Akuutin Arkisto
11.3.2008
Omalääkärin vastaukset
ERIKOINEN HUIMAUS
"Joskus minulla esiintyy aivan omalaatuista, eräänlaista huimausta. Kun katson jotain, (esimerkiksi esinettä), se suurenee ja tuntuu että esine tulisi lähemmäs. Television tekstitkin näyttävät kohtuuttoman suurilta välillä. Tähän ei liity kipua ollenkaan eikä vaiva kestä yleensä kuin hetken. Minulla on joskus kolmoishermosärkyä, eikä minulla ole lääkitystä siihen, joten voisiko tämä näköoire johtua siitä? Vaiva ei esiinny kolmoishermosäryn kanssa koskaan yhtä aikaa."
Tuskinpa oireet liittyvät kolmoishermosärkyyn. Tällaisesta satunnaisesta aistimushäiriöstä tulee mieleen ohimolohkon sähköpurkaus, siis tietynlainen epilepsia. Kysymyksen perusteella asiaa ei tietenkään voi selvittää, vaan tarvitaan aika neurologille ja EEG-tutkimus. Myös kasvaimen mahdollisuus pitää selvittää. Jos kyseessä on epilepsia, vaiva hoidetaan lääkityksellä.
YLIMÄÄRÄINEN NIKAMA
"Minulla on magneettikuvassa todettu ylimääräinen nikama. Ihmetyttää, että kuinka sellainen voi olla? Oireet ovat aika kovat, toinen pakara ja jalka ovat lukossa, enkä pysty oikein suorassa olemaan. Myös liikkuminen on hankalaa, varsinkin hetkisen paikallaan olon jälkeen. Tämä ekstranikama siellä selässä kai vaivaa, mutta voisiko sille tehdä jotakin?"
Lähtökohtaisesti tuo kuudes nikama ei aiheuta em. oireita tai muitakaan. Arvion mukaan noin 10 prosentilla on ylimääräinen lannenikama, siis kuusi tavallisen viiden sijaan. Se ei kuitenkaan ole mikään sairaus sinänsä. Lähinnä silloin, jos 6. nikaman poikkihaarake ulottuu ristiluuhun ja tekee siellä valenivelen, voi aiheutua kiputiloja ja muita hankaluuksia. Mikäli ylimääräinen nikama aiheuttaa hankaluuksia, koetetaan oloa helpottaa ensin fysikaalisilla hoidoilla, mutta joissakin tapauksissa pitää turvautua leikkaushoitoon. Kysyjän tilanne tuskin kuitenkaan on tämä, sillä se olisi kyllä käynyt ilmi magneettikuvassa.
MAGNEETIN KÄYTTÖ TERVEYDENHOIDOSSA
"Olen miettinyt sellaista, että kun ihmiset käyttävät magneettia kaulanauhassa, vyössä tai jotkut käyttävät akupunktiopisteissä, ja sillä yritetään hoitaa ylivilkkautta tai haetaan vaikka rentoutumista, niin onko sillä magneetin käytöllä joku lääketieteellinen peruste?"
Magneettiin liittyy vahvoja uskomuksia, eikä ihme. Maan magneettikehä suojaa avaruussäteilyltä, linnut suunnistavat magneettikentän mukaan ja terveydenhoidossa magneettitutkimus paljastaa anatomian saloja. Lääketieteen näkökulmasta kysymyksen tapainen magneetin käyttö on uskomushoitoa, olipa hoidettava tauti mitä hyvänsä
SEPELVALTIMON LÄÄKESUNTTI
"Miksi sepelvaltimoon asennetusta lääkesuntista ei löydy tietoa mistään. Kuinka kauan suntti toimii, eli vapauttaa lääkettä? Onko se hoitomuotona parempi kuin tavallinen suntti?"
Kannattaa ehkä vaihtaa hakusanaa, ja vaihtaa suntin tilalle stentti, joka on suomeksi tukiverkko. Sepelvaltimoahtauman tärkein avauskeino on pallolaajennus. Stenttejä, näitä tukiverkkoja, käytetään, ettei suoni menisi uudestaan tukkoon, vaan väkisin pysyisi auki. Lääkestentin idea on, että se vapauttaa lääkeainetta, joka estää sidekudoksen arpikasvua, eli suonen uudelleenahtautumista.
Lääkestentin heikkous on se, että suonen sisäpinta ei ehkä kasva ihan ehjäksi, vaan se jää verkon ja erilaisen sidekudoksen arpeuttamaksi. Tällöin uhkana on tukiverkkohyytymä ensimmäisen vuoden kuluttua, ehkä pidemmänkin aikaa laajennuksen jälkeen. Tämän vuoksi pallolaajennuksen jälkeen – jos on laitettu lääkestentti - on ehdottomasti pystyttävä käyttämään veritulpan ehkäisylääkettä ainakin 12 kuukauden ajan, eli niin kauan kuin sydänlääkäri määrää. Lääkitystä ei saa keskeyttää ilman sydänlääkärin lupaa.
Valinnan lääkestentin ja lääkkeettömän stentin välillä tekee kardiologi. Se riippuu ahtauman laadusta ja potilaan perussairauksista.
Shuntilla taas tarkoitetaan lähinnä putkea joka mahdollistaa nesteen virtaamisen kehonosasta toiseen. Ensimmäisenä tulee mieleen shuntti joka laitetaan hydrokefaluksessa, vesipäässä, kulkemaan aivokammiosta ihon alta vatsaonteloon
Akuutin omalääkäri Risto Laitila