Akuutin Arkisto
30.1.2007
Perhelääkäri hoitaa koko perhettä
Hyttisen perheessä aamu sujuu leppoisasti, vaikka edessä on lääkärissä käynti. Äiti Riinalla ja tytär Marilla on aika perhelääkärin vastaanotolle.
– Marilla nilkat ovat olleet kipeänä pitkän aikaa. Mennään nyt lääkärin katsomaan kuvat ja kuuntelemaan jatkosuunnitelmat nilkkavaivan varalta, kertoo Marin äiti Riina Hyttinen Siilinjärveltä.
Perhelääkärimalli on kehitetty Yhdysvalloissa. Suomessa perhelääkäri-ideaa ryhdyttiin kehittämään 80-luvun loppupuolella. Ajatuksena on, että perhelääkäri näkee potilaan oireineen kokonaisuutena ja osana potilaan yhteisöä, perhettä.
– Perhelääkäriksi voidaan tietysti sanoa kaikkia terveyskeskuslääkäreitä, jotka ovat yleensä erikoistuneet yleislääketieteeseen ja tekevät tämmöistä väestövastuutyyppistä työtä. Heillä on tietyn alueen väestö hoidettavana ja tietyn alueen perheet, eli he toimivat näiden perheiden lääkärinä. Mutta kuinka perhekeskeistä heidän työtapansa on, se tietysti vaihtelee, kuvailee väestövastuulääkäri Rauni Timoska Siilinjärveltä.
Vuorovaikutustaidot korostuvat
Perhelääkärimallissa lääkärin vuorovaikutustaidot korostuvat, ja lääkäri pyrkii selvittämään oireen taustalla olevia tekijöitä laajasti. Monen sairauden kulussa perheellä ja koko sukupuulla saattaa olla suuri merkitys.
– Sanotaan nyt vaikka joku perinteinen kansantauti, kuten sepelvaltimotauti. Siinä ilman muuta perheen huomioonottaminen on tärkeää. Mitkä ovat perheen elämäntavat, miten perhe tukee potilasta hoidossa ja elämäntapamuutoksissa? Perhe pystyy myös hyvin paljon auttamaan, mutta tietysti perhe pystyy olemaan myös esteenä paranemiselle, jopa sairauden syynäkin, Timoska kertoo
Perhelääkäri miettii, löytyisikö perinteisen lääketieteellisten keinojen rinnalle muitakin hoitomahdollisuuksia. Jos esimerkiksi kävisi ilmi, että potilaan vaivan taustalla onkin yksinäisyys tai muita vaikeammin havaittavia asioita, ei lääkepilleri riitä ratkaisuksi.
– Kaikki tämmöiset psyykkiset, psykosomaattiset ja pitkäaikaiset krooniset sairaudet - kaikissa näissä ongelmaan liittyy monenlaisia eri näkökulmia. Hoidossa tarvitaan monenlaisia voimavaroja, muitakin kuin niitä perinteisiä lääketieteellisiä, Timoska sanoo.
Perhelääkärikoulutuksessa korostetaan, että ihminen on niin sanottu biopsykososiaalinen kokonaisuus. Termi voi kuulostaa vaikealta, mutta ajatus on yksinkertainen.
– Jos mieli ahdistuu, se voi vaikuttaa myös solutasolle, voi vaikuttaa sairastumiseen ja hidastaa paranemista. Se taas voi vaikuttaa ihmisen ympäristöön, verkostoon ja perheeseen. Samalla tavalla ympäristö vaikuttaa ihmisen mieleen ja se taas ihmisen elimistöön eli tämä on semmoinen kiertokulku, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, Timoska kuvailee.
Suomessa 120 perhelääkäriä
Suomessa on nyt 120 lääkäriä, jotka ovat saaneet erillisen perhelääkärikoulutuksen. Koulutusta järjestetään esimerkiksi Tampereella ja Oulussa. Määrä kasvaa pikkuhiljaa, sillä muutaman vuoden välein valmistuu parisenkymmentä uutta perhelääkäriä. Perhelääkärikoulusta suositellaan opintojen loppuvaiheeseen tai jo työelämässä toimiville lääkäreille.
Perhelääkärimallin yksi merkittävimmistä eduista on se, että perusteellisen hoidon saanut potilas säästyy turhilta lääkärikäynneiltä ja tämä puolestaan tuo myös säästöjä sekä potilaalle että terveydenhuoltojärjestelmälle. Perhelääkärin vastaanotolla potilasta tuetaan myös itse edistämään parantumista.
– Suurin hyöty on varmasti siinä, että lähestymistapa on hyvin potilaskeskeinen eli siinä pyritään nimenomaan kuulemaan potilaan omat pelot mitä on sairauksien takana ja pyritään nimenomaan etsimään ne potilaan omat tuet ja keinot parantumiselle, Timoska kertoo.
Hyttisen perhe on käynyt saman perhelääkärin vastaanotolla jo kymmenisen vuotta. Tutun lääkärin luo on helppo mennä.
– Ensinnäkin se, että lääkäri tuntee perheen ja suvun taustoja jo aiemmin, ettei niitä kaikkia tarvitse kysyä. On helppo viedä lapset sinne ja on helppo mennä itsekin, koska siellä aina kysytään vähän muutakin kuin sitä vaivaa. Syntyy semmoinen tunne että nyt minua todella hoidetaan ja tätä vaivaa hoidetaan, sanoo Riina Hyttinen.
Toimittaja: SUSANNA EKFORS