Akuutin Arkisto
29.5.2007
Munuaiskiville kyytiä!
Arvioiden mukaan jopa joka kymmenes ihminen saa jossain elämänsä vaiheessa munuaiskivikohtauksen. Toisilla kivi poistuu itsestään virtsan mukana ja parhaimmillaan hoidoksi riittää kipulääke. Toisilla taas kohtaukset ovat toistuvia ja vaativat sairaalahoitoa.
Oululainen Tuomo Vilppola on kärsinyt munuaiskivikohtauksista reilun viidentoista vuoden ajan. Tauti on poikkeuksellisen hankala ja munuaiskivien muodostumista seurataan säännöllisesti. Parhaimmillaan munuaiskivet voidaan murskata jo ennaltaehkäisevästi ja näin välttää kipukohtauksen synty.
– Olin Heinolassa pitämässä luentoa opettajaryhmille ja semmoisessa luentotilaisuudessa. Mulla alako yhtäkkiä alavatsassa tuntuun käsittämätön kipu. Siinä sitten tovin mietittyä menin ambulanssilla Heinolan terveyskeskukseen ja siellä lääkärit eivät voineet tehdä mitään. Kipu oli jo niin valtava, se oli mennyt lihaksiin ja ihminen sitten vaan tärisi siitä kivusta.
– Ja sitten lähdin keskussairaalaan ja suoraan teho-osastolle. Siellä meni noin puolisen tuntia, kun kirurgit paikallistivat, mistä on kysymys ja totesivat että munuaiskivi on tukkinut munuaisaltaan ja siitä johtui tämä valtava kipu, muistelee Tuomo Vilppola ensimmäiset munuaiskivikohtaustaan 90-luvun alussa.
Ensimmäinen kohtaus säikäyttää. Kipu on viiltävä ja sen aiheuttajaa, virtsajohtimeen jumittunutta kiveä, vaikea arvata. Moni pysyy kohtauksettomana ruokavalion avulla, kun taas toisille kivet ovat toistuva riesa. Näin myös Vilppolalla.
– Mulla on elimistö semmoinen erikoislaatuinen, ja minua on hyvin perusteellisesti tutkittu, lääkärit puhuu tämmöisestä hyperkalsiumista, elikkä elimistö tuottaa tavallaan neljän ihmisen kalsium-tarpeen, eli se on semmoinen luonnonoikku ja tuota se aiheuttaa sen että nämä kivet, jotka tiivistyy tuonne munuaisiin, niin ne on kalsium-kiviä, johtuen siitä kalsiumin suuresta määrästä.
Näppärä toimenpide
Kehon ulkoinen munuaiskivien murskaus on Vilppolalle tuttu juttu. Toimenpideaamuna hän saapuu osastolle, jossa mitataan muun muassa verenpaine ja otetaan verinäyte. Kivien paikallistaminen on tehty Vilppolalle pari kuukautta aiemmin edellisen hoitokerran yhteydessä.
Murskauslaite kiertää ympäri Suomea, ainoastaan Helsingistä laite löytyy pysyvästi. Oulun yliopistolliseen sairaalaan kone ja teknikot saapuvat keskimäärin kerran kahdessa viikossa ja potilaita tulee ympäri Pohjois-Suomea.
– Ainahan se vähä jännittää, vaikka on ollut monta kertaa, kun jokainen toimenpide on erilainen ja nyt kun vasemmalle puolelle ei ole tehty pitkään aikaan, niin ei tiedä miltä se tuntuu, pohtii Vilppola ennen toimenpiteen aloittamista.
Munuaiskivien tavallisin hoitomuoto on ulkoinen murskaus. Suuret tai virtsatien alaosiin jumittuneet kivet voidaan joutua poistamaan myös tähystysleikkauksella tai avokirurgisesti. Tällä kertaa Vilppolalla on edessä kolmen pienen kiven murskaus.
– Pienet kivet on aina hieman hankalampia löytää kuin isot, että niistä pitää kuitenkin olla suhteellisen tarkka paikallistus tässä, että hoidosta on tehoa ja on oltava aika varma että kivi on todella siinä mihin ammutaan, kertoo urologi Ilkka Paananen Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikalta.
Kiveä siis niin sanotusti ammutaan shokkiaalloilla ja vähitellen se hajoaa.
– Tällä hetkellä näyttää siltä että tuo yläpoolikivi on ilmeisesti hajoamassa ja joulemäärä lähentelee 2500:aa eli siinä vaiheessa katsotaan vähän ultraäänellä tilannetta, mitä kiveä hoidetaan seuraavaksi vai jatketaanko saman kiven kanssa, selvittää Paananen toimenpiteen etenemistä.
Oulussa ensimmäiset murskaukset tehtiin seitsemäntoista vuotta sitten ja menetelmä mullisti munuaiskivien hoidon. Kirurgiseen kivienpoistoon nähden toimenpide on kivuttomampi ja sairausloman tarve pienempi, usein pari päivää kotona riittää. Sinä aikana murskatut kivet poistuvat vähitellen virtsan mukana. Itse toimenpide on ohi puolessa tunnissa.
Laitteen mukana kiertävä teknikko Kalle Komonen on toiveikas Vilppolalle tehdyn murskauksen suhteen:
– Ihan hyvältä näytti, hyvä vaste oli kivissä, ihan hyvät toiveet on että sieltä poistuu kivenmuruja.
Juomisilla ja syömisillä merkitystä
Pari tuntia toimenpiteen jälkeen Vilppola on vielä hieman tokkurainen. Toimenpiteessä käytettävä lääkitys vaihtelee tapauskohtaisesti ja siitä voi neuvotella erikseen lääkärin kanssa. Joka tapauksessa on tärkeää juoda runsaasti hoidon jälkeen, että muruset lähtevät virtsan mukana liikkeelle.
Runsas nesteen juominen voi ehkäistä kivien syntyä ja se kannattaa muistaa erityisesti kesäaikaan, jolloin runsas hikoileminen väkevöittää virtsaa ja edesauttaa kivien syntymistä.
Myös ruokavaliolla voi vaikuttaa munuaiskivien syntyyn. Ravinnossa pitäisi välttää oksalaatti- ja kalsiumpitoisia ruokia, kivityypistä riippuen. Esimerkiksi raparperissa, pinaatissa, punajuuressa, luumussa ja suklaassa on runsaasti oksalaattia. Kalsiumia puolestaan löytyy paljon nestemäisistä maitotuotteista, eli maidosta, piimästä, jogurtista ja jäätelöstä. Niiden määrä kannattaisi rajoittaa 2–4 desilitraan päivässä.
Asiantuntija: ILKKA PAANANEN, urologi, Oulun yliopisollinen sairaala
Toimittaja: ANU-MAIJA KÄRJÄ