Akuutin Arkisto
8.1.2008
Alkoholimaksasairaudet lisääntyvät
Suomalaiset joivat vuonna 2006 2,5 prosenttia vähemmän alkoholia kuin aikaisemmin. Suunta on hyvä, mutta lasiin sylkijöiksi meitä ei silti voida kutsua. Sataprosenttista alkoholia kului nimittäin 10,3 litraa asukasta kohden. Viinapulloina se tarkoittaa 54:ä pulloa vuodessa. Se tekee yhden pullon per viikko, paitsi että vappuna ja juhannuksena joutuu juomaan kaksi pulloa.
Alkoholimaksasairaudet tappavat vuodessa noin 1000 suomalaista. Määrä on vuosituhannen alusta lähes tuplaantunut. Viina siis vie ja maksa vikisee, mutta ei alkoholi täysin vaaraton ole muillekaan sisäelimille, kertoo osastonylilääkäri Seppo Niemelä Oulun yliopistollisen sairaalan gastroenterologian osastolta.
– Ruuan sulatuskanavan sairauksista haimatulehdus on tavallisimmin alkoholin aiheuttama. Sitten voi olla erilaisia ruoansulatuskanavan ärsytystiloja. Alkoholin myös tiedetään lisäävän erityisesti ylemmän ruoansulatuskanavan syövän riskiä. Alkoholi periaatteessa voi vaurioittaa lähes kaikkia elimiä ihmisessä. Tavallisimpia ovat alkoholimaksavauriot joista tavallisin ja lievin on alkoholirasvamaksa. Ja edelleen maksassa alkoholi voi aiheuttaa maksatulehduksen eli alkoholihepatiitin ja maksakirroosia
Salakavala seuralainen
Alkoholirasvamaksa on salakavala sairaus. Maksassa on toki luonnostaan jonkin verran rasvaa, mutta jos maksasta on rasvoittunut yli 25 prosenttia, puhutaan sairaalloisesta rasvamaksasta. Salakavalaksi sen tekee oireettomuus. Yleensä rasvamaksa paljastuukin jostain muusta syystä otettavan maksakokeen yhteydessä. Mutta tulehtuessaan rasvamaksa voi muuttua vakavaksi.
– Osaan rasvamaksoista liittyy tällainen tulehdus. Se voi johtaa siihen, että maksaan kehittyy arpeutumista, maksakirroosi lopulta, ja se on lopullinen tapahtuma, useimmiten palautumaton. Silloin maksa muuttuu kyhmyiseksi sidekudosarpien täyttämäksi elimeksi. Jos potilas lopettaa tässä kirroosivaiheessa alkoholinkäytön, hänellä on erittäin hyvät mahdollisuudet selviytyä.
– Jos mitään erityisiä komplikaatioita ei ole ehtinyt tulla, hänen ennusteensa on liki sama kuin normaaliväestössä. Ihan oleellinen muutos, parannuskonsti on käytön lopettaminen siinä vaiheessa kun maksakirroosi todetaan. Sen sijaan jos potilas jatkaa tätä kirroosia aiheuttanutta alkoholin käyttöä niin hänen ennusteensa on erittäin huono. 10 vuoden kuluttua 10 % prosenttia on enää elossa, kertoo Seppo Niemelä
Kirroosi ei siis poistu mutta täydellisellä alkoholinjuonnin lopettamisella sen kanssa saattaa tulla toimeen. Asiantuntijat tosin arvioivat, että vain alle puolet potilaista pystyy täysraittiuteen.
Milloin juo liikaa?
Maksan vaurioituminen alkaa kun ylitetään suurkulutuksen raja. Miesten suurkulutuksen alarajana pidetään seitsemää kerta-annosta tai 24 viikkoannosta. Naisilla vastaavat annosmäärät ovat viisi ja 16. Kansanterveyslaitos arvioi suurkuluttajien osuudeksi 5-10% aikuisväestöstä.
Alkoholimaksasairauksia on vaikea ennakoida niiden alun oireettomuuden takia. Lääkäri kehottaakin tarkkailemaan liiallisesta alkoholin käytöstä johtuvia psyykkisiä oireita:
– Unirytmin muutoksia, aikaista heräilyä ja katkonaista unta, mielialamuutoksia erityisesti masennusta, ne on tavallisimpia. Sitten jos alkaa tulla ihan elimellisiä oireita, maksavaurion merkkejä niin silloin ollaan jo pidemmällä. Mutta nämä varhaisemmat vaiheet on tavallisesti tällaisia normaalielämään liittyviä oireita.
Alkoholi tappaa myös muilla tavoilla. Alkoholimyrkyykseen kuoli vuonna 2005 yli 560 suomalaista. Lisäksi päihtyneenä tapaturmaan tai väkivaltaan kuolleita oli lähes 1000. Stakes arvioi, että alkoholin käyttö aiheuttaa yhteiskunnalle 670-900 miljoonan euron välittömät kustannukset. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osuus on lähes puolet kustannuksista.
Asiantuntija: SEPPO NIEMELÄ, Gastroenterologian osastonylilääkäri,
OYS
Toimittaja: MATTI YLÖNEN