Akuutin Arkisto
12.2.2008
Turistit ruuhkauttavat Lapin terveyskeskuksia
Keväinen Lappi houkuttelee matkailijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Ihmismäärien kasvu sesonkien mukana näkyy myös kuntien terveydenhuollossa.
Kittilän terveyskeskuksessa on viisi lääkärin virkaa ja sen toiminta on mitoitettu kunnan noin 6000 asukkaalle. Levin kasvu on näkynyt Kittilän terveyskeskuksessa kasvavina ulkopaikkakuntalaisten käynteinä. Vielä vuonna 1987 vuotuisten käyntien määrä oli noin 250, josta se nousi tasaisesti alueen kehityksen mukana. Vuonna 2000 luvut olivat huipussaan yli 2200 ulkopaikkakuntalaisten käyntikerralla. Samaan aikaan Leville kehittyi kuitenkin yksityislääkärivastaanottoja, joka alensi ulkopaikkakuntalaisten terveyskeskuskäyntejä. Terveyskeskuksen johtavan lääkärin Marjukka Haanpään mukaan luvut ovat taas nousemassa.
– Viime vuonna käyntien määrä oli taas 1600, ja ne suunnitelmat, joita kasvun suhteen täällä on - oletettavaa on, että luvut lisääntyvät taas. Joka vuosi täytyy uudelleen miettiä, että kuinka me organisoimme seuraavan vuoden.
Suuriin turistimääriin varaudutaan siten, että terveyskeskukseen pyritään saamaan yksi ylimääräinen lääkäri kiireisen sesongin ajaksi. Kunta maksaa ylimääräisen lääkärin ja saa rahat takaisin potilaiden kotikuntia laskutettaessa. Jos lääkäriä ei saada sesongin ajaksi, palkataan se myöhemmin auttamaan kiireettömien tapausten jonojen purkamisessa.
– Sesonkina kiireettömien lääkärivastaanottojen jonot kasvavat, koska keväällä pitää irrottaa kaksi lääkäriä hoitamaan päivystysluonteista puolta. En silti usko, että se on mitenkään terveyttä vaarantavaa, aina pääsee päivystyspolille, jos tuntuu, ettei voi odottaa, Haanpää sanoo.
Tyypillisimpiä syitä hakeutua hoitoon ovat rinteessä ja laduilla sattuvat tapaturmat, jotka useimmiten kohdistuvat raajoihin. Laskettelukeskusten nousuihin suhteutettuna rinnetapaturmien määrä on kuitenkin erittäin pieni. Hyvät suojavarusteet ovat tärkeässä asemassa vammojen ennaltaehkäisyssä.
– Vammat ja infektiot tuovat ihmiset terveyskeskuksiin, erityisesti lapset. Kun lapselle nousee korkea kuume tai hänelle tulee oksennus- ja ripulitauti, niin siinä on koko perheen loma vaarassa ja herkkyys ottaa yhteyttä terveydenhuoltojärjestelmiin on pienempi kuin kotipaikkakunnalla. Kuume täällä kun nousee, niin se on eri asia kuin että se kotona nousisi, Haanpää kertoo.
Ulkopaikkakuntalaisten hoito lisää työtä myös paperipuolella.
– Suurin työ, mikä tulee ulkopaikkakuntalaisten ja turistien myötä, on heidän kirjaaminen tiedostoihin ja kaikki paperityöt, kuten vakuutukset ja laskutus. Monesti se on yllättävä tilanne, että sairastuu tai loukkaantuu lomalla. Silloin se koskee muitakin kuin vain potilasta. Usein nämä oheistoiminnat nousevat paljon suuremmiksi asioiksi kuin itse vamman hoito.
Pitkät välimatkat
Kittilä on mukana yhteispäivystyksessä Muonion ja Kolarin kanssa. Päivystys järjestetään kuntien terveyskeskuksissa vuoroittain, joten matka lääkärille voi olla pitkä.
– Ensihoidon valmiuden pitää olla hyvä. Ambulanssit ovat periaatteessa hoitotasolla olevia yksiköitä. Potilasta voidaan hoitaa tien päälläkin, sydänfilmejä voi lähettää eri paikkoihin ja hoitosuunnitelmaa tehdään samalla, kun potilas on liikkeellä.
Kolarin kunnassa sairaankuljetuspalveluista vastaa Äkkihoppu Oy, jonka henkilöstömäärä kasvaa normaaliajan viidestä sesonkiajalla kymmeneen. Perushenkilöstön lisäksi apuun tulevat tarvittaessa niin sanotut keikkalaiset, eli soitettaessa ajoon tulevia työntekijöitä.
Äkkihopulla kuljetusten määrä on normaaliaikana alle sadassa, mutta kevään kuukausina ja jouluna niiden määrä on reilusti toista sataa.
– Yhteispäivystys lisää ajoja, sillä konsultoimme sitä terveyskeskusta, jossa on päivystys. Jos vamma niin vaatii, viemme potilaan suoraan Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle, sairaanhoitaja ja Äkkihopun toimitusjohtaja Sakari Lipponen kertoo.
Pidemmät kuljetusmatkat vaativat järjestelyjä, sillä sairaankuljetuksen valmius paikkakunnalla ei saa laskea. Potilaan tilasta ja Lapin keskussairaalan resursseista riippuen potilas voidaan kuljettaa kotipaikkakunnalleen hoidettavaksi. Lipponen kertoo esimerkin siitä, kuinka päivä voi mennä.
– Haemme potilaan esimerkiksi rinteestä ja jos on päiväaika niin saamme röntgenkuvat terveyskeskuksessa. Jos ei, niin potilas viedään keskussairaalaan Rovaniemelle ja siellä he katsovat omat resurssinsa, että voivatko he hoitaa potilaan siellä. Jos eivät voi, niin siellä alkaa sitten puhelinralli - työntekijät ilmoittavat minulle tilanteesta ja yritän hankkia työntekijöitä lisää, että saisimme potilaan kuljetettua hoitoon.
Ulkomaalaisten osuus Lapin matkailussa kasvaa jatkuvasti. EU-maista tulevien potilaiden laskutus hoituu samalla tavalla kuin kotimaisilla matkailijoilla. Potilas maksaa itse omavastuun osuuden, loput terveyskeskus laskuttaa potilaan kotikunnalta. EU:n ulkopuolisten maiden kohdalla käytäntö vaatii hiomista, sillä yhteisten sopimusten puuttuessa hoitoon käytetyt rahat voivat jäädä saamatta. Tällöin ne jäävät kuntien kontolle maksettaviksi. Asiaan kaivataankin selkeyttä ja palavereita eri viranomaisten kesken.
Vaikka kiireinen kevät kysyy terveydenhuollolta joustavuutta ja erikoisjärjestelyjä, on siitä aina silti selvitty.
– Kun se viikko kahdeksan lähestyy, niin meillä viritystila nousee ja olemme niin valmistautuneita siihen, ettei mikään päivä mene ennakoidusti. Mutta se on osa työtä ja pitää sen mielenkiintoisena, Haanpää kertoo.
Lomalle lähtijä voi pari asiaa muistaessaan edistää omaa hyvinvointiaan. Kylmä, kohoasento ja kipulääke ovat hyvä muistisääntö pienen loukkaantumisen itsehoitoon. Lomailijan kannattaa myös selvittää majapaikkansa sijainti, sillä apua tarvittaessa tarkka sijainti tai osoite on oleellinen tieto, ja ilman sitä avun saapuminen voi viivästyä merkittävästi.
Toimittaja: MARJA KIVILOMPOLO