Akuutin Arkisto
27.3.2007
Perusterveydenhuolto kriisissä
Suomalainen perusterveydenhuolto on perimmäisten kysymysten äärellä. Nyt on ratkaistava se, miten järjestelmä saadaan toimimaan, vai annetaanko sen rapistua entisestään. Tämän hetkinen tilanne ei kiitosta saa.
Vastikään läntisissä OECD-maissa tehty tutkimus paljasti, että Suomessa tulot vaikuttavat kaikkein eniten lääkäripalveluiden saantiin ja saatavuuteen. Tilanne yllätti rajuudellaan jopa asiantuntijat.
– Kyllä se tulos hätkähdytti niin minut kuin alan asiantuntijoista. Me kyllä tiesimme, että tämän suuntaista vinoumaa palvelujen kohdentumisessa on, mutta että se oli kansainvälisestikin näin suurta. Se yllätti meidän täysin, kertoo Stakesin alueyksikön päällikkö, vs. professori Juha Teperi.
Syitä tämän tilanteeseen on haettu rakenteista sekä siitä, että terveyskeskukset ovat jääneet auttamattomasti kehityksen jalkoihin. Kymmenen vuoden aikana terveyskeskuskäynnit ovat vähentyneet vajaalla neljänneksellä ja lääkäreiden määrä on pysynyt ennallaan. Samassa ajassa yksityiset lääkäripalvelut ja työterveyshuolto ovat kehittyneet niin käynneissä kuin lääkäreiden määrässä mitattuna. Myös erikoissairaanhoito on vienyt resursseja terveyskeskuksilta.
Työterveyshuoltoa ja yksityistä puolta on kehitetty julkisin varoin, mutta terveyskeskuksiin rahaa ei ole riittänyt. Ilmaista terveydenhoitoa saa vain työterveyshuollon kautta. Ranuan terveyskeskuksen johtava lääkäri Timo Peisa ei näe tulevaisuutta kovinkaan paljon parempana.
– Kun puhutaan terveydenhuollosta, puhutaan että sen runko on terveyskeskustoiminnassa, mutta sitten kun miettii mitä voimavaroja on löytynyt, usko alkaa hiipua. Kun mitään ei tapahdu, ei lisätä resursseja, niin en hirveästi jaksa uskoa, että tässä kovin kummoisia tapahtuisi. Epäilen, että päättäjäkunta on aika sokea tälle tilanteelle. Hehän ovat juuri sitä väestönosaa, joka käyttää tätä hyvinvoivaa, ilmaista työterveyshuollon palvelukanavaa, Peisa sanoo.
Tällä hetkellä parhaiten lääkäripalvelut saavat ne ihmiset, jotka ovat töissä ja työterveyshuollon piirissä. Lisäksi varallisuus ratkaisee sen, voidaanko kääntyä yksityisen lääkäriaseman puoleen.
Kaikkein huonoin tilanne on niillä, jotka ovat täysin riippuvaisia terveyskeskuspalveluista. He ovat usein työttömiä, lapsiperheellisiä miehiä ja naisia sekä ikäihmisiä. Terveyskeskuspalvelujen saanti on myös kiinni, missä päin Suomea asuu.
Perusoikeudet eivät toteudu
Tilanne on vakava kahdestakin eri syystä. Terveyspalveluiden epäoikeudenmukainen jakautuminen rikkoo paitsi perutuslakia ja kansalaisten perusoikeuksia, mutta ne aiheuttavat vuosittain useita satoja kuolemantapauksia, jotka olisi voitu välttää toimivilla terveyspalveluilla.
Vielä julkaisematon Stakesin tutkimustulos on hälyttävä. Alimassa tuloluokassa ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet, kun muiden tuloluokkien kohdalla tilanne on ollut täysin päinvastainen. Tällöin voidaan puhua niin sanotuista "turhista kuolemista", koska usein kyse on sellaisista sairauksista, jotka voidaan hoitaa ja ehkäistä hyvillä terveyspalveluilla.
Hankalimmassa asemassa ovat köyhin väestönosa sekä ne, jotka ovat täysin terveyskeskuspalveluiden varassa.
– Nämä ehkäistävissä olevat kuolemat ja erot väestönryhmien väleissä niissä kuolinsyissä kasvavat nopeammin kuin kuolleisuuserot. Erityisen huolestuttava tilanne näyttäisi oleman niissä tapauksissa, jotka hyvin toimivan perusterveydenhuollon tulisi kyetä hoitamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, miten tavallisia, pitkäaikaisia kansansairauksia hoidetaan. Kysymys on siis siitä, saavatko kaikki hyvän hoidon astmaansa, sokeritautiinsa tai keuhkolaajentumatautiinsa, Teperi sanoo.
Teperin mukaan tilanne vaatii korjausta jo senkin vuoksi, että Suomen perustuslaissa taataan oikeudenmukainen terveydenhoito kaikille kansalaisille. Perustuslain mukaan julkisen sektorin eli kuntien ja valtion on taattava jokaiselle kansalaiselle riittävät palvelut.
– Tässä asiassa perusoikeudet eivät täysimääräisesti toteudu, Teperi sanoo yksiselitteisesti.
Mitä voisi tehdä?
Mikäli tilanteelle ei tehdä mitään, terveyspalvelut jakautuvat yhä epätasa-arvoisemmin. Ilmaista terveydenhuoltoa tällä hetkellä saa vain työterveyshuollosta. Terveyskeskuksilla ovat omat palvelumaksunsa, ja jonotusajat voivat olla paikkakunnasta ja lääkäritilanteesta riippuen pitkiä. Vaikka terveyskeskuksissa olisi tahtoa tehdä työ hyvin, ja hoitaa potilaat kunnolla, se ei riitä. Tilanteen korjaaminen on ennen kaikkea poliittinen kysymys.
– Meillä ei ole oikein varaa antaa kehityksen mennä samaan tahtiin. Uskon kuitenkin, että tämä ongelma alkaa tulla niin hyvin näkyväksi ja tiedostetuksi että löydämme yhdessä keinot terveyskeskusten tukemiseen, Teperi uskoo.
Hänen mukaansa kysymys ei ole siitä, että toimivaa työterveyshuoltoa tulisi heikentää, vaan siitä, että terveyskeskustoiminta pitäisi nostaa samalle tasolle, kuin mitä työterveyshuoltopalvelut tällä hetkellä ovat.
Ranuan terveyskeskuksen johtava lääkäri Timo Peisa näkee tilanteen eri valossa.
– Nykymenolla kehitys tulee entisestään korostumaan. Kun itse olen ollut koko urani terveyskeskustoiminnassa mukana, kannatan lämpimästi yhden kanavan järjestelmää, joka olisi yhteinen koko väestölle. Nyt pitäisi tarkkaan miettiä, jatketaanko me monikanavaisen julkisrahoitteisen palvelutuotannon kautta, vai keskitämmekö voimat terveyskeskustoiminnan kehittämiseen, Peisa sanoo.
Asiantuntijat:
JUHA TEPERI, alueyksikön päällikkö, vs. professori, Stakes
TIMO PEISA, johtava lääkäri, Ranuan terveyskeskus
Toimittajat: MINNA AKIMO, ULLA SAIKKONEN