Akuutin Arkisto
12.2.2008
HYVÄÄ OLOA - RETKILUISTELUSTA
Retkiluistimen pitkä terä antaa pienen totuttelun jälkeen vauhdin, jota ei aluksi usko todeksi! Näin mainostavat retkiluistelijat talvista harrastustaan.
Retkiluistelu on luonnon jäällä tapahtuvaa luistelua. Turvallisuussyistä retkiluistelua harrastetaan aina ryhmässä. Suomen Retkiluistelijat ry:n retkillä vetäjänä toimii kokenut, koulutettu ja jääolot hyvin tunteva luistelija.
- Retkiluistelu on mainiota terveysliikuntaa sen takia, että siinä voi valita itse vauhdin. Välillä voi hengähtää ja sitten taas ottaa vähän tiukempia potkaisuita. Tasapaino ja koordinaatio on koetuksella. Sitten jos ottaa sauvat mukaan, niin saat ylävartalon lihakset ja kädet mukaan liikkeeseen, kuvailee retkiluisteluharrastaja Sirpa Arvonen Lohjalta.
Retkiluistelu sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Hauskinta ja turvallisinta se on, kun osallistut vain omalle taito- ja kuntotasollesi sopiville retkille.
JÄÄN LAULU KERTOO SEN KESTÄVYYDESTÄ
Retkiluistelua harrastetaan luonnonjäällä ja luonnon ehdoilla. Luistelukausi kestää myöhäissyksystä varhaiskevääseen, kun eteläisenkin Suomen järviä, jokia ja merialueita peittää luonnon muodostama jää.
- Jään paksuutta voi arvioida jään ääniä kuuntelemalla. Erityisesti alkutalvesta kun ohutta jäätä pitkin luistellaan, niin jää ns. laulaa. Pikkuhiljaa talven edetessä ja jään paksuuden kasvaessa, jään ääni muuttuu. Yli kymmenen senttimetriä paksu jää ei anna ääntä, ei myöskään lumipeitteinen jää. Jokainen oppii nopeasti kuuntelemaan jään laulua, kertoo Harri Hollo, joka toimii retkenvetäjänä Suomen Retkiluistelijoissa.
Jään ominaisuuksia ja kantavuutta on luisteluretkellä tarkkailtava koko ajan. Jäälle mentäessä on hyvä aluksi koputella jääsauvalla jäähän reikä tai mitata pilkkimiesten avannosta jään paksuus.
TURVALLISESTI LUISTELEMAAN LUONNON JÄÄLLE
- Ehdottomasti pitää muistaa pitää järki kädessä, ettei luonnon jäille lähdetä suinpäin. Pitää tuntea jäätä ja tietää jään paksuudesta ja pitää oikeasti olla mukana kaikki tarvittavat varusteet eikä retkiluistelemaan saa ikinä lähteä yksin, retkenvetäjä Hollo muistuttaa.
Retkiluistelijan perusvarusteita ovat:
* Taito liikkua turvallisesti jäillä
* Vähintään yksi luistelukaveri, mieluummin useampi
* Luistimet ja sopivat jalkineet, jääsauva, naskalit, heittoköysi,
reppu ja varavaatteet.
- Turvallisuusvarusteitahan meillä kulkee mukana tosi paljon: on naskalit kaulalla ja jääsauva kädessä ja reppu selässä. Repusta löytyy tosi paljon varusteita, mm. kaikki vaihtovaatteet, jos käy semmoinen tilanne, että plutaa. Vaihtovaatteet on repussa vesitiiviissä, ns. melontasäkissä, eli vaikka reppu kastuisikin, niin vaatteet pysyvät siellä kuivana, Harri Hollo lisää.
LÄMPIMÄSTI PÄÄLLE JA HARJOITUKSIA ALLE
Luisteluretkelle pukeudutaan kuin hiihtovaellukselle. Ihoa vasten laitetaan kosteutta päästävä, villa- tai polypropeenikerros. Tämän päälle puetaan villapaita, joka on helppo ottaa pois jos olo tuntuu liian lämpimältä. Ulkoasuksi laitetaan vettä hylkivä, tuulta pitävä, mieluimmin hengittävä tuuli- tai vaelluspuku. Päähän villapipo, käsiin vuorilliset hansikkaat ja jalkoihin villasukat.
Periaatteena on kerrospukeutuminen, eli vaatteita lisätään tai vähennetään tarpeen mukaan. Reipas luistelu reppu selässä huolehtii kehon omasta lämmöntuotannosta, joten vaatteita ei pidä pukea liikaa. Pysyäkseen lämpimänä myös tauon aikana reppuun on hyvä pakata myös kevyt takki tai liivi.
Hyvä luistelutaito on perusedellytys onnistuneelle retkelle, mutta se, että on haka luistelemaan hokkareilla ei takaa vielä mitään. Ennen retkelle menoa kannattaa käydä harjoittelemassa tekniikkaa luisteluradalla.
- Ylläpidettyjä retkiluisteluratoja löytyy eri puolelta Suomea. Ne ovat hyviä paikkoja etukäteen harjoitella luistelutekniikkaa ja tarvittaessa myös pelastautumisasioita, naskaleitten käyttöä, jääsauvan käyttöä ja muuta, Hollo kertoo.
SITTEN NAUTTIMAAN
- Kestävyysliikuntana retkiluistelu on upea sydän- ja verisuonielimistölle, koska sitä jaksaa tehdä pitkään, vaikka koko päivän. Ja sehän usein onkin se retki-idea, että välillä pysähdytään ja tankataan, syödään ja juodaan jotain lämmintä. Sirpa tunnelmoi.
Retkillä nautitaan aavasta jäästä ja luonnon rauhasta.
- Minusta retkiluistelussa on ihanaa juuri luonto, koska se ei ole yhtenäkään päivänä samanlainen. Aamusta se vaihtuu iltaan, näkee auringonlaskuja ja monia pieniä hienoja yksityiskohtia. Hienoa on myös vapauden tunne. Luistellessa voi itse päättää niitä reittejä. Retkiluistelupäivän jälkeen on kyllä kaikki huolet unohtunut ja sitä on täynnä puhtia, Sirpa tunnelmoi.
Asiantuntija: HARRI HOLLO, retkenvetäjä , Suomen Retkiluistelijat
Toimittaja: TIIA VÄRE