Akuutin Arkisto
12.2.2008
KOLIIKKI RAASTAA KOKO PERHETTÄ
Jyväskyläläisen Perälän perheessä on kuunneltu pienen Riian koliikki-itkua jo pian neljä kuukautta. Vauvan vaivat alkoivat kahden viikon iässä. Hän alkoi itkeskellä iltaisin, ja kakka muuttui myrkynvihreäksi. Äiti Tuija Perälä tunnisti pienen tyttärensä koliikkivaivat heti.
– Itkut kestää jopa tunnin verran yhteen pötköön tai sitten Riia itkeskelee pitkin päivää pieniä pätkiä. Hänen vatsansa on kovin pingottunut. Se ei ole sellainen pehmeä, vaan hyvin kova. Ja itkua ei saa oikein mitenkään rauhoittumaan. On vain odotettava, että se itkukohtaus menee ohi.
Vastaavanlaisista oireista kärsii noin 10-20 prosenttia vastasyntyneistä. Vaikka koliikki onkin yleinen vaiva, sen syy on yhä epäselvä, sanoo erikoislääkäri Jarkko Kirjavainen Keski-Suomen keskussairaalasta
– Koliikki on suuri mysteeri. Sen syytä ei tiedetä, ja sekin vähän vaihtelee, mitä koliikilla ymmärretään. Sana koliikkihan viittaa paksusuoleen ja jonkinlaiseen vatsakipuun, mutta siitä, onko se kipu tai suolistoperäinen oire, niin siitä ei ole mitään tietoa.
Perinteisesti on ajateltu, että koliikin aiheuttaa suolioire tai vatsan kiputila. Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että se on seurausta vauvan ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen ongelmista. Koliikista vuonna 2004 väitellyt Jarkko Kirjavainen edustaa kolmatta näkemystä.
– Yhä enenevässä määrin ajatellaan, että koliikki voisi olla vauvan normaalin itkukehityksen ääripää. Eli tiedämme, että vauvan itkuisuus kehittyy siten, että alle kaksiviikkoinen vauva itkee normaalisti aika vähän ja sitten itkuisuus alkaa pikkuhiljaa lisääntyä. Kuudesta kahdeksaan viikon iässä vauvan itkuisuudessa on tällainen itkuisuushuippu ja sen jälkeen itkuisuus alkaa taas vähentyä niin, että kolmen, neljän kuukauden iässä selittämätöntä itkuisuutta on enää aika vähän.
Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan imeväisen koliikki voi helpottua, jos äiti jättää ruokavaliostaan pois allergeenisia ruoka-aineita, kuten maidon, pähkinät tai vehnän. Kirjavainen on toista mieltä. Hän suosittelee koliikkiperheille vaarattomia hoitomuotoja, jotka lisäävät vauvan ja vanhempien välistä vuorovaikutusta.
– Kantaminen, hyssyttely, erilaiset tasaiset ääniärsykkeet, autolla ajelu on sellainen perinteinen keino koliikki-itkun rahoittamiseksi, mutta eihän kaikkia iltoja voi autollakaan ajella. Vauvahierontaa voi myös kokeilla, vaikka tutkimusten mukaan sekään ei vähennä itkuisuutta sen nopeammin. Mitään ruokavaliohoitokokeiluja sen sijaan en suosittele, koska rintamaitoa saavilla ja pulloruokituilla vauvoilla on yhtä paljon koliikkioiretta.
MONENLAISTA APUA
Perälän perheessä pientä Riiaa on kanniskeltu ja hyssytelty koko perheen voimin. Sen lisäksi vauva on saanut apua vaivoihinsa vyöhyketerapiasta.
– Ensiksi ne koliikkioireet paheni. Muutama päivä meni niin, että vauva itki tavallista enemmän, mutta sitten noin neljän, viiden päivän jälkeen voinnissa tapahtui huomattava muutos. Vauva oli niin rauhallinen ja tyytyväinen, että kyllä siellä elimistössä jotakin tapahtui sen jalkojen hieronnan seurauksena, kertoo Tuija Perälä.
Perälät hoitavat itkevää vauvaa iltaisin vuorotellen ja pyrkivät siihen, että pikkuisen itku häiritsisi mahdollisimman vähän perheen koululaisten yöunia.
– Täytyy sanoa, että väsyneitähän me olemme kaikki. Silmät on pussillaan joka päivä ja sellaista pientä ahdistuneisuuttahan se on, kun itku on päällä. Tuntuu, ettei kukaan meistä oikein osaa rauhoittua, kun lapsi vaan itkee ja itkee.
Erikoislääkäri Jarkko Kirjavainen Keski-Suomen keskussairaalasta muistuttaa, että vauva ei sinänsä kärsi koliikista. Vakavia vammoja saattaa kuitenkin syntyä, jos äiti tai isä kimpaantuu itkevään pienokaiseensa.
– Jos illalla, kun vauva on itkenyt jo tunnin tai kaksi, ja alkaa omat hermot mennä, niin silloin vauvan voi jättää hetkeksi sänkyyn ja itse voi mennä hengähtämään vaikka toiseen huoneeseen. Ainoa akuutti riskitekijä vauvalle on se, että jos aikuisen hermot pettävät ja vauvaa ravistellaan liian voimakkaasti, niin se ravistelu saattaa olla vauvalle hengenvaarallinen.
Riia ei ole Perälöiden ensimmäinen koliikkivauva. Tuija Perälä tietää jo omasta kokemuksesta, että koliikkioireet loppuvat noin neljän kuukauden iässä.
– Meillä se on mennyt siinä iässä kummaltakin aikaisemmalta lapselta, että toiveissa ollaan, että tämänkin neitokaisen vatsavaivat ovat siihen mennessä ohi.
Lue myös: Vyöhyketerapiasta apua koliikkiin
Toimittaja: MEERI YLÄ-TUUHONEN