Akuutin Arkisto
5.2.2008
Keskosten hengitysvaikeudet ja vastustuskyky
Keskosilla on usein keuhkojen kypsymättömyydestä johtuvia hengitysvaikeuksia. Myös infektiot ovat iso haaste ennenaikaisesti syntyneiden hoidossa. Tutkija ja lääkäri Mika Rämet etsii geenejä, jotka selittävät hengitysvaikeuksia. Samat geenit vaikuttavat myös vastustuskykyyn.
Suomessa ja Ruotsissa on EU:n pienin lapsikuolleisuus. Suomessa alle yksivuotiaista kuolee alle kolme tuhannesta. Pienin suomalaisvauva vuonna 2003 oli Matilda Larbi. Matilda painoi syntyessään 545 grammaa ja pituutta oli 30 senttiä. Hän syntyi 27 raskausviikolla.
– Odoteltiin päivä kerrallaan, mitä huominen tuo tullessaan. Mutta meidän kohdalla se meni hyvin, kertoo Matildan äiti Minna Larbi.
– Kolme tai neljän päivän jälkeen alkoi uskoa, että hän elää, jatkaa isä Harry Larbi.
Minnalla istukka ei ollut kiinnittynyt eikä toiminut kunnolla. Myös lapsivettä oli vähän ja napanuorassa oli tukos.
– Sekin vaati jotain, että hän oli joutunut elää minun mahassa niin huonona. Että hän oli tarkoitettu tänne. Matilda oli elänyt jo kuukauden, kun annoin itselleni luvan olla äiti, Minna kertoo.
Kehittymättömät keuhkot
Ennenaikaisena syntyneillä on usein keuhkojen kypsymättömyydestä johtuvia hengitysvaikeuksia.
– Matilda ei joutunut olemaan kuin puoli vuorokautta hengityskoneessa. Että hänellä oli kuitenkin keuhkot kehittynyt tosi hyvin, Minna muistaa.
Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erikoislääkäri Mika Rämet on selvittänyt tekijöitä, jotka altistavat keskosvauvoja hengitysvaikeuksille. Oireet voivat olla hengenvaarallisia.
– Hengitysvaikeudet johtuvat siitä, että keuhkoja avaavaa ainetta, jota kutsutaan surfaktantiksi, ei ole vielä muodostunut tarpeeksi. Jos on uhkaava ennenaikainen synnytys tulossa, niin äidille annetaan hormonihoitoa, jonka tarkoituksena on avata mahdollisesti ennenaikaisena syntyvän lapsen keuhkoja. Meillä on käytäntönä antaa kaikille alle 29 viikolla syntyneille keuhkoja avaavaa lääkehoitoa hengitysputken kautta, kertoo Rämet.
Rämet on tutkinut keskosten keuhkojen toimintaan liittyviä geenejä. Näillä samoilla geeneillä näyttää olevan suuri merkitys myös vastustuskyvyn kannalta.
– Se on ihan ymmärrettävää, koska hengitystiet ovat jatkuvasti alttiita erilaisille ympäristöille ja kohtaavat jatkuvasti erilaisia taudinaiheuttajia. Siellä pitää olla hyvät puolustusmekanismit taudinaiheuttajia vastaan, toteaa Rämet.
Infektiot iso haaste
Neljänpäivän ikäisenä Matildalle tuli infektio.
– Sitä ei tiedetä mistä se tuli. Matilda laitettiin uudestaan hengityskoneeseen, sanoo Minna.
Infektiot ovat keskosten hoidossa iso haaste, koska immuunijärjestelmä ei ole vielä ehtinyt kehittyä. Myös iho ja limakalvot ovat ohuita. Vaativassa tehohoidossa ihon läpi menee useita letkuja. Infektiot voivat myös vaikuttaa lapsen keuhkojen toimintaan ja aiheuttaa keskushermoston vammautumista.
– Toivoisimme, että me pystyisimme vähentämään infektioiden määrää. Ne ovat edelleen iso ongelma meille ja kaikille, jotka hoitavat ennenaikaisesti syntyneitä, Rämet tietää.
Kun kolme ja puolikuinen Matilda pääsi kotiin, hän painoi vajaat kaksi kiloa. Sen jälkeen kehitys on ollut normaalia.
– Kun Matilda täytti kaksi vuotta, hän alkoi oikeastaan vasta syömään kunnolla. Siihen asti hän joi aina maitoa. Maito oli hänen ruoka ja juoma, Minna naurahtaa.
Vastustuskykyä tutkitaan banaanikärpäsillä
Rämetin johtama tutkimusryhmä Tampereen Yliopiston Lääketieteellisen teknologian instituutissa selvittää vastustuskyvyn perusmekanismeja banaanikärpäsillä. Banaanikärpästen geenejä pystyy muuntelemaan sangen helposti.
– Tutkimme banaanikärpäsiä sen takia, että me ymmärrettäisiin paremmin, miten ihmisen vastustuskyky toimii. Kärpäsellä ja ihmisellä on suunnilleen saman verran geenejä ja näistä noin puolet on samoja.Ja monin osin banaanikärpäsen puolustusmekanismit on ihan samanlaisia kuin ihmisen ja vastasyntyneen puolustusmekanismit on.
Useimmiten geenimuunneltua banaanikärpästä pistetään infektioneulalla, ja tutkitaan miten kärpänen tartunnasta selviytyy.
– Voi myöskin tehdä niin, että annetaan pilaantunutta ruokaa kärpäselle ja katsotaan, miten ne toipuvat ruokamyrkytyksestä.
– Yksi pidemmän ajan tavoite on, että pystyisi paremmin ymmärtämään miten elimistö reagoi mikrobeihin, että mikä käynnistää tulehdusreaktion, Rämet tiivistää.
Mutta millainen Matilda on nyt neljävuotiaana?
– Matilda on todella temperamenttinen ja tietää mitä haluaa, Minna-äiti kertoo
– Matilda rekisteröi kaikki ja kysyy jälkeen päin, että mitä isä on tehnyt ja miksi teet noin, Harry jatkaa.
– Mutta kyllä hän on perusluonteeltaan vaikka iskä sanoo että hän on vaikea nainen niin kyllä hän on aika kiltti tyttö, sanoo Minna ja vilkaisee onnellisena Matildaa ja hänen kanssaan leikkivää 1-vuotiasta pikkuveljeä, Patricia.
Toimittaja: HELENA COLLIN