Akuutin Arkisto
13.5.2008
Sokeritasapainon ylläpitäminen
Kiireinen työpäivä ja aika kortilla. Pinna alkaa päivän mittaan kiristyä ja keskittyminen herpaantuu. Näin voi käydä, jos ei ole muistanut syödä.
– Joku saa herkemmin päänsärkyä, joku tulee kiukkuiseksi. Eli vähän samantyyppisiä oireita, mitä diabeetikoillakin on, että voi olla kiukkuinen ja äkäinen. Ei jaksa keskittyä ja homma ei oikein suju, työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jaana Laitinen kertoo.
Päivän aikana tulisi pitää huoli siitä, että elimistö saa tarpeeksi sille välttämättömiä sokereita.
– Sokeri veressä toimii ihmisen polttoaineena niin kuin bensa autossa - se on ihan peruspolttoainetta. Sokeria tarvitaan esimerkiksi aivojen hyvinvoinnin ja työskentelyn kannalta ja myös lihasten polttoaineena, Laitinen kertoo.
Vaikka ruokailukertojen väliin olisi jäänyt pidempikin aika, ei terveellä ihmisellä ole silti syytä huoleen. Kun verensokeri laskee, insuliinin toiminta vähenee ja vaimenee. Samalla maksa alkaa tuottaa sokeria ja elimistö alkaa käyttää valkuaisaineita ja rasvakudosta energian tuottoon.
– Terveellä ihmisellä verensokerit ei ylipäätään vaihtele niin paljon. Elimistö pyrkii pitämään huolta siitä, että ne ovat aika tasaisina.
Elimistö tarvitsee sokeristuvia ruoka-aineita eli hiilihydraatteja, joita on lähes kaikissa ruoka-aineissa. Niitä löytyy maitotuotteista, tavallisesta sokerista, hedelmistä ja marjoista sekä perunoista ja viljatuotteista. Millaisia hiilihydraatteja sitten tulisi valita, jotta verensokeri pysyisi tasaisena ja nälkä loitolla?
– Jos ruokavaliossa on paljon sokeria, tarkoittaa se sitä, että verensokeri nousee nopeasti, mutta insuliinin erityksen myötä myös laskee nopeasti. Perustana ruokavaliossa olisivat viljavalmisteet, mielellään mahdollisimman kuitupitoiset. Siitä leipäpussistakin voi lukea tuoteselosteesta, että kuitua olisi vähintään kuusi grammaa sadassa grammassa. Ja sitten myös kasviksia, joihin kuuluvat myös hedelmät ja marjat. Nekin tulisi mieluummin syödä appelsiini appelsiinina ja marjat marjoina, eikä esimerkiksi mehuiksi puristettuina, koska silloin sieltä lähtee kuitu pois, Laitinen neuvoo.
Kuidut hidastavat aterioiden jälkeisiä verensokerin nousuja ja laskuja, mikä auttaa jaksamisessa sekä painonhallinnassa, kun nälkä pysyy loitolla pidempään.
SOKERISTA VAIN HETKEN HELPOTUS
Kiireisessä työssä voi helposti sortua huonoihin ratkaisuihin ja syödä runsaasti sokeria sisältäviä herkkuja. Tämä ei kuitenkaan tuo oloon kuin hetkellisen helpotuksen.
– Jos kiireessä syö jonkin nopean energianlähteen kuten suklaapatukan, niin siitähän saa kyllä paljon energiaa, muttei se nälkää pidä kovin kauan pois. Siinä verensokeri nousee nopeasti, mutta sitten insuliinineritys korjaa sen ja verensokeri myös laskee nopeasti. Siitä tulee hetken humaus ja äkillinen väsymys. Toisaalta energiaa voi kertyä liikaa ja paino alkaa nousta, Laitinen kertoo.
Jotta verensokeri ei päivän aikana heilahtelisi, tulisi ravinnon olla monipuolista. Aterioiden välille voi varata välipaloja, joiden energiamäärää voi muunnella oman tarpeen mukaan. Välipalana voi nauttia esimerkiksi leipää ja hedelmiä.
– Kyllä säännöllinen ruokailu vaikuttaa työtehoon, sillä aivot ja lihakset tarvitsevat energiaa eli sitä polttoainetta. Ja kyllähän työyhteisössä sillä ruokatauolla on muitakin tärkeitä merkityksiä. Siinä voidaan vaihtaa päivän kuulumisia ja levähtää, irtaantua siitä kiireisestä työstä hetkeksi. Että kyllä se työkykyä edistää monellakin tavalla, työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jaana Laitinen kertoo.
VAIKUTTAA MYÖS OPPIMISEEN
Säännöllisellä ja monipuolisella ruokavaliolla on myös muita hyviä vaikutuksia. Laitinen oli mukana ravitsemusinterventiossa., jossa lukuvuoden 2006-2007 aikana oululaisen alakoulun oppilaiden ruokailu sekä kotona että koulussa oli tarkan huomion kohteena.
Pienluokan oppilaista monella oli oppimis- tai keskittymisvaikeuksia. Laitinen tapasi oppilaiden vanhempia koulun vanhempainillassa, jossa he keskustelivat ruokailun säännöllisyydestä ja herkkujen määrästä. Koulussa ruokailutilanteet pyrittiin rauhoittamaan ja oppilaat saivat positiivista palautetta, jos he söivät monipuolisesti ja runsaasti. Lapsille annettiin myös kalaöljyvalmisteita. Tulokset olivat hyviä.
– Opettaja kertoi, että oliko se kuusi vai seitsemän oppilasta, niin yhdellä oli selvästi matematiikka parantunut ja yhdellä tai kahdella oppilaalla lukeminen edistynyt huomattavasti. Lisäksi työrauha tunneilla oli parantunut mukavasti, Laitinen kertoo tuloksista.
Myös migreenipotilaat voivat saada apua monipuolisesta ravinnosta ja säännöllisistä ruokailuajoista liikuntaan ja riittävään lepoon yhdistettynä.
Ruokailurytmistä voi olla apua myös tavallisen päänsäryn hoidossa. Laitinen kertoo kaupanalalla työskentelevästä naisesta, joka kärsi päänsäryistä ja oli miettinyt, voisiko syynä olla ravinto - aikaisen töihin menon vuoksi aamupala jäi pois, päivät hän sinnitteli kahvilla ja pullalla ja söi oikean ruoan vasta kotonaan sitä koko perheelle laitettuaan.
– Hän oli miettinyt, että voisiko hän muuttaa ruokailuaan. Henkilö söi heti aamusta vähän ja kuljetti aamupalan sekä välipaloja mukanaan töihin. Muutoksen jälkeen hän jaksoi työssään paljon paremmin ja päänsärytkin olivat vähentyneet, Laitinen kertoo.
Toimittaja: MARJA KIVILOMPOLO