Akuutti - Terveyttä, tietoa, tunteita

YLE

 

YLE A-Ö

teksti-tv s.374 tekstitys s.334

Akuutin Arkisto

15.4.2008

Omaishoitajat eriarvoisessa asemassa

Kiiminkiläinen Maija Jokela on hoitanut diabetesta sairastavaa miestään kotona jo kahdeksan vuotta.

– Hänelle tuli paha tulehdus jalkaan niin kuin diabeetikoille on suuri vaara tulla. Jalka jouduttiin amputoimaan.

Jokelat ovat olleet oman kunnan tukeen pääosin tyytyväisiä. Selvitystenkin mukaan Kiiminki on omaishoidon järjestelyissä parhaimmasta päästä.

– Täällä Jäälissä ja varmaankin koko Kiimingissä kotihoito on hyvä. Oli tosi aktiivinen ja semmoinen osanottava kotisairaanhoitajakin. Hän kannusti ottamaan lisäapua sitä mukaa, kun tuntui, että sitä tarvitsee, Maija Jokela kiittelee.

Kaikkialla asiat eivät rullaa niin kuin pitäisi. Omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa kotipaikka sattuu olemaan. Kukin kunta päättää omaishoitajien tuen järjestämisestä itse. Raha ei ole ainoa asia, joka päätöksiä ohjaa. Kyse on myös viranhaltijoiden asenteista.

– Jossakin kunnassa esimerkiksi viranhaltija muuttuu ja sen myötä muuttuu suhtautuminen myös omaishoitoon. Ajatellaan, että tänä vuonna me ei juuri tehdä omaishoitopäätöksiä eli ei pidetä sitä asiaa hyvänä, kuvailee läänin sosiaali- ja terveysneuvos Marja-Leena Kärkkäinen Oulun lääninhallituksesta.

Tilastojen valossa omaishoitajan kannattaisi asua mahdollisimman suuressa kunnassa, sillä niissä keskipalkkiot ovat pääsääntöisesti pieniä kuntia suuremmat.
Keskimääräisesti eniten arvoa omaishoitajilla on Kanta-Hämeessä, jossa keskipalkkio kohoa 550 euroon kuukaudessa. Pienimmät keskipalkkiot maksetaan Etelä-Karjalassa, jossa kuukauden keskipalkkio jää noin 350 euroon.

Lääninhallitusten selvityksistä käy ilmi, että esimerkiksi Uudellamaalla lähes puolet kunnista on maksanut alle 300 euron palkkioita.

Oulun läänissä puolestaan Ylikiimingissä tukea saa yli viisinkertainen määrä omaishoitajia verrattuna häntäpäätä pitävään Rantsilaan, kun tuensaajien määrä suhteutetaan 65-vuotta täyttäneeseen väestöön. Tilastoluvut eivät kuitenkaan paljasta kaikkea.

– Rantsilassa käytetään hyvin vähän omaishoitoa, mutta siellä on suhteellisen paljon laitospaikkoja eli asukkaat saavat suurimmalta osalta palvelut. Mutta sitä minä en sano, että kumpi on parempaa, Kärkkäinen pohtii.

Kunnat järjestävät lain edellyttämät omaishoitajan vapaapäivät kuka mitenkin. Aina ole selvää, kestävätkö kuntien ratkaisut tarkastelua lakipykälien valossa.

– Kaksi kolmasosaa kunnista ilmoitti, että vapaapäivät annetaan omaishoitajille sopimuksen mukaisesti ja yksi kolmasosa kunnista sanoi, että tilapäisesti ratkaistaan. Kuitenkin meillä ajatus lainsäädännössä on se, että kun sopimus ja hoitosuunnitelma tehdään, siinä sovitaan vapaapäivien järjestämistapa. Meille tulleiden yhteydenottojen perusteella näyttää myös siltä, että monet omaishoitajat eivät halua käyttää vapaapäiviä, koska eivät tiedä, mihin omainen silloin kulloinkin joutuu, Kärkkäinen sanoo.


Omaishoitajien ja läheisten liiton mukaan lakia on rikottu joiltakin osin noin sadassa kunnassa. Ongelmia on paitsi tukien myöntämisessä ja vapaapäivien järjestämisessä myös lyhytaikaisten hoitopaikkojen löytämisessä.

Valvonta on lääninhallitusten vastuulla

– Jos laittomuuksia tekee, sehän täytyy oikeasti sanktioida. Toivottavasti kuitenkin me saamme ohjaukset tehtyä pehmeämmällä tavalla, silloin kun tulee yhdestä kuntakohtaisesta asiasta kysymys, Kärkkäinen pohtii.

Jos siis olet omaishoitaja, sinun kannattaa nousta itse vastarintaan, jos haluat saada muutosta aikaan. Näin on tehty esimerkiksi Mikkelissä, jossa tukiasioista syntyi kansanliike. Omaishoitajat tekevät kanteluita lääninhallituksille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle vain vähän. He ovat usein itsekin iäkkäitä, väsyneitä ja sairaita.

– Onko meillä omaishoitajat myös vähän liian kilttejä? He tyytyvät niihin ratkaisuihin, jotka heille on annettu, he eivät kovinkaan paljon kantele niistä eivätkä kovinkaan paljon valita. Minusta se on yksi keskeinen huolenaihe, Kärkkäinen korostaa.

Sosiaaliturvakomitea selvittää pitäisikö omaishoidon tukemista siirtää kunnilta Kelan järjestelmiin. Päätöksiä suuntaan tai toiseen ei ole kuitenkaan tulossa aivan pian.

Asiantuntija: MARJA-LEENA KÄRKKÄINEN, läänin sosiaali- ja terveysneuvos, Oulun lääninhallitus

Lähteet: Stakes ja STM sekä Oulun, Uudenmaan ja Itä-Suomen lääninhallitusten selvitykset omaishoidon tuesta 2006, Omaishoitajien ja läheisten liitto

Lisätietoja internetissä:

Stakesin ja STM:n tutkimus (pdf)

Selvitys omaishoidon tuesta ja sen vaihtelusta http://www.omaishoitajat.com/

Toimittaja: SUSANNA EKFORS

Akuutti - TV2 PL 277 90101 OULU | YLE | Asiaohjelmat ©2006