dosentti Arja Jukkola-Vuorinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Kaikkia rintasyövän syitä ei edelleenkään tiedetä kovin tarkasti. Yleensä tautiin kuitenkin liitetään naissukupuolihormoni eli estrogeeni.
– Eli esimerkiksi jos kuukautiset alkavat hyvin varhain tai vaihdevuodet tulevat myöhään tai sitten naisella ei ole synnytyksiä tai sitten että ensimmäinen lapsi synnytetään yli 30-vuotiaana. Muun muassa nämä lisäävät selkeästi rintasyöpäriskiä, Jukkola-Vuorinen sanoo.
Rintasyöpä voi myös olla perinnöllistä. Jos nainen kantaa tiettyä geeniä, hänen riskinsä sairastua rintasyöpään on suuri. Oma sukupuu kertookin paljon. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos useampi sukulaisnainen on sairastunut rintasyöpään. Mutta voiko tautia ehkäistä?
– Mitään tämmöisiä hyviä ehkäisykeinoja ei tietenkään ole olemassa. Mutta jos tehdään lapset nuorena ja useita lapsia, se todennäköisesti suojaa rintasyövältä. Käytetään vaihdevuosilääkkeitä säästeliäästi tai ei ainakaan yli viittä vuotta. Pysytään laihoina, sillä lihavuus lisää myös muita sairauksia. Kannattaa syödä myös paljon vihanneksia, listaa Jukkola-Vuorinen.
Säästävä leikkaus yleistyy
Rintasyöpään sairastuneiden määrä on ollut kasvussa, mutta taudin ennuste on parantunut ja kuolleisuus vähentynyt tehokkaampien hoitojen ja varhaisen toteamisen ansioista. Läheskään kaikissa tapauksissa rintaa ei tarvitse leikata kokonaan pois.
- Melkein puolet voidaan säästävästi leikata. Tämä johtuu siitä, että nykyään pyritään säästävään leikkaukseen. Sehän ei ole aina mahdollista, jos rinnassa on useita kasvaimia tai jos kasvain on hirvittävän iso. Tai jos potilas on alle 35-vuotias ja hänellä on suuri uusiutumisriski eli potilas kantaa tällaista syöpägeeniä, niin silloin suositellaan rinnan poistoa. Mutta yleensä pyritään säästävään leikkaukseen, Jukkola-Vuorinen korostaa.
Tuorein edistysaskel on otettu HER 2 -nimisen geenimuutoksen vasta-ainehoidossa, jossa estetään sairastuneen ja nopeasti jakautuvan solun toimintaa.
– Noin 20 prosenttia rintasyöpäpotilaista on tällä hetkellä sellaisia, joilla on niin sanottu HER 2 -geenimuutos, mikä tekee rintasyövän erittäin aggressiiviseksi. Alkuvaiheessa annetulla vasta-ainehoidolla noin puolet rintasyövän uusimisista on saatu vähenemään. Se on mullistava uusi tulos, Jukkola-Vuorinen kertoo.
"Ajattelutapa uusiksi"
Rintasyöpä uusii vajaalla 20 prosentilla potilaista ensimmäisen viiden vuoden aikana. Nykysuosituksen mukaan rintasyövästä toipuneen pitäisi kuitenkin käydä tarkastuksissa varmuuden vuoksi koko loppuelämänsä ajan.
Kristiina Tapiolle tehtiin rintaa säästävä leikkaus ja hän sai sytostaatti- ja sädehoitoa. Tauti ei ole näyttänyt kuluneiden vuosien aikana mitään uusiutumisen merkkejä.
– Koko ajattelutapani meni täysin uusiksi. Ennen ajattelin usein negatiivisesti, mutta nyt suhtaudun elämään myönteisesti ja nautin tästä hetkestä. Menneet ovat menneitä, niistä on turha murehtia, Tapio kertoo.
Asiantuntija: ARJA JUKKOLA-VUORINEN, syöpätautien dosentti, Oulun yliopistollinen sairaala
Toimittaja: SUSANNA EKFORS