Akuutin Arkisto
15.1.2008
PET-kuvauksella kurkistetaan jopa ihmisen mieleen
PET-kuvaukset perustuvat lievästi radioaktiivisiin merkkiaineisiin. Potilaan elimistössä nämä aineet hakeutuvat haluttuun kohteeseen, kuten syöpäkudokseen. Potilaan saamat radioaktiiviset annokset ovat kohtuullisia, normaalin röntgentutkimuksen luokkaa.
PET-kamerat ovat jo yleistyneet ja ne ovat helppokäyttöisiä. Kriittisin vaihe onkin merkkiainetuotanto. Radioaktiivinen merkkiaine hajoaa eli puoliintuu nopeasti.
– Jotta näitä merkkiaineita voitaisiin käyttää, niitä täytyy tuottaa kuvantamispaikan yhteydessä ja se on itse asiassa aika vaativa prosessi, joka vaatii sen hiukkaskiihdyttimen, se vaatii sen radiokemian eli itse lääkeaineen tuottamisen joka sitten voidaan antaa sille potilaalle, professori, Turun valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti sanoo.
Turusta löytyy viisi PET-kameraa, Helsingistä ja Tampereelta molemmista yksi. Lisäksi tutkimuksia tekee sairaaloissa kiertävä rekka-PET.
– Meille tulee kaikkialta Suomesta myöskin ulkomailta. Turun PET-keskuksessa on tiettyjä erikoistutkimuksia, joita ei muualta saa. Kaukaisin tutkittava henkilö taitaa olla jostain Afrikan mantereelta. Tietyllä tavalla meidän profiili on enemmänkin tarjota erikoistutkimusta ja tietysti myös tätä perustutkimusta tälle paikalliselle alueelle.
PET-kuvauksia käytetään eniten syövän levinneisyyden selvittämiseen. Näitä tutkimuksia tehdään lääkärin lähetteellä julkisen terveydenhuollon kautta. Käytössä on yhdistelmälaitteita, joissa PET-kameran ohella on myös röntgentietokonetomografi (TT).
– Näin saadaan kuva anatomiasta ja sitten PET kertoo esimerkiksi niitten kudosten aineenvaihdunnasta tai syövän levinneisyydestä. On arvioitu tällä hetkellä nykyisen näytön perusteella että neljänneksellä tai jo enemmälläkin osalla potilaista hoito ratkaisevasti muuttuu kun tehdään PET-kuvaus-
USEITA KÄYTTÖTAPOJA
Uusin käyttötapa on hyödyntää PET-kuvausta sädehoidon suunnittelussa. Sädehoito on perinteisesti suunniteltu röntgentietokonekuvauksella.
– Kun yhdistämme tähän tämän PET-kuvaukseen näemme myöskin, mitkä ovat sen syövän aineenvaihdunnan rajat eli näemme sen tavallaan sen syöpäkudoksen tarkemmin ja voimme sitten tarkemmin suunnitella sen sädehoidon, Knuuti tiivistää.
Yhdistelmäkuvausta käytetään myös sydäntutkimuksissa, jossa käytössä ovat uusimman sukupolven yhdistelmäkamerat. Tämä tutkimusmenetelmä ei kuitenkaan ole vielä rutiinikäytössä.
– Me voimme samalla kertaa, ihan samassa istunnossa kuvantaa sen sydämen
verenvirtauksen niin me saadaan verenvirtaus ja ahtauma samanaikaisesti näkyville.
Uskotaan, että sillä tulee olemaan merkitys lähitulevaisuudessa
ihan olennainen rooli, kun valitaan sydänpotilaiden hoitoja.
PET:iä voidaan käyttää myös psykiatristen sairauksien
biologisten taustatekijöiden tutkimuksissa. Yhtenä esimerkkinä
ovat psykoosipotilaiden kuulohallusinaatiot.
– Psykoosipotilaalla on voitu tutkia, kuinka aktivaatiota tapahtuu tietyllä aivoalueella. Näin on voitu osoittaa, että kun potilas kuulee ääniä, niin kuuloaivokuori aktivoituu aivan kuin normaalin kuuloärsykkeen seurauksena, psykiatrian professori Jarmo Hietala Turun yliopistosta kertoo.
Konkreettista hyötyä on saatu esimerkiksi psykoosien kuten skitsofrenian hoidossa. PET-tutkimus on vahvistanut, miten skitsofrenia vaikuttaa aivojen dopamiinijärjestelmään.
– On selvinnyt mm, että psykoosipotilailla on tällainen dopamiiniaineenvaihduntajärjestelmän häiriö aivoissa.
Tyypillistä on myös, että tätä häiriötä ei ole kaikilla, mutta jos psykoosipotilaita katsoo ryhmänä, niin tällainen muutos löytyy. Tutkimukset ovat paljastaneet, että dopamiinijärjestelmän häiriö ei liity vain tähän tautiin itseensä, vaan se liittyy myös alttiuteen sairastua psykoosiin.
– Sillä lailla sillä on myös merkitystä, että koska kaikilla potilailla ei tätä häiriötä ole, voisi esimerkiksi lääkehoitoa kohdistaa niille, joille se häiriö on.
Käytännön hyötyä PET-tutkimuksesta on ollut myös lääkeaineiden annostuksessa.
– Aikaisemmin psykoosien hoidossa käytettiin hyvin korkeita annosmääriä, joista tuli myös aika paljon haittavaikutuksia.
Nyt tutkimuksilla on voitu todentaa, että pienempikin annos riittää miehittämään lääkkeen reseptorit, vaikutuskohdat aivoissa.
– Tällä lailla pikku hiljaa on tultu annoksissa alas ja luulen, että se on kaikkien etu että näin on käynyt sivuvaikutuksilta vältytään ja on saatu lääkeaineannos optimoitua, Hietala pohtii.
PET-kuvaus on parhaimmillaan, kun voidaan tutkia yksittäisiä välittäjäaineita aivoissa.
– On tutkittu muun muassa psykoterapian vaikutuksia aivojen toimintaan ihan välittäjäaineiden tasolla ja paniikkihäiriöpotilaita sekä syömishäiriöpotilaita. Näissä monen tyyppisissä tutkimuksissa keskeinen tekijä on tällaisten spesifisten muutosten hakeminen näissä tutkimuksissa.
Biologia ei kuitenkaan selitä kaikkia psykiatrisia häiriöitä.
– Kun psykiatriassa on ollut perinteisesti tärkeää kokemus, tunteet ja vuorovaikutus, niin tämän kuvantamisen kautta on niin kuin päästy vähän jyvälle, että mitä esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa tapahtuu aivoissa ja tämä on edesauttanut tällaista yhdistymistä ja itse asiassa tämä biologinen tutkimus on edesauttanut kokonaisvaltaisemman näkemyksen syntymistä.
Psykoosin taustalla voi olla biologinen alttius, mutta osansa on myös ympäristöllä.
– Taustalla voivat olla lapsuuden hankalat kokemukset, kaltoin kohtelu. Se voi olla huumeiden käyttö ja kannabis, joka on valitettavan yleistä uusilla psykoosipotilailla nykyään. Moni asia voi suistaa sen kehityksen väärään suuntaan ja näitä kaikkia tekijöitä pyritään tutkimaan laaja-alaisesti. Tämä ei ole mitenkään pelkästään biologista tutkimusta vaan tätä voidaan yhdistää muihin.
Toimittaja: SINI SILVÀN