Akuutin Arkisto
11.3.2008
Opiskelijaterveydenhuollon petraus vähensi aborttien määrää
Lappeenrannan opiskelijaterveydenhuollossa aloitettiin palvelujen parantaminen projektilla vuonna 2003.
– Silloin terveydenhoitaja oli tavattavissa ja lääkärin vastaanottoja oli jonkin verran kouluilla, mutta kaikki psykososiaalinen tuki piti hakea erikoissairaanhoidosta. Sitten projektilla lähdettiin parantamaan tätä palveluitten saatavuutta, kun varsinkin ulkokuntalaisten oli vaikea päästä palveluihin, ylilääkäri Tarja Nylund Lappeenrannan kaupungin opiskeluterveydenhuollosta kertoo.
Tulokset olivat erittäin hyviä ja Lappeenranta otti mallin pysyvään käyttöön.
– Siis tärkeintä on varmaan se, saa sitä palvelua just silloin kun sitä tarvitsee. Opiskelijalle on tärkeintä se nopeus, että apua on aina tarjolla. Varsinkin nyt psykologin palveluita ollaan markkinoitu, että käyttäkää ihmeessä, jos on jotakin ongelmia, Lappeenrannan insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja Aleksi Martikainen sanoo.
– Henkilökohtaisesti olen aina saanut hyvää palvelua ja päässyt lääkärille aina kun tarvitsee, pohtii myös lappeenrantalainen Sanna Suutari.
– Itse ei ole tullut sairastettua, olen terveenä ollut, tuntuu, että tytöt käy enemmän tuolla lääkäreillä kuin me pojat, pohtii myös Matti Kiero Lappeenrannan ammattikorkeakoululla.
Yksi merkittävistä muutoksista oli, se että ehkäisyn saatavuuden kynnystä on opiskelijaterveydenhuollossa helpotettu. Ehkäisypillerit voidaan hankkia terveydenhoitajan vastaanotolta, kuitenkin lääkärin valvonnassa.
– Tulokset ovat sitä, että sairaanhoitopiirissä on raskaudenkeskeytykset vähentyneet. Myös näitä klamydiatartuntoja me seulotaan aktiivisesti ja niitä on löytynyt yllättävän paljon, ne ei ole vielä kovasti vähenemässä ne tartunnat mutta se on merkittävä tulos, että niitä löytyy oireettomilta ja voidaan hoitaa ajoissa.
Tulokset ovat olleet merkittäviä. Projektin ensimmäisten vuosien aikana aborttien määrä laski jopa 4 prosenttia.
– Käytännössä se toimii niin, että terveydenhoitajat voi aloittaa e-pillerit, sen neuvonnan vastaanotollaan ja seuraa sitä pillereiden käyttöä ja samalla siitä tartuntatautien ehkäisyä, osastonhoitaja Tytti Summanen Lappeenrannan opiskeluterveydenhuollosta kertoo.
Opiskelijoille muistutetaan, että pillerit ehkäisevät raskauden mutta ei sukupuolitauteja. Vastaanotolla tarjotaan myös automaattisesti mahdollisuutta klamydiatestiin, vaikka oireita ei olisikaan. Usein testi halutaan tehdä ja näin on löytynyt ja päästy hoitamaan myös oireettomia tartuntoja.
– Iso osa meidän terveydenhoitajien käynneistä on ehkäisykäyntejä. Tämä on juuri se otollinen ryhmä nuoria aikuisia, joille se on ajankohtaista ja on ajateltu, että se kynnys on matala tulla sinne koulun terveydenhoitajalle asioista puhumaan ja kysymään, Summanen toteaa.
– On tietysti helpompaa, jos voi tutun terveydenhoitajan kanssa kaikista asioista puhua, Sanna Suutari toteaa opiskelijanäkökulmasta.
– Kaikki käyvät perusterveydenhoitajan tarkastuksessa. Sen jälkeen kun terveydenhoitaja on tuttu, on helpompi puhua tuollaisista vähän herkemmistäkin asioista.
ENTISTÄ HELPOMMIN PSYKOLOGILLE
– Useimmiten vastaanotolle tullaan erilaisissa mielenterveyden ongelmissa. Pääosan muodostavat erilaiset ja eriasteiset ahdistus ja masennusoireet, näiden takaa löytyy usein ahdistavia lapsuudenkokemuksia, hyväksikäyttöä ja koulukiusaamista. Monilla on seurustelupulmia ja itsetunto-ongelmia. A paljon ongelmia aiheuttaa myös sellainen luonteen perfektionistisuus, että pitää tavoitella täydellisyyttä, psykologi Satu Suhola Lappeenrannan opiskeluterveydenhuollosta kertoo.
Yllättävää on, että vielä toisen asteen koulutuksessa monen kohdalla esiin nousevat oppimisongelmat ja niiden diagnosointi. Ongelmat ovat voineet kätkeytyä ahkeruuteen.
– Hyvin usein kyse on sellaisesta, että kyseessä on hyvin hyvin ahkera ja tunnollinen opiskelija, joka on sillä kovalla työllä pärjännyt ja sitten kun se opiskeltava määrä kasvaa, tuleekin seinä vastaan.
Opiskeluterveydenhuollossa tartutaan herkästi myös opiskelujen keskeyttämisen uhkaan. Lappeenrannan toimintamallissa mukaan on otettu myös sosiaalityöntekijä. Erityisellä koppari-toiminnalla halutaan tavoittaa opintonsa keskeyttäneet nuoret, jotka muuten jäisivät kokonaan ilman opiskelupaikkaa ja koko elämä on vaarassa ajautua sivuraiteille.
– Tarjotaan ihan elämänhallinnallisissa asioissa keskusteluapua, aikuisen tukea. Sitähän nuoret tarvitsevat, sosiaalityöntekijä Sari Pajari kertoo.
Sosiaalityöntekijän rooli ei siis ole toimeentulotukiasioiden järjestely.
– Että on sellainen aikuinen, jonka luo he voivat tulla keskustelemaan erialaista asioista ja sitten tarpeen mukaan neuvoo ja ohjaa heitä eteenpäin, Pajari linjaa.
Opiskelijoiden näkökulmasta hyvä opiskelijaterveydenhuolto merkitsee yhtä huolta vähemmän.
– Ainakin, mitä omat tuttavat ja itse on kokenut, niin kyllä tilanne huomattavasti on parantunut, miten pääsee terveydenhoitajalle ja lääkärille.
Opiskelijaterveydenhuoltoprojekti aloitettiin sekä Lappeenrannassa että Imatralla. Lappeenrannassa käytäntö vakinaistettiin, Imatralla ei - ja ero huomataan.
– Se harmittaa tietysti opiskelijakuntaa, haluttaisiin tarjota samanlaiset palvelut myös Imatralla opiskeleville, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja Carita Wegelius toteaa.
– Tietysti ollaan välillä vähän kateellisia, että valtio rahoittaa Ylioppilasterveydenhuoltosäätiötä (YTHS) ja maksaa puolet heidän resursseistaan, minkä takia heillä on sitten varaa pistää hyvät palvelut. Mutta on hyvä, että Lappeenrannassa saatu hyvät palvelut, joka toimii melkein kuin YTHS.
Wegelius kertoo, että opiskelijajärjestöjen tavoitteena on myös saada aikaan opiskeluterveydenhuoltolaki, jonka avulla saataisiin lain puitteissa rahoitusta tähän opiskelijaterveydenhuollon rahoitukseen.
Toisin kuin Lappeenrannassa, monella opiskelupaikkakunnalla kehotetaan yhä opiskelijoita hakemaan terveydenhoitopalveluita kotipaikkakunnalta.
– Se ei ole lain mukaista, lain mukaan kunnan pitää järjestää ne palvelut siellä opiskelupaikkakunnalla, ylilääkäri Tarja Nylund toteaa.
– Pahoin pelkään että ei ihan joka paikassa toteudu.
– Tämän ikäisiin nuoriin kannattaa panostaa, koska heillä on niin kuin tulevaisuus edessä. He ovat merkittävässä elämäntilanteessa, itsenäistymässä ja irtautumassa sieltä kodista ja silloin me päästään vaikuttamaan heidän asioihinsa ja elämäänsä paremmin kuin aiemmin. He ovat meidän tulevia veronmaksajia, kansalaisia ja vanhempia.
Toimittaja: SINI SILVÀN