Akuutin Arkisto
15.4.2008
Lämpiminä vuosina syntyy enemmän poikia
Lapsen sukupuolen määrää munasolun hedelmöittävän siittiön sukupuoli. On kuitenkin esitetty, että myös ympäristön lämpötila olisi yhteydessä syntyvän lapsen sukupuoleen - huolimatta sukupuolikromosomien ohjaamasta sukupuolenmääräytymisestä.
Ryhmä Turun, Helsingin ja Zürichin yliopistojen tutkijoita selvitti vuosittaisen keskilämpötilan vaikutusta vuosittain syntyneiden saamelaislasten sukupuolijakaumaan. Tulos sisältyy Turun yliopiston tutkijoiden Samuli Helteen (FT, Turun yliopisto), Samuli Helaman (FT, Helsingin yliopisto) ja professori Jukka Jokelan (Zürichin yliopisto) yhteistyössä tekemään tutkimukseen, joka julkaistiin kansainvälisessä Biology Letters -tiedelehdessä 28.11.2007
Tutkimusaineistona saamelaislapset
Tutkimusta varten kerättiin väestötieteellistä tietoa historiallisista kirkonkirjoista vuosien 1745 ja 1890 välisenä aikana Inarissa, Enontekijällä ja Utsjoella syntyneiden saamelaislasten määrästä ja sukupuolesta. Tämän perusteella laskettiin vuosittain syntyneiden tyttöjen ja poikien sukupuolijakauma eli kuinka monta prosenttia vuosittain syntyneistä lapsista oli poikia.
Samalle ajanjaksolle laskettiin lämpötilarekonstruktio vuosittaisista lämpötiloista kyseisellä alueella. Tutkimuksessa selvisi, että lämpiminä vuosina syntyi suhteellisesti enemmän poikia kuin tyttöjä.
– Eli jos esimerkiksi vuosittainen lämpötila nousi yhdellä asteella, niin silloin syntyi samana vuonna prosentin verran enemmän poikia, selvittää tutkija Samuli Helle Turun yliopiston biologian laitoksen ekologian osastolta.
Vaikuttaako lämpötila syntyvän lapsen sukupuoleen?
Ympäristön lämpötilasta johtuva jälkeläisten sukupuolen määräytyminen on hyvin tunnettu ilmiö esimerkiksi matelijoilla, kertoo Samuli Helle.
– Yleensä on oletettua, että kun ihmisellä on tällainen kromosomin määräämä sukupuolen jakautuma, niin että nämä kaksi olisivat aivan eri sukupuolenmääräytymissysteemejä. Tämä meidän tutkimus olettaa, että tällainen dikotomia ei välttämättä olekaan niin selkeä. Myös ihmisellä ja nisäkkäällä voi olla muitakin tekijöitä kuin sukupuolikromosomit, jotka määräävät syntyykö tyttö vai poika. Asiaa on suhteellisen vähän vielä tutkittu, mutta yleinen käsitys on menossa juuri siihen suuntaan, että ei välttämättä olekaan kahta eri määräytymismekanismia, vaan on olemassa myös niitä välimuotoja, pohtii Helle.
Tämän ajatuksen mukaan sukupuolikromosomit kyllä määräävät fysiologisesti tuleeko hedelmöittyneestä munasolusta tyttö vai poika. Mutta kuten ihmiselläkin, hedelmöittymisestä on vielä yhdeksän kuukautta aikaa siihen, että yksilö syntyy ja siinä välissä voi vielä tapahtua monia asioita.
Miten lämpötila vaikuttaa syntyvän lapsen sukupuoleen?
Nyt tehty tutkimus ei pysty tarkemmin osoittamaan, mitkä tekijät
olivat mahdollisesti syynä saamelaislasten sukupuolijakauman poikavoittoisuuteen
lämpiminä vuosina.
Oletuksia sen sijaan on useita. On mahdollista, että ympäristön
lämpötila vaikutti saamelaisnaisten sukupuolihormonipitoisuuksiin
juuri ennen hedelmöitystä, minkä uskotaan olevan yhteydessä
syntyvän lapsen sukupuoleen.
– Toinen vaihtoehto taas on se, että lämpötila vaikuttaa jollain tavoin siihen, selviääkö hedelmöittynyt munasolu syntymään asti. On yleisesti tunnettua, että poikapuoliset sikiöt abortoituvat helpommin, jos tulee huono ympäristö kuten todella kylmä ympäristö. Tällaisissa tapauksissa mies- tai poikasikiöt abortoituvat helpommin. Ja tämän kautta ehkä voi syntyä tämä meidän havaitsema populaatiotason vinouma lämpiminä vuosina, kertoo Samuli Helle.
Lisäksi on havaittu, että stressaavat ympäristöolosuhteet
voivat vaikuttaa myös siittiöiden liikkuvuuteen. Tämä voi
osaltaan suosia tyttövoittoista sukupuolijakaumaa.
Tutkimus ei pysty sulkemaan pois sitä mahdollisuutta, että näissä
luontaiselinkeinoja harjoittaneissa yhteisöissä lämpötila
vaikutti ravinnon kautta esimerkiksi naisten fysiologiseen kuntoon ja siten
myös lasten sukupuoleen, koska hyvässä ravitsemustilassa olevat
naiset synnyttävät mahdollisesti todennäköisemmin poikia
kuin tyttöjä.
– Tässä on ideana se, että koska poikasikiöt ovat alttiimpia ympäristön häirinnälle ja poikasikiöt ovat isompia, kasvavat nopeammin ja pojat tarvitsevat enemmän energiaa, ravintoa kasvaakseen, niin voi olla, että jos nainen on huonossa fysiologisessa kunnossa, niin hän ei ole kykeneväinen synnyttämään tai raskauden aikana pitämään hengissä poikasikiötä, joka tarvitsee enemmän energiaa, ravintoa. Se on tämän hypoteesin perusidea.
Evoluution säätelemä mekanismi?
Olisiko se, että poikia syntyy enemmän lämpiminä kausina tarkoituksenmukaista evoluution kannalta?
– Tämä voisi olla evolutiivisesti valittu mekanismi eli äidit kasvattavat biologista kelpoisuuttaan sillä, että lämpiminä vuosina ja tai esimerkiksi hyvissä ravintotilanteissa tuotetaan poikia, jotka tuottavat enemmän lapsenlapsia kuin vastaavassa tilanteessa synnytetyt tytöt, pohtii Helle.
Tutkijoilla on tarkoitus seuraavaksi perehtyä ilmiöön myös koko maan kattavalla aineistolla, joka käsittää vuosien 1865 ja 2006 välillä syntyneet lapset. Alustavat tulokset suomalaislapsista näyttävät tukevan teoriaa.
Toimittaja: LEA FROLOFF