Akuutin Arkisto
16.9.2008
ROKOTTEELLA IRTI TUPAKASTA?
Lopettamispäätös on hyvä alku tupakasta irtautumiseen, mutta monille se ei riitä. Tulee retkahdus ja tupakka maistuu taas. Lähitulevaisuudessa avuksi tulee nikotiinirokote.
– Päihderokote on uusi hoitomuoto jolla pyritään esimerkiksi estämään päihteen vaikutusta keskushermostossa ja sen tarkoitus on vähentää päihteen mielihyvää tuottavia vaikutuksia. Ja silloin esimerkiksi kun tällainen nikotiiniriippuvainen henkilö, joka on rokotettu, kun hän tupakoi, niin silloin nämä rokotteen aktivoimat vasta-aineet kiinnittyvät nikotiinimolekyyliin, ja nikotiinimolekyylit eivät pääse vaikuttamaan aivotasolla. Elikkä silloin siinä kohtaa tämän nikotiinin mielihyvää aiheuttavat vaikutukset, ne eivät tule esille, selvittää päihdepsykiatriaan erikoistunut lääkäri Solja Niemelä.
Nikotiinirokotteen saaneen tupakoijan elimistö alkaa vähitellen muodostaa vasta-aineita.
– Idea olisi semmoinen, että otetaan rokotesarja, ihan niin kuin monissa muissakin rokotuksissa, niin yksi rokote ei välttämättä vielä riitä sen tehon aikaansaamiseksi. Että esimerkiksi nikotiinirokote, joka on nyt varmaan lähivuosina tulossa markkinoille, niin siinä täytyy ottaa viiden rokotteen sarja, kuuden kuukauden aikana, Niemelä jatkaa.
Tulokset ovat hyviä. Jopa kolmannes rokotesarjan ottaneista on saanut uudesta hoitomuodosta avun.
– Laaja-alainen testaus on vielä kesken, mutta sellaista arviota on esitetty, että nikotiiniriippuvaisista, sellaisista jotka saa tämän rokotteen, noin 30-40 prosenttia pystyy olemaan tupakoimatta nikotiinirokotteen avulla, kun taas niistä, jotka saivat placebo-rokotteen ainoastaan kymmenen prosenttia pystyi lopettamaan tupakoinnin.
ROKOTTEITA ERI PÄIHTEISIIN
Päihderokotteiden markkinoille tulosta ei ole Suomen osalta vielä tarkkaa tietoa. Ensimmäisenä apteekin hyllylle ehtinee kuitenkin nikotiinirokote, jota on tutkittu pisimpään. Asian parissa puuhaa useampikin lääketehdas. Rokotteita on kehitteillä myös muihin riippuvuuksiin.
– On ihan kliinisessä aineistossa testattu kokaiiniriippuvaisilla henkilöillä, sen lisäksi tutkimuksia on tehty myöskin heroiinilla ja erilaisilla hallusinogeeneillä, esimerkiksi fensyklidiinillä. Ja myös metamfetamiinilla on tutkimusta tehty, tietää Niemelä maailmalla tehdyistä päihderokotetutkimuksista.
Ainakin Ruotsissa nikotiinirokotteen testaukset ovat alkamassa. Tutkimuskohteena on Karoliinisen instituutin tutkijoiden kehittelemä rokote. Atlantin toisella puolen asiat ovat myös etenemässä kovaa kyytiä.
– Esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa FDA, joka hyväksyy erilaiset uudet lääkkeet markkinoille, niin se on antanut näille nikotiinirokotteille tällaisen Fast Track -leiman. Eli tämä on kuitenkin katsottu sen verran tärkeäksi, että näitten lupaprosessia ainakin siellä Jenkkilän päässä on pyritty nopeuttamaan, huomauttaa Niemelä.
UUDENLAINEN VAIKUTUSMEKANISMI
– Päihderokote on vaikutusmekanismiltaan kokonaan uudenlainen eli nimenomaan tässä ennaltaehkäistään tai estetään tämä päihteen vaikutus keskushermostotasolla eli se vaikutus on farmakokineettinen, kun taas suurin osa päihdehäiriöiden hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä on farmakodynaamisia eli ne vaikuttaa reseptoritasolla, tarkentaa Niemelä.
Jos tuloksia tähän mennessä kokeilluilla päihderokotteilla voidaan pitää hyvinä, on ruusunpunaisia kuvia kuitenkin turhan aikaista piirtää.
– Todennäköistä on, että aivan mikään maailmoja mullistava hoitomuoto tämä ei tule olemaan. Mutta jos me ajatellaan sen tuomaa tehoa esimerkiksi yhdistettynä näihin erilaisiin muihin hoitomuotoihin, niin kyllä tämä erittäin potentiaalinen ja lupaava hoitomuoto on, ja lisää huomattavasti tämmöistä hoitorepertuaaria jos nyt ajatellaan kuinka vaikea tupakointia on esimerkiksi lopettaa, saati sitten muita päihderiippuvuuksia, lisää päihdehoidon kliinisenä opettajana Turun yliopistossa toimiva Niemelä.
ENNALTAEHKÄISEVÄ KÄYTTÖ
– Yksi iso kysymys on profylaksia eli se, että voidaanko tällaisella päihderokotteella ennaltaehkäistä joittenkin riskissä olevien henkilöiden päihdekäyttöä, sanoo Niemelä ja mainitsee esimerkkinä tietyt nuorisoryhmät.
– Toinen mielenkiintoinen kysymys on myöskin päihteitä käyttävät äidit eli se että jos me pystyisimme antamaan raskaana oleville äideille rokotuksia ja siinä kohtaa voitas suojata kasvavaa sikiötä päihteitten haitallisilta vaikutuksilta. Se, mikä näissä profylaksisissa lähestymistavoissa on iso kysymys, on se, että meidän täytyy todella tarkkaan miettiä riskit ja haitat ja erilaiset eettiset kysymykset eli nämä nyt on tällaisia spekulatiivisella asteella olevia asioita, Niemelä muistuttaa.
Jos äidin vatsassa kasvava lapsi voisi saada turvan rokotteesta, voisivatko kaikki tulevaisuuden vauvat saada rokotusohjelman mukana piikit käytetyimpiä päihteitä vastaan?
– No tämä on varmaan se villein mielikuva mitä näistä voi tulla, mutta mä olisin kyllä vielä aika maltillinen tässä kohtaa, että en usko että päihderokotteita ainakaan seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee kansalliseen rokotusohjelmaan, naurahtaa Niemelä.
Myös tässä asiassa vastaan tulevat eettiset kysymykset. Tupakkaa saa Suomen lain mukaan polttaa, vaikka terveyshaitat tiedetään. Vauvana saatu nikotiinirokote olisi eittämättä lapsen parhaaksi, mutta rikkoisi tämän oikeuksia. Eettisten ongelmien lisäksi päihderokotteisiin voi liittyä myös muita riskejä.
MOTIVAATIO LÄHTÖKOHTANA
– Sellaisia riskejä tässä tietysti on vielä, että kun tämän päihderokotteen vaikutus on annos-vaste-suhteessa eli jos elimistöön tulee päihdettä enemmän kuin siellä on vasta-ainetta, niin silloin päihde vaikuttaa siellä aivotasolla, elikkä sitä vasta-ainetta ei riitä ennaltaehkäisemään sitä pääsyä veriaivoesteen läpi. Siinä kohtaa, jos joku ei motivoitunut henkilö, joka on saanut päihderokotteen, jos hän käyttää oikein ylen määrin tätä kyseistä päihdettä, niin nämä vaikutukset kyllä tuntuvat keskushermostossa, elikkä tässä on potentiaalisesti olemassa vaikutuksia, että päihteiden käyttö lisääntyy, selvittää Niemelä ja nostaa esille myös taloudellisen näkökulman.
– Raha on varmaan iso kysymys aina kun uusia lääkkeitä tulee markkinoille, paljonko ne maksaa ja kenellä on vara niihin ja kuinka yhteiskunta tukee esimerkiksi tällaisia rokotteita, jotka on suunnattu päihdekäyttöä vastaan, Niemelä sanoo ja jatkaa.
– Tärkeä kysymys on varmasti myös se, että jos me ajatellaan tupakan käytön aiheuttamia kustannuksia meidän yhteiskunnalle, jos me ajatellaan koko massaa, kun se on kuitenkin 20 prosenttia se koko määrä joka tupakoi. Että jos me pystyisimme tätä määrää vähentämään ja sillä ennaltaehkäisemään esimerkiksi keuhkoahtaumataudin kehittymistä ja muita vaikeita pitkäaikaissairauksia, niin siinä on myöskin porkkanana huomattavat yhteiskunnalliset säästöt.
Asiantuntija: SOLJA NIEMELÄ, psykiatrian erikoislääkäri, päihdehuollon kliininen opettaja, Turun yliopisto
Toimittaja: ANU-MAIJA KÄRJÄ