Akuutin Arkisto
29.5.2007
Unelmana karvaton keho?
Kesän lähestyessä karvanpoisto on aihe, joka askarruttaa monen mieltä. Suurin osa naisista haluaakin sileät sääret ja karvattomat kainalot. Vastaavasti myös yhä useampi mies haluaa päästä eroon karvoista, ja moni höylääkin leukaperien lisäksi selkänsä tai rintansa.
Käytössä on useita karvanpoistotekniikoita, kuten höylääminen, vahaaminen, ihokarvanpoistoaineet, elektrolyysit ja laser-hoidot. Silti monia askarruttaa, miksi karvanpoisto on niin vaikeaa. Pystyisikö tiede joskus auttamaan ihmiset täysin karvattomiksi? Pieni vilkaisu ihon alle auttaa ymmärtämään kysymystä.
Karvojen kierokulku
Karva kasvaa useita millimetrejä ihon pintakerroksen alapuolella. Karvan juurta ympäröi orvaskeden soluista muodostunut karvatuppi, joka säätelee karvan kasvua.
– Karvan kasvussa on ensin kasvuvaihe, jota seuraa erittäin nopea surkastumisvaihe ja sen jälkeen tietyn mittainen lepovaihe. Lepovaihetta seuraa karvatupen surkastuminen. Näin sulkeutuu ympyrä, joka kuvaa karvatupen elämänkaarta. Vaiheet ovat toisin sanoen: kasvuvaihe, surkastumisvaihe ja lepovaihe. Nämä vaiheet vuorottelevat, kertoo belgialainen hiusbiologi Bruno Bernard L'Oréalin tutkimusosastolta.
Näin on päästy ongelman ytimeen. Kun karva irtoaa, korvaa uusi karva sen välittömästi. Automaattinen uusiutuminen johtuu kantasoluista, joista muodostuu uusi karvatuppi.
– Kantasolun perusominaisuus on kyky erilaistua ja muodostaa uutta solukkoa, joka muuttuu elimistön eri osissa tarvittaviksi kudoksiksi. Aikuisella ihmisellä on kantasoluja useissa eri kudoksissa, kuten ihossa, verenmuodostukseen liittyvässä järjestelmässä ja ohutsuolessa.
– Kaikkialla näissä kudokset uusiutuvat jatkuvasti. Ohutsuolen epiteeli uusiutuu muutamassa päivässä, iho muutamassa viikossa ja verisolut muutamassa kuukaudessa. Kantasoluja tarvitaan korvaamaan ihmisen elimistössä päivittäin tuhoutuvia soluja, valaisee tutkija Cédric Blanpain.
Karvalla useita tehtäviä
Mutta onko karvoilla jokin tärkeä tehtävä elimistön kannalta, kun ne kasvavat aina vaan uudestaan? Ihotautien erikoislääkäri Dominique Van Nesten mielestä karvalla on useita tehtäviä.
– Karva on viestinnän väline. Se antaa meille jokaiselle erilaisen ulkonäön. Se on kuitujen muodostelma, joka eristää lämpöä ja on siinä mielessä ihmisen ensisijainen vaate. Se muodostaa iholle fyysisen suojan. Karvaa ympäröivässä karvatupessa on kantasoluja, joiden ansiosta ihon pintakerros uusiutuu, mikä on tärkeää esimerkiksi, jos iholla on arpikudosta ja niin ikään ihon ikääntymistä ajatellen.
Karvalla on siis elimistön kannalta tärkeitä tehtäviä. Tämä myös puoltaa sitä, että karvatuppi tulisi säilyttää, vaikka karvat olisikin mahdollista poistaa kokonaan.
– Jos halutaan päästä eroon karvoista, on mahdollista yrittää lukita karvatuppi lepovaiheeseen. Hetkeen, jolloin karva on irronnut, mutta jolloin karvatuppi ei ole vielä kasvanut uudestaan. Periaatteessa tuolla hetkellä iho on karvaton, mutta karvatuppi on yhä jäljellä, Bernard toteaa.
Löytyykö karvattomuuden geeni?
Olisiko siis mahdollista säilyttää karvan hyödylliset ominaisuudet, mutta päästä eroon karvojen haittapuolista? Tällä hetkellä tieteellä ja tutkimuksella ei ole tarjota asiaan ratkaisua. Karvatupen sairauksien tutkimus tarjoaa tutkijoille kuitenkin uusia ja mielenkiintoisia näkökulmia.
Tietyt kaljuuntumiset johtuvat geneettisistä sairauksista. Synnynnäinen kaljuus aiheuttaa täydellisen karvattomuuden ja hypotrikoosissa eli niukkakarvaisuudess karvoja on erittäin vähän.
Tutkijat ovat jo kyenneet paikallistamaan näiden kahden sairauden aiheuttajageenit. Kenties tulevaisuudessa on tarjolla hoitomuotoja, joiden avulla pystytään tuottamaan vastaava geenipoikkeama, joka auttaa pääsemään eroon karvoista.
Laser-hoitokaan ei ole ihmelääke
Tällä hetkellä kehittynein karvanpoistomenetelmä on laser-hoito. Sen mainostetaan tarjoavan lopullisen ratkaisun taistelussa karvoja vastaan. Olisiko laser ihmelääke karvaongelmaan?
– Laserilla tehty karvanpoisto ei ole mikään ihmelääke. Se toimii hyvin positettaessa pitkiä, tummia karvoja, jotka eivät ole liian syvällä ihon alla. Sitä vastoin se on melko tehoton poistettaessa vähäpigmenttisiä karvoja, kuten partahaivenia tai syvällä ihon pintakerroksen alla olevia karvoja. Laser-hoito ei myöskään toimi poistettaessa valkoisia tai punaisia karvoja, paljastaa lääkäri Adeline de Ramecourt.
Laser-hoito perustuu siihen, että laser-energia muuntuu lämmöksi, joka tuhoaa karvatupen. Hoidon heikko kohta on kuitenkin siinä, että laser-energia muuttuu lämmöksi vasta kun se kohtaa riittävän tumman karvan. Vaaleat värit eivät ime valoa, ja lämpöä ei muodostu. Kun laser osuu tummaan karvaan, reaktio on puolestaan välitön. Hoidon aikana karvatuppi tuhoutuu osittain tai kokonaan, mikä määrittää sen kasvaako karva uudestaan. Siksi edes laser-hoitoa ei voi pitää sataprosenttisen varmana.
– Laserhoito tehoaa karvoitukseen 70-prosenttisesti, mutta 30 prosenttia karvoista kasvaa uudelleen. Silti tämä 30 prosenttia on paljon hienojakoisempaa karvaa, eikä siten niin häiritsevää, sanoo de Ramecourt.
Tämän hetken menetelmin karvoja on mahdotonta poistaa pysyvästi. Karvanpoistossa on tyydyttävä yhä perinteisiin menetelmiin, niin kauan kuin uusia menetelmiä kehitetään esimerkiksi geenitutkimuksen avulla.
Tuotanto: RTBF/Belgia
Suomenkielinen toteutus: TERO KYLLÖNEN, AISLA PACKALÉN