Akuutin Arkisto
14.10.2008
Puutarhasta terapiaa!
– Kaikki innostuivat tästä projektista ihan mielettömästi, niin työntekijät, asukkaat kuin omaisetkin, kun reilu vuosi sitten aloitettiin. Osa asukkaista on tehnyt töitä puutarhassa, osa on seuraillut ja tarkkaillut tilannetta. Se, että jotain tehdään ja tapahtuu, herättää aina suuren kiinnostuksen kaikissa.
Näin kertoo yrittäjä Eeva Nyqvist, turkulaisen Josefiina Koti Oy:n perustaja. Muistihäiriöisten vanhusten hoitokoti Turun Hirvensalossa sijaitsee viehättävän tammimetsikön reunassa. Eeva on itsekin puutarhaihmisiä, samoin kuin liikunnanohjaaja, kuntohoitaja Helena Pietilä, joka innostui puutarhaterapian opinnoista.
– Puutarhaterapia on hyvä kuntouttava hoitomuoto monille ryhmille, esimerkiksi juuri muistihäiriöisille, mutta myös kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille jne, kertoo Helena Pietilä. - Kun puutarhaterapia on lisännyt suosiotaan viime vuosina meillä Suomessa, on monissa kesäyliopistoissa ja sosiaalialan oppilaitoksissa alettu järjestää pitempikestoista täydennyskoulutusta sosiaali- ja terveysalan ihmisille. Opintojen yhteyteen kuuluvana työnä ehdotin terapiapuutarhan kehittämistä Josefiinakotiin, ja onneksi Eeva innostui heti hankkeesta.
Metsäpuutarhassa ei niuhoteta
Josefiinakotiin tehtiin paikkaan luontaisesti sopiva metsäpuutarha, jossa puutarha on pieni hoidettu pala metsää. Sinne on istutettu perennoja ja siirretty luonnonkasveja lähialueelta.
– Tämä ei ole tiukkapipoinen projekti. Olemme nauttineet villistä luonnosta ja pienestä kurittomuudesta puutarhassa, nauraa Helena. -Eihän puutarhanhoidosta saa tulla stressiä, ei se sitten ole enää terapeuttista toimintaa!
Josefiinakodin puutarha on esimerkki siitä, miten pihasta ja puutarhasta voi tehdä antoisan ja monipuolisen keitaan pienehköllä budjetilla, kun lähdetään liikkeelle siitä, minkälainen piha ja ympäristö on, ja tehdään työtä pikku hiljaa ymmärtäen, että puutarha kehittyy kausi kaudelta eikä kaikkea tarvitse tehdä heti. Tärkeää on kuitenkin, että hankkeella on parin alkuvuoden aikana vastuuhenkilö, joka todella huolehtii puutarhan rakentumisesta.
Keskustelua, muistin tukea, turvallisuutta ja esteettömyyttä
Miten monen rakkaasta harrastuksesta puutarhanhoidosta tulee puutarhaterapiaa?
Olennaista on terapeuttinen työote, keskustelu työn lomassa. Puutarhassa voidaan muistella, nostaa itseluottamusta, selkeyttää arvoja tai harjoittaa työkykyä ja taitavuutta. Luontoympäristöllä sinänsä on ihmiseen myönteisiä psyykkisiä vaikutuksia.
Puutarhassa voi harjoitella tasapainoa ja koordinaatiota, harjoittaa silmän ja käden yhteistyötä erilaisissa leikkaamis- ja istutustöissä - mahdollisuuksia on vaikka miten paljon.
Minkälainen puutarha sitten tukee muistin toimintaa? Tärkeitä ovat kaikille tutut perinnekasvit: Josefiinakodin pihallakin on mm. pioni, särkynyt sydän, syysasteri, sipulikukkia ja rakastettuja metsäkukkia kuten kielo, valkovuokko ja sinivuokko. Kasvivalikoima on monipuolinen, ja kaikki kasvit on merkitty suomenkielisin nimikyltein. Kyltit auttavat tunnistamaan ja muistelemaan, mitä kasveja itsekin on kasvattanut. Piikikkäitä ja myrkyllisiä kasveja ei mukana ole turvallisuussyistä.
Puutarhan tulee olla mahdollisimman esteetön ja helposti saavutettava. Liikuntarajoitteisten apuvälineet tulee ottaa huomioon niin, että esimerkiksi sairaalasängyllä pääsee ulos, jos laitoksessa on tällaisia asiakkaita. Samoin otetaan kulkuväylien ja levähdyspaikkojen suunnittelussa huomioon rollaattorit, pyörätuolit ja tuolien istumakorkeudet. Tarpeen mukaan istutuspenkkien tulee olla korotettuja, jotta kasveja on helppo hoitaa, ihastella ja poimia.
Kulkureitit tehdään mahdollisimman helppokulkuisiksi, suunnitellaan erilaisia maamerkkejä helpottamaan suunnistusta ja vältetään umpikujia: kulkuväylän päässä tulisi aina olla jotain mielenkiintoista katsottavaa. On otettava huomioon myös muistisairaiden erityisongelmat: esimerkiksi tummat alueet laatoituksessa saattavat näyttää kuopilta.
Puutarhasta iloa ympäri vuoden
Puutarhaprojekti on tuonut paljon uutta Josefiinakodin arkeen.
– Se, että piha ja puutarha ovat olennainen osa arkipäiväämme, ilahduttaa niin asukkaita, henkilökuntaa kuin omaisiakin, sanoo Josefiinakodin johtaja Nina Nyqvist.
– Me pääsemme ulos syömään kesäisin ja kaiken aikaa on oikeata, tavallista tekemistä asukkaiden kanssa ulkona. Puutarhassa moni on askaroinut aiemmin omassa kodissaan tai perheen mökillä. Ulkoilma- ja pihaelämä näkyy asukkaissa levollisuutena. Se rauhoittaa ja myös parantaa keskittymiskykyä - sen huomaa heistä. Pihassa on aina jokaiselle jotakin puuhaa tai ainakin katseltavaa. Siellä voi kokea olevansa tarpeellinen.
Hoitokoti on myös löytänyt puutarhan avulla tukijoita ja ystäviä ympäröivästä yhteiskunnasta: paikallisen Lions Clubin naiset olivat talkoissa viime keväänä ja toivat taimilahjoituksia. Luonnonkasvien hakuretkillä on taas tutustuttu moniin lähiseudun koiranulkoiluttajiin.
Syksyn ja talven aikana voidaan muun muassa. kuivata yrttejä, muistella kesää valokuvien avulla ja maalaamalla kesämuistoja tai ikkunasta näkyvää maisemaa, tekemällä luonnonmateriaaleista koristeita ja askartelutöitä sekä käydä ulkona. Josefiinakodin piha pidetään aurattuna, vaikka Turkuun saataisiin luntakin, niin että pihalla voi käydä tutkailemassa talven näkymiä. Helena Pietilä tiivistää: Se onkin puutarhaterapiassa tärkeää, että pystyy seuraamaan sen koko vuoden kierron, sen kasvin koko elämän kulun. Sieltä löytää paljon yhteneväisyyksiä ihmisen elämään.
Toimittaja: ULLA KORPELA
Kirjallisuutta:
Nikkilä K.: Puutarhaterapiaopas, Pori 2003
Rappe E., Lindén L. ja Koivunen T.: Puisto, puutarha ja hyvinvointi. Viherympäristöliiton julkaisu 28, Jyväksylä 2003
Lehmuspuisto V. ja Åkerblom S.: Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen
suunnittelu - Arki- ja terveysliikunnan tilat palvelu- ja hoiva-asumisympäristöissä.
Opetusministeriön L
liikuntapaikkajulkaisu, Vammala 2007
Mielekästä elämää puutarhassa. Invalidiliiton Mielekkään elämän projekti, Lahti 1998