Akuutin Arkisto
27.3.2007
Tukea imetykseen
Rintaruokinnan ja äidinmaidon terveysvaikutuksista on olemassa paljon luotettavaa tutkimustietoa. Suomalaisäidit suhtautuvat imetykseen myönteisesti ja he haluavat imettää vauvojaan. Kuitenkin Suomessa imetetään huomattavasti lyhyempiä aikoja kuin mitä suositellaan ja kuin mitä äidit toivoisivat imettävänsä.
Suomessa suositellaan, että vauvat saisivat ravinnokseen pelkästään äidinmaitoa puolen vuoden ikään ja että imetys jatkuisi sen jälkeen muun ruoan ohella ainakin vuoden ikään saakka, vanhempien niin halutessa jopa pitempään.
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisäidit imettävät vauvojaan huomattavasti lyhyemmän ajan. Kuukauden ikäisistä suomalaisvauvoista vain 60 prosenttia on täysimetettyjä, kun taas esimerkiksi ruotsalaisvauvoista noin 75 prosenttia saa pelkästään äidinmaitoa.
Imetyksen tukeminen niin neuvoloissa kuin sairaaloissakin vaihtelee suuresti Suomessa. Kaikilla äideillä olisi mahdollisuus onnistuneeseen, suositusten pituiseen imetykseen, jos he saisivat ammattitaitoista imetystukea.
– Nyt kun tämä imetys lähtenyt käyntiin niin onhan tämä mieletön ylpeys, että omalla tuotannolla saan tämän vauvan kasvamaan näinkin hyvin. Vauva on nyt kahdeksan viikkoa vanha ja ei tulisi mieleenkään tarjota korviketta, sanoo kahdeksan viikkoa vanhan poikavauvan äiti, Sari Mattsson.
Vauva vierihoidossa
Tanja Asikainen-Kunnari ja Matti Kunnari ovat pienen tyttövauvan tuoreet vanhemmat. Kätilö Lea Putustalja tulee katsomaan miten imetys sujuu alle vuorokauden ikäisen vauvan vanhemmilta.
– Tämä on uuden opettelua teille kaikille. Eilen synnytyskätilö kertoi, että hän on imenyt hyvin mutta minä haluan teidän omana kätilönä nähdä hänen imemisen ja imemistekniikan, selvittää Putustalja.
Kätilöopiston sairaalassa, Helsingissä, vauva on ympärivuorokautisessa vierihoidossa ja imetys tapahtuu vauvan viestien mukaisesti.
– Kun se vauva saa omaan tahtiin imeä äidin rintaa niin silloin se maidontuotanto käynnistyy optimaalisesti ja se vastaa sen vastasyntyneen tarpeita, sanoo terveystieteiden tohtori, Leena Hannula.
Imetysohjaajat tukevat ja auttavat äitejä imetyksessä.
– Minä joskus sanon, että tämä imettäminen on kuin kävelemään opettelu, noustaan ylös ja kaadutaan, mutta pikkuhiljaa vauva oppii ja vanhemmat oppii sen imetyksen, kuvailee kätilö Lea Putustalja.
– Siinä oli heti synnytyksen jälkeen, kun oli se ensimmäinen imetys, niin siinä oli kätilö paikalla, joka sitten kädestä pitäen, tai rinnasta pitäen opasti, että vauva löysi oikean asennon ja imuotteen, ja itsekin löysin sen oikean asennon, kuvailee äiti, Tanja Asikainen-Kunnari.
Tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta on oikeanlainen imuote. Huonolla otteella vauva ei jaksa imeä tarpeeksi maitoa, rinnat kipeytyvät ja maidon eritys vähenee.
– Minulla oli jo pienen ajan päästä rinnat ihan verillä ja kipeät. Lopulta yksi ystävä neuvoi, että ota kunnolla siitä rinnasta kiinni, niin kuin hampurilaisesta ja työnnä se sinne vauvan suuhun. Siitä se imetys sitten lähti hiljalleen sujumaan. Se oli aluksi erittäin epämiellyttävää, ennen kuin sen tekniikan sitten oppi, kuvailee Sari Mattsson.
Vauvan parasta ravintoa
Imetys on luonnollinen ja tehokas keino edistää, niin vauvan kuin äidinkin, terveyttä. Tutkimusten mukaan lyhytkestoinen imetys ja varhainen altistuminen lisäruoalle lisäävät lapsen riskiä sairastua lapsuusiän lihavuuteen tai diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.
Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa. Se sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet, lapselle sopivimmassa muodossa. Maito sisältää runsaasti laktoosia, rasvaa, proteiinia, entsyymejä, hormoneja ja kasvutekijöitä.
Lapsen vastustuskyky monille taudeille parantuu äidinmaidon sisältämien vasta-aineiden ansiosta. Imetys suojaa lasta esimerkiksi keuhkokuumetta ja korvatulehdusta vastaan. Äidinmaito tukee vauvan suoliston kehittymistä. Se suojaa ripulilta, hengitys-tie-infektioilta, astmalta ja allergioilta.
Myös äiti saa terveyshyötyjä imettämisestä. Imetys vähentää äidin riskiä sairastua rintasyöpään. Ja tuoreen amerikkalais-tutkimuksen mukaan imetys pienentää riskiä saada sydäninfarkti.
Onnistunut imetys
Synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden imetystietämyksen taso vaihtelee suuresti Suomessa. Kaikissa sairaaloissa ei tueta imetystä ja hoitokäytännöissä on eroja. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajista vain kolmasosalla on imetysohjaajakoulutusta.
– Jos se äiti on epävarma siitä imetyksestä ja hänellä on ongelmia ja jos se pääasiallinen tukija on henkilö jolla ei ole koulutusta imetystukeen, niin tuota, kyllä se saattaa hyvinkin lisätä sitä korvikeruokinnan määrää, toteaa terveystieteiden tohtori Leena Hannula.
Sairaaloiden hoitokäytäntöjen muuttaminen imetystä tukeviksi lisäisi imetyksessä onnistuvien äitien määrää. Olennaista on varhaisimetyksen turvaaminen, ympärivuorokautinen vierihoito ja asiantuntevan ohjauksen saatavuus, selventää terveystieteiden tohtori Leena Hannula. Neuvoloiden imetystukiosaamista pitää parantaa, jotta perheet saavat tukea ja ohjausta imetykseen jo odotusaikana ja sairaalasta kotiutumisen jälkeen.
Imetykseen liittyvissä kysymyksissä vanhempia auttaa myös vapaaehtoisvoimin toimiva valtakunnallinen imetystukipuhelin ja vertaistukea imettävät vanhemmat löytävät esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta.
– Ensimmäisen kanssa se oli tosiaan niin paljon semmoista suorittamista ja harjoittelua, että nyt tämän toisen kanssa tämä menee keveämmin. Tuntuu erittäin mukavalta, että itse saa tarjota sen kaiken mitä toinen tarvitsee, iloitsee Sari Mattsson.
Asiantuntija:
LEENA HANNULA, Terveystieteiden tohtori, Hoitotyön ja ensihoidon lehtori, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.
KARLA LOPPI, Imetyksen tuki ry, http://www.imetys.fi/
Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN-STEDT