Akuutin Arkisto
5.2.2008
VOIKO HÄTÄKESKUKSEN APUUN LUOTTAA?
Suomessa toteutettiin valtakunnallinen hätäkeskusuudistus vuosina 2001-2005. Uudistuksessa aiemmin toisistaan erillään toimineet pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja poliisin hälytyskeskukset yhdistettiin valtion ylläpitämiksi viideksitoista hätäkeskukseksi.
– Tavallisen ihmisen kannalta tarkoittaa, että ei tarvitse muistaa kuin yleinen hätänumero 112, josta saa näitten keskeisten käyttäjien kaikki hätäpalvelut, kiteyttää Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori.
Hätäkeskuslaitoksen uusi toimintamalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Apua kaikissa hätätilanteissa saa yhdestä ja samasta numerosta, olipa kyse sitten poliisin, pelastuksen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta. Vaikka toimintamalli onkin ainutlaatuinen, ei uudistuksen läpivieminen ole ollut aivan kivutonta. Pelko siitä, kuinka viisitoista hätäkeskusta voi vastata koko Suomen ja kaikkien suomalaisten avuntarpeeseen, on kuitenkin ollut turha.
– Palvelu on hyvää ja parempaa kuin ennen hätäkeskusuudistusta eli vaikka julkisuudessa monesti puhutaankin viiveistä tai niistä ongelmista mitä on hätäkeskuksissa ja niissä palveluissa, mitä sieltä on saatu, niin valtaosa asioista hoidetaan mallikkaasti ja ammattitaitoisesti ja huomattavasti nopeammin ja paremmin kuin siihen vanhaan aikaan, Kunnasvuori vakuuttaa.
Tyytyväisiä ovat myös pelastuslaitoksen työntekijät, jotka saavat tehtävänsä hätäkeskuksen kautta.
– Tällä hetkellä kun hätäkeskuksesta saa kaikkien viranomaisten tukipalvelut, niin hätäkeskusuudistus on ollut omasta mielestä positiivinen, pääasiallisesti. Parempaan suuntaan ollaan menossa, arvioi lääkintäesimies Heikki Lampinen Satakunnan pelastuslaitokselta.
NEGATIIVISTA PALSTATILAA
Haasteita kuitenkin riittää. Yksittäiset uutisoinnit hätäkeskuspäivystäjien tylystä käytöksestä, puhelujen ruuhkautumisesta ja väen vaihtuvuudesta ovat saaneet palstatilaa yllin kyllin.
– On selvää että hätäkeskuslaitoksesta on kirjoitettu viime vuosina erittäin paljon, paljo enemmän oikeastaan kuin tämän kokoinen virasto oikeastaan ansaitsikaan, myöntää Kunnasvuori ja taustoittaa.
– Suomen hätäkeskukset vastaavat noin 3,8 miljoonaan hätäpuheluun vuodessa ja tämä on hurja määrä kun ajatellaan, että meitä on vain viisi miljoonaa ihmistä täällä ja on selvää että kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan.
Väen vaihtuvuuteenkin löytyy selityksiä. Poliisiksi valmistuvat hakeutuvat usein hätäkeskuspäivystäjän työhön, mikäli varsinaista poliisin virkaa ei heti ole tarjolla. Päivystäjien jaksamisessa on kuitenkin parannettavaa.
– Hätäkeskuslaitoksessa on ollut henkilökunnan jaksamisessa aika paljon ongelmia, monissa hätäkeskuksissa sairauspoissaolot ovat olleet erittäin korkeita ja ovat edelleen. Mutta meidän omien sisäisten henkilökuntakyselyjen perusteella ihmiset selkeästi näkee tulevaisuuden valoisampana kuin aikaisemmin ja uskoisin, että se tulee heijastumaan myös työssä jaksamiseen, näkee Kunnasvuori.
TURHAT PUHELUT KUORMITTAVAT
Suurin uhka hätäkeskusten toimivuudessa on niihin soitetut turhat puhelut. Vuosittain jopa 800 000 Matti Meikäläisen soittamaa puhelua ruuhkauttaa hätäkeskusten linjoja, vaikka ne eivät sinne edes kuuluisi.
Tämä tarkoittaa noin 2192 turhaa hätäpuhelua joka ikinen päivä. Toisin sanottuna jokaisessa viidessätoista hätäkeskuksessa puhelin pirisee turhaan keskimäärin 146 kertaa päivässä.
Puhelujen taustalla voi olla taskun pohjalla itsekseen hätänumeroon soittava puhelin, hätäkeskukseen kuulumaton tiedustelupuhelu esimerkiksi talvirenkaiden vaihtoon liittyen tai hätänumeron sekoittaminen numerotiedustelun numeroon. Myös ilkivaltasoitot kuormittavat keskuksia.
– Ensinnäkin se vaatii valtavasti henkilökuntaa ja he ovat tietysti pois siitä hätäpuheluihin vastaamisesta, joka aiheuttaa tietysti sen, että hätäpuhelut ruuhkautuvat ja kun nyt soitetaan siihen samaan numeroon, hätänumeroon, niin jokainen puhelu pitää käsitellä, eli me ei voida millään tietää onko se kymmenes puhelu siinä jonossa se oikea hätäpuhelu vai vasta neljästoista. Eli tämä on se iso ongelma, painottaa Kunnasvuori.
Sähkökatkos on hyvä esimerkki puhelujen ruuhkautumisesta.
– Useimmille ihmisille se on niin arkipäivää, että on sähköä ja on vettä ja kun tulee häiriötilanne, niin se näkyy ihmisten arkipäivässä heti, että ei voi tukkaa kihartaa, ei voi laittaa ruokaa, ei voi katsoo telkkaria, niin siitä tulee se hätätilanne, että ei tiedetä mihin sitä soitetaan, niin aika usein hätäkeskus ruuhkautuu juuri tällaisista puheluista, konkretisoi Hätäkeskuslaitoksen viestintä- ja yhteyspäällikkö Marjukka Koskela.
– Kun näitä puheluita tulee satamäärin ja kysytään, mitä pitää tehdä, ja mistä saadaan infoa ja kuinka kauan tämä sähkökatko kestää, niin sillä hetkellä voi sitten olla joku, joka on saanut sydänkohtauksen ja tarvis kiireellistä apua, niin voi jäädä nimenomaan tänne ruuhkaan odottamaan sitä apua ja se on tosi ikävä tilanne.
Maltti on valttia tämäntyyppisissä tilanteissa.
– Kyllä sen verran täytyy malttaa mieltä ja odottaa niitä infoja sitten viranomaisilta tai energialaitoksilta, seurata radioo, telkkaria ja hakea sitä tietoa jostain muualta, koska se sähkökatko sitte loppuu ja malttaa olla soittamatta hätänumeroon, jos ei kerran ole hätätilanne, ohjeistaa Koskela.
PALVELUNUMEROT KEVENTÄISIVÄT TAAKKAA
Hätäkeskusuudistuksen myötä on ilmennyt selkeä tarve eri viranomaisten palvelunumeroille, joihin kansalaiset voivat soittaa milloin tahansa - vaikkapa niiden talvirenkaiden vaihtoon liittyen.
– Tällä hetkellä on juuri sisäasiainministeriö perustanut niin sanotun 116-alkuisten puheluiden työryhmän jonka tarkoitus on miettiä, minkälaisia palvelunumeroita niin pelastus, poliisi kuin terveysviranomaiset Suomessa tarvitsevat. Sen pitemmälle tätä ei ole vielä ehditty viedä, Kunnasvuori tietää.
Hätäkeskuslaitoksenkaan osalta muutokset eivät ole vielä ohitse. Nykyiset viisitoista keskusta saattavat vähentyä vielä entisestään.
– Tällä hetkellä hätäkeskuslaitoksen tulevaisuudesta on suuntaviivoja sanottu eduskunnassa olevassa hätäkeskusselonteossa, jonka käsittely on eduskunnassa vielä kesken ja uskon, että tämän kevään aikana sieltä tulee linjaus, mihin suuntaan hätäkeskustoimintaa Suomessa kehitetään, sanoo Kunnasvuori.
Lisätietoja 11.2. vietettävästä 112-päivästä: www.112-paiva.fi/
Haastateltavat:
MARTTI KUNNASVUORI, johtaja, Hätäkeskuslaitos
HEIKKI LAMPINEN, lääkintäesimies, Satakunnan pelastuslaitos
MARJUKKA KOSKELA, viestintä- ja yhteyspäällikkö, Hätäkeskuslaitos
Toimittaja: ANU-MAIJA KÄRJÄ