Akuutin Arkisto
30.1.2007
Keppijumppa hoitaa selkää ja hartioita
Keppijumppa on voimistelua, josta hyötyvät sekä terveysliikkujat, kuntoilijat että urheilijat. Sen yksinkertaiset ja selkeät perusliikkeet parantavat verenkiertoa ja laukaisevat lihasten jännitystiloja.
Keskivartalon hallitseminen paranee ja jumppaamisen sivutuotteena oppii myös oikean nostotekniikan, jota tarvitaan monenlaisissa arkielämän tilanteissa.
Tämä kuntoilumuoto on saanut alkunsa painonnostossa käytettävistä lihasvoimaharjoituksista, joiden perusliikkeet ovat työntö ja tempaus. Oikeaoppinen jumppakeppikin vastaa mitoiltaan painonnostotankoa, mutta välineeksi käy myös harjanvarsi, maila tai kävelysauva.
Vaikutus voi yllättää
Keppijumpan tehokkuus perustuu sen monipuolisuuteen. Siinä harjoitetaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Säännöllisen voimistelun tuloksena myös koordinaatio- ja tasapainokyky kehittyvät, lihastasapaino korjaantuu ja ryhti suoristuu.
Fysioterapeutti Kirsi Ahde kehottaa aloittelevaa keppijumppaajaa lähtemään liikkeelle varovasti omaa kehoaan kuunnellen.
– Ensin kannattaa tehdä vain vähän liikkeitä ja panostaa tekniikkaan. Kun se on hallussa, liikkeet ovat turvallisia ja harjoittelu tehostuu entisestään.
Voi olla vaikea uskoa, miten raskasta jumppaaminen kevyen kepin kanssa on, ellei itse kokeile. Oman kehon paino yhdistettynä hallittuihin liikkeisiin riittää kohottamaan lihaskestävyyttä. Kuntoilun vaikutusta lisää se, että keppi neuvoo tekemään harjoitukset oikein. Ahde korostaa, että turvallisen liikkeen perusta, on tasapainoinen ja ryhdikäs asento.
– Jalkaterät ovat eteenpäin, paino on tasaisesti molemmilla jaloilla ja polvet sekä varpaat osoittavat samaan suuntaan. Selkä pidetään suorana, napa sisään vedettynä, hartiat rentoina ja pää keskiasennossa. Ote kepistä on kevyt ja ranteet pysyvät suorina.
Aloittelijan ohjelma
Kokematon keppijumppaaja voi aloittaa selkä- ja hartialihasten voimistuttamisen seuraavilla perusliikkeillä, jotka ovat suunnitelleet Oulun Kuntokeskuksen fysioterapeutit Kirsi Ahde ja Annamari Mikkonen. Toistoja kannattaa tehdä aluksi oman kunnon mukaan 8–15. Lyhytkin harjoittelu palkitsee vetreällä ololla.
Katso video esimerkkiliikkeistä. (Lataa
QuickTime-player)
Kyykky: Aseta keppi eteesi lattialle pystyasentoon ja kyykisty alas selkä suorana. Nouse ylös ja toista liike.
Rintavenytys: Pidä keppiä hartianlevyisellä otteella vaaka-asennossa molemmin käsin. Nosta keppi suorilla käsillä edestä ylös vartalon jatkoksi ja laske se takaisin alkuasentoon.
Hyvää huomenta: Laita keppi selän taakse kyynärtaipeiden varaan. Kallistu polvet hieman koukistettuina ja selkä suorana eteen ja alaspäin.
Pieni kiertoliike: Pidä edellisen liikkeen alkuasento ja kierrä ylävartaloa nopeasti puolelta toiselle selkä suorana.
Yhden käden kulmasoutu: Nojaa toisella kädellä polveen ja pidä keppiä vapaassa kädessä poikittain. Vedä kyynärpäätä takaviistoon lähelle rintaa. Tee liike molemmilla puolilla.
Kunnon kohenemisen myötä sarjoja voi pidentää ja siirtyä edellistä vaikeampiin liikkeisiin. Harjoittelua voi myös tehostaa yhdistämällä keppijumppaan pitkäkestoista liikuntaa kuten sauvakävelyä tai hiihtoa. Loppuvenyttelyä ei pidä unohtaa ja siinäkin kepillä voi voimistaa taivutusten vaikutusta.
Keppijumppaan liittyviä ohjeita saa Suomalaisen Ryhtiliikkeen kautta, joka on Suomen Painonnostoliiton jäsen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.painonnostoliitto.fi.
Toimittaja: KIRSI SCHALI
Lähde: Kantaneva, Marko - Kasurinen, Risto, 2001: Keppijumppa. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.