Akuutin Arkisto
9.12.2008
Olkapää kuntoon tähystysleikkauksella
Lietolainen Anu Heikkilä tekee töitä teollisuuden kokoonpanotyöntekijänä, jossa hän joutuu käyttämään fyysistä voimaa. Hänen olkapäävammansa syntyi äkillisesti normaalissa työtilanteessa.
Kolmen kuukauden sairausloman, tuloksettoman fysioterapian ja kovien kipujen jälkeen hän päätyi maksamaan leikkauksensa itse. Diagnoosi oli olkapään kiertäjäkalvosinrepeämä, jossa leikkaushoito tähystyksessä on ensisijainen hoito. Tämä vamma on yksi hyvin tyypillinen aikuisten olkapäävamma.
Olkapään ja yläraajavammojen hoidossa kuntoutushoito on ensiarvoisen tärkeää. Olkapäävammat ovat hyvin tuttuja niin huippu-urheilijoille kuin kuntoilijoillekin. Vammojen ehkäisy ja lihashuolto on parasta hoitoa. Esimerkiksi verryttely ennen varsinaista liikuntaa on tärkeää.
– Tein ihan normaalisti töitä, kokosin kuorma-auton vesisäiliön osia, siinä sitten laitoin letkua paikalleen, niin olkapäässä naksahti, se oli vähän huonossa työasennossa, Anu Heikkilä kertoo.
Hän soitti työterveyshuoltoon, jossa arvioitiin, että olkapää on jollakin tavalla venähtänyt, sairausloma alkoi siitä.
Leikkaus omalla kustannuksella
Kolmen kuukauden jälkeen sairauslomaa oli ehditty jatkaa jo kymmenisen kertaa. Syksyn puutarhatyöt jäivät tänä vuonna tekemättä. Elämä kolmivuotiaan pojan äitinä on hankalaa, kun koko ajan on varoitettava lasta ja pyydettävä varomaan äidin olkapäätä. Kipua on yritetty taltuttaa kipulääkkeillä ja kipugeelillä, ilman mainittavaa tulosta.
– Sitten koitettiin fysioterapiaa, mutta sekään ei auta siihen olkapäähän. Kipu pysyy, eikä lähde pois. Se on ihan jatkuvaa, Anu Heikkilä toteaa vakavana.
Lähetteet julkisen terveydenhuollon puolelle eivät juuri helpottaneet oloa.
– Sieltä tuli vastaus, että ensimmäinen aika on puolen vuoden sisällä.
Ajatus siitä, että olkapäätä voitaisiin hoitaa vasta puolen vuoden päästä, tuntui Anu Heikkilästä järkyttävältä. Se tarkoittaisi hänelle sekä jatkuvaa kipua, että sitä ettei pääse takaisin töihin. Elämä olisi pysähdyksissä. Hän valitsi leikkauksen omalla kustannuksella, kun asia ei työtapaturmana edennyt.
– Itsestä tuntuu, että tämä on kuitenkin työstä johtuva vamma mikä on tapahtunut, niin tuntuu oudolta, että vakuutusyhtiöllä on niin jyrkkä se kanta.
Vakuutusyhtiöstä ei siis ole saatu maksusitoumusta sen enempää leikkauksiin kuin esimerkiksi magneettikuvaukseen.
Monimutkainen nivel
Anu Heikkilä on ollut Turussa Sairaala Mehiläisen ylilääkärin, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Juha Ranteen hoidossa.
– Alettiin epäillä oireiden vuoksi, olisiko tällaisesta kiertäjäkalvosimen repeämästä kyse, Kiertäjäkalvosin on jänne, joka nostaa olkavartta sivulta ylös ja tämä olkavarren nostaminen oli hänelle hyvin vaikeaa ja kivuliasta, Ranne kertoo.
– Siinä menee niin kuin vähän kaikki uusiksi, koska kättä tarvitsee niin monessa asiassa ja kun se olkapää ei anna periksi nostaa mitään ylöspäin, Heikkilä kuvailee. Hän ei ollut osannut ajatella, että kipu voi olla sellaista, että se rajoittaa elämää niin paljon kuin mitä hän nyt on huomannut.
Ranne kertoo, että olkanivel on ihmisen liikkuvin nivel. Sen liikerata on käytännössä 360 astetta.
– Jos ajatellaan esimerkiksi uimaria, joka ui perhosta, niin voidaan puhua täydestä ympyrästä. Olkanivel on anatomialtaan erittäin monimutkainen ja monisäikeinen ja voi sanoa, että jopa lääkärille vaikeasti hahmotettava oleva nivel. Niinpä tällaiseen high tech -elimeen tulee hyvinkin monenlaisia ongelmia.
Olkapää paranee hitaasti
Olkapäävammoja tulee usein kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Olkapään sijoiltaan meno voi vaurioittaa olkapään nivelkapselia. Kaarinalaisella Juho Kanervalla tämä vaati leikkaushoitoa. 18-vuotias Turun urheiluliittoa edustava telinevoimistelija on ehtinyt urallaan jo kahteen olkapääleikkaukseen.
– Ne ovat lähinnä olleet tuollaisia pieniä onnettomuuksia, kapselivammoja, Juho Kanerva kertoo.
– Kahdesti on hoidettu leikkaushoidolla, sitten on ollut fysioterapiaa ja sähköhoitoja. Sitten on ollut kuntoutushoitoja tuollaisella vastuskuminauhoilla, pienillä painoilla rauhallisia ja hitaita liikkeitä.
Olkapäävammat ovat usein hankalia ja niiden hoito kestää pitkään.
– Esimerkiksi nuorilla urheilun putoamisten, kaatumisten ja törmäysten yhteydessä tulevat olkanivelten sijoiltaan menot.
Vamman jälkiseurauksena voi tulla löysyysongelma niveleen.
– Ne ovat erityisesti nuorten ongelmia. Sitten on solisluun pään sijoiltaan meno, murtumat ja niin edelleen, kyllähän niitä on, Ranne toteaa.
Juho Kanerva kertoo, että telinevoimistelussa lämmittely ja venyttely ovat tärkeitä, jotta vammoja voidaan välttää.
– Sanoisinko, että puolella porukasta on jonkinlaisia vammoja voi olla enemmänkin, hän toteaa.
Hoito ei ole iästä kiinni
Aikuisilla yleisimpiä vammoja on juuri Anu Heikkilänkin saama kiertäjäkalvosimen repeämä.
– Kiertäjäkalvosimen eli tämän supraspinatus -jänteen vaivat on erittäin tavallisia, usein tapaturmaisia. Usein joku kaatuu tai vääntää olkanivelensä ja esimerkiksi putoaa portaissa, kompastuu ja ottaa kaiteesta kiinni ja jää ikään kuin roikkumaan kaiteen varaan, niin siinä voi tapahtua tämän jänteen revähdys, Ranne kertoo.
Tähystysleikkauksen ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan olkanivel. Siinä tarkistetaan, ettei siellä ole mitään rikkoutunutta näkyvissä.
Anu Heikkilän tähystysleikkauksessa todettiin, että siellä oli ärtynyttä limapussikudosta ja punotusta ja löydettiin myös kiertäjäkalvosinjänteen yläosan repeämä.
– Tehtiin hiukan tilaa tähän lapaluun lippaan, koska se oli muodoltaan kaareva ja sen jälkeen tämä repeämä kiinnitettiin sitten luun pintaan, Ranne selostaa.
Lapaluun lippa voi olla muodoltaan sellainen, että se itsessään herkästi vaurioittaa jännettä. Siksi tätä lipan muotoa leikkauksessa muuttamalla voidaan sekä helpottaa paranemista että estää uudet vammat.
– Lipan ahtaus sinällään voi altistaa näille repeämille ja joskus tällainen repeämä voi tulla ilman mitään selkeää vammaakin. Varsinkin eläkeikäisillä potilailla on tällaista vaivaa, että se alkaa pikku hiljaa yösärkynä tai vaivana. Se voi alkaa ihan mitättömästä tapaturmasta, mutta erittäin paljon näitä potilaita on.
Olkapäävammojen hoito ei ole ikäkysymys. Pikemmin kyse on siitä, ettei vaivaa kannata katsoa kotona liian kauan.
– Jos itse repeämä on vanha, se on yli vuoden ikäinen, niin jänne voi olla vetäytynyt ja myös se jännemateriaali on rappeutunut. Silloin se on niin kuin märkää pahvia, että se ei tahdo pysyä niissä kiinnikkeissä, mitä me tehdään.
Toivoa leikkauksesta
Olkapääleikkausten määrä on kasvanut. Nyt entistä useammat olkapäävaivat pystytään hoitamaan kuntoon. Anu Heikkilällä on edessä vähintään parin kuukauden sairausloma.
– Ala on kehittynyt erityisesti tämän artroskopia- eli tähystyskirurgian myötä niin, että pienempiäkin haavereita ja kudosten rikkoutumia, jotka ennen ovat jäänyt vaan vaivaamaan, pystytään hoitamaan. Eli ennen on tullut niin sanottu huono olkapää, mutta nyt ne pystytään korjaamaan ja toteamaan. Pääsy olkanivelen eri kohtiin on paljon parantunut ja myös tietämys on lisääntynyt, Ranne kertoo.
Anu Heikkilä toivoo, että kun leikkauksesta toipuu, käsi rupeaa viimein vähitellen toimimaan.
– Että se kipu, se jokahetkinen kipu jäisi sinne leikkauspöydälle.
Asiantuntija: JUHA RANNE, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Sairaala Mehiläinen
Toimittaja: SINI SILVÀN