Akuutin Arkisto
14.10.2008
Uskaltavatko kunnat satsata ennaltaehkäisevään hoitoon?
Kunnallisvaalien tärkeimmiksi teemoiksi ovat nousemassa sairaan- ja vanhustenhoito. Paras tapa satsata tulevaisuuteen olisi panostaa ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon, mutta löytyykö siihen resursseja, kun rahaa on niukasti jaettavana jo nyt.
Valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa kunnan päättäjien ja johtavien virkamiesten vastuu korostuu entisestään ja terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa.
– Minä haluan olla täällä, en halua mennä minnekään, sitten kuitenkin mua hoidetaan hyvin hoitaja tulee kotiin ja lääkäri käy kotona, se tuo turvallisuutta.
Terveydenhoitaja Henna Salmela Töölön kotisairaanhoidosta käy maanantaisin kotikäynnillä Irja Joen luona. Joki asuu 90-vuotiaana edelleen kotonaan, kiitos kotisairaanhoidon palveluiden.
– Eilinen päivä oli vähän huono, ahdisti vaikka minä otin lääkettä. Nytkin ääni on painuksissa. Mutta kun on näin vanha, niin näihin oloihin verrattuna aika hyvä. On niin turvallista, kun sinä käyt minua aina kattomassa kuin joka maanantai, Irja Joki kertoo.
Kotona on hyvä olla
Salmelan kotikäynnillä jaetaan lääkkeet, käydään puntarissa ja mitataan verenpaine. Muuten juttu luistaa, mutta verenpainetta mitatessa täytyy muistaa olla hiljaa.
– Meitä oli 14 lasta, seitsemän tyttöä ja seitsemän poikaa ja minä olin kolmastoista ja minä sain aina markan, kun olin hiljaa. Olin kova puhumaan, Irja Joki nauraa.
– Minulla oli sellainen Saimaa aski, tupakkalaatikko ja siihen laiton ne markat ja mulla oli paljon rahaa, Joki muistelee.
Irja Joelle koti on paras paikka, vaikka mahdollisuuksia olisi muuttaa vaikkapa pojan perheeseen Teksasiin.
– Minä haluan olla täällä, en halua mennä minnekään, sitten kuitenkin minua hoidetaan hyvin hoitaja tulee kotiin ja lääkäri käy kotona, se tuo turvallisuutta.
Kuntataloudessa vain kiristämisen varaa
Syksyn kunnallisvaaleissa rummutetaan vanhusten hyvän hoidon puolesta. Väitöskirjassaan kuntatalouden kehitystä vuoteen 2040 tutkinut Pekka Parkkinen kertoo, että sosiaali- ja terveystoimen kustannukset kunnissa ovat jo nyt 17 miljardia euroa, josta palvelu- ja asiakasmaksuina katetaan kaksi miljardia.
– Tämä 15 miljardia euroa on itse asiassa sama kuin kunnallisveron tuotto koko Suomessa, että ihmiset, jotka maksaa kunnallisveroa niin sillä ne kuittaa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset, hallintotieteen tohtori, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen laskee.
Kustannukset uhkaavat karata käsistä väestön ikääntyessä, sillä hoivatarve kasvaa erityisesti juuri viimeisinä elinvuosina. Vuonna 2040 kulujen arvioidaan olevan jo 30 miljardin suuruusluokkaa.
– 80-vuotta täyttäneitä ihmisiä asuu tässä maassa tänä vuonna sellaiset 240 000. Heitä on noin 400 000 enemmän vuonna 2040, joten Suomi on kyllä harmaantumassa pitkälti.
Pahin uhka on, että kunnissa jatkuu vanha meno. Palveluja käytetään entiseen tapaan kaikissa ikäryhmissä, eikä palvelujen tuottavuus kasva.
– Silloin me tarvittaisiin 200 000 henkeä lisää näihin palveluihin ja siellä on nyt 370 000 ihmistä ja täysin mahdotonta ajatellakaan, että tällaista määrää löytyisi.
Uhkakuvat ovat edessäpäin, mutta ratkaisuja kunnissa vaaditaan jo nyt. Parkkinen pohtii, että on tuhannen taalan tai nyt miljardien eurojen kysymys, mitä oikeasti tapahtuu.
Tarvitaan harmaiden panttereiden esiintuloa
Kuntataloudessa voidaan selvitä, jos tulevat eläkeläiset ovat entistä hyväkuntoisempia ja palvelujen käyttö aloitetaan myöhemmin.
– Pitää jatkuvasti hakea kustannustehokkaampia keinoja tuottaa palveluja. Itse asiassa voi olla että ennalta ehkäisevä toiminta voi olla parasta toimintaa näitten vanhusten osalta, mitä kunnilla on tarjota.
Mikäli vanhusten kunnosta ja toimintakyvystä pidetään huolta, niin yhä useampi vanhus voi viettää kotona vanhuutensa ja pitemmän ajan kotona kuin tähän saakka.
– Tämä kyllä säästää aivan valtavasti rahaa, jos näin tapahtuu, Parkkinen arvioi.
Myös valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki painottaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Nähtäväksi jää, riittääkö päättäjillä silti rohkeutta ratkaisuja ennaltaehkäisevään suuntaan, kun kustannuksia on kiristettävä. Hoiva- ja hoitopalveluissa tuottavuuden nostaminen on ollut äärettömän vaikeaa.
– Tuottavuus hoito- ja hoivapalveluissa ei ole lainkaan parantunut vuodesta 1990. Näyttäisi siltä, että jatkossakin voi olla hyvin vaikea korvata hoitotyötä pääomalla tai jollain muulla. Hoitaminen on kuitenkin työvaltaista, niin paljon inhimillisiä resursseja vaativaa. On ihan realistista varautua siihen, että hoito- ja hoivapalveluissa tuottavuuden kasvu jää vaatimattomaksi myös tulevaisuudessa.
Terve vanhus on kunnalle lottovoitto
Yksi vaaroista on Suomen ja suomalaisten eriarvoistuminen palvelujen saamisessa.
– Se on suuri ongelma ja sitä helpottaa osittain tämä kuntien yhdistyminen että kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuntia yhdistyy vahvempien kuntien kanssa, jolloin mahdollisuudet hoitaa näitä asioita paranee, Parkkinen muistuttaa.
Terveydenhuollon kehittämisessä on alettu puhua myös terveyshyödystä. Paras tapa vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä on parantaa hoitotuloksia. Terveydenhuollon tehtäville ja vastuille vaaditaan ennakkoluulotonta tuuletusta. Yksittäisten kulujen sijaan pitäisi seurata kuinka paljon terveyttä saadaan aikaan.
– Hyväkuntoinen 65-79-vuotias ihminen tuottaa kunnalle itse asiassa tuloa, ellei satu olemaan sairas eli jos tämän ikäinen ihminen ei käyttäisi kunnallisia palveluita lainkaan, niin se olisi sellainen lottovoitto kunnalle, että sinne muuttaisi tällainen ihminen.
– Tulevaisuuden haasteet ovat kuitenkin hirveän paljon pienempiä kuin mitä tämä kansa on menneisyydessä kokenut, että jos suurvalta hyökkää tänne ja siitä selvitään, niin kyllä me yksi ikääntymisongelma hoidetaan.
Asiantuntija: PEKKA PARKKINEN, tutkimuspäällikkö, Valtion taloudellisen tutkimuskeskus
Toimittaja: SINI SILVÀN