Akuutin Arkisto
16.9.2008
Punaista piristystä punajuuresta
Voimakkaan värinen punajuuri on maukas ja terveellinen juures. Sitä pidetään juureksista terveellisimpänä. Monipuolinen punajuuri on vuoden 2008 vihannes. Se on maultaan miellyttävän makea ja nyt syksyllä erityisen mehevä. Punajuuren arvokkaimpia ravinteita ovat kuidut ja hitaasti imeytyvät hiilihydraatit. Punajuuri sisältää paljon ja monipuolisesti terveellisiä kivennäisaineita ja vitamiineja.
Syvän punainen punajuuri on suomalaisille vanhastaan tuttu. Punajuuri tuli Suomeen 1800-luvulla. Nykyään se on yksi suosituimmista kotipuutarhojen viljelykasveista. Suomalaisilla tiloilla punajuurta viljellään lähes neljän sadan hehtaarin pinta-alalla ja satoa tulee noin 12-13 miljoonaa kiloa vuodessa.
– Punajuuren valtti on sen upea väri. Se on todella vahva, tämmöinen verenpunainen, se luo mielikuvan todellisesta voimajuureksesta ja sitähän se onkin, Pirjo Toikkanen hehkuttaa.
Terveyspommi
Punajuuri sisältää paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Vitamiineista punajuuresta löytyy A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja. Punajuuresta saatava, B-vitamiineihin lukeutuva, foolihappo vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan, sekä ehkäisee verisuonten ahtautumista. Se myös tukee hedelmöittymistä ja alkuraskautta. Foolihapon saanti on muuten vähäistä suomalaisessa ruokavaliossa. Punajuuresta saa myös paljon tärkeää kuitua.
– Energiaa punajuuresta saa vain 30 kilokaloria sadasta grammasta, suunnilleen saman verran kuin porkkanasta. Se on kevyt ruoka sellaisenaan, kehuu Pirjo Toikkanen.
Entisaikaan punajuuren lehtevät, nuoret naatit käytettiin pinaatin tapaan ja itse juuri varattiin lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten hammas- ja päänsäryn hoitoon. Punajuurella on hoidettu myös ihottumia, hermosto-häiriöitä ja flunssaa. Punajuuri sisältääkin puolustuskykyä vahvistavia antioksidantteja. Edelleenkin uskotaan, että tällä syvän punaisella juurella on terveydellisiä vaikutuksia. Punajuuri auttaa ummetukseen, maksavaivoihin ja anemiaan. Punaisen väriaineen ajatellaan vaikuttavan kohentavasti mielialaan. Alentaa se verenpainettakin, ainakin jos tuoreeseen brittiläis-tutkimukseen on uskomista.
Punajuuri kerää maaperästä nitraatteja ja siksi sitä ei suositella alle 1-vuotiaille lapsille. Punajuuren sisältämä nitraatti voi elimistössä muuttua nitriitiksi, joka heikentää hemoglobiinin kykyä kuljettaa happea soluille. Kuoriminen ja keittäminen vähentävät punajuurten nitraattipitoisuutta.
Monipuolista ruokaa
Kotikeittiössä punajuurta vierastetaan aivan turhaan.
– Yksi syy on varmaankin se, että kuvitellaan, että punajuuri olisi kovin työläs, hankala ja hidas kypsentää. Ehkäpä pelätään sitä väriä joka toisaalta on juuri se upea piirre punajuuressa. Mutta tämä punajuuren väri on vesiliukoista ja sitten jos sitä käsiin, veitseen tai leikkuulautaan tulee niin kaiken voi vedellä huuhdella helposti pois, muistuttaa Pirjo Toikkanen.
Punajuuresta saa monipuolista ruokaa. Kotioloissa punajuuri on ehkä tutuimmillaan etikkaan säilöttyinä viipaleina mutta tuoreesta punajuuresta ruokaan saa väriä ja terveyttä. Se sopii raakaraasteeksi, pihveihin, patoihin, muhennoksiin, laatikoihin ja keittoihin.
– Uunissa paahdetut punajuurilohkot ovat ehkä paras tapa valmistaa lämmintä lisuketta punajuurista. Lohkot vain laitetaan uunivuokaan ja lisätään sekaan vähän öljyä, valkosipulia, suolaa ja pippuria. Punajuurihan on jo itsessään makea, koska se on sokerijuurikkaan sukulaiskasvi, mutta toki sitä makeutta voi vielä korostaa pienellä määrällä hunajaa, neuvoo Pirjo Toikkanen.
Punajuuret kannattaa keittää kuorineen ja juurineen, koska silloin väri ei karkaa. Kypsyminen vie reilun tunnin. Keitetyistä punajuurista kuori irtoaa helposti käsin tai juuresveitsen avulla. Keitetty punajuuri on hyvää ihan sellaisenaan pienen voinokareen kera. Syksyllä punajuuri on hyvin mehukasta ja siitä saa lingottua mehua.
– Eiköhän oteta skool punajuurelle, kehottaa Pirjo Toikkanen.
LISÄTIETOJA:
www.kotimaisetkasvikset.fi
www.vinnikainen.com
ASIANTUNTIJA Pirjo Toikkanen, Viestintäpäällikkö, Kotimaiset
Kasvikset ry
TOIMITTAJA Karita Lehikoinen-Stedt
Punajuurireseptit
Punajuuritorttu
Pohjaan:
200 g (18 palaa) hapankorppuja
1 dl pullomargariinia
1 dl kuumaa vettä
Täytteeseen:
1 punajuuri (keskikokoinen)
puolikas omena (tai yksi pieni omena)
pala purjon valkoista osaa (noin viiden sentin verran)
3 liivatelehteä
600 g (noin 6 dl) tuorejuustoa
1 tl sitruunamehua ja 1 - 2 rkl vettä
suolaa, mustapippuria
tilkka hunajaa
Koristeeksi:
herneenversoja ja tuoretta timjamia
Hienonna hapankorput karkeaksi, tasaiseksi jauheeksi. Helpoiten tämä onnistuu paloitelluista hapankorpuista sähkökäyttöisellä kahvi- tai viljamyllyllä, mutta myös käsin isossa huhmaressa tai kaulimen tai puunuijan avulla minigrip-pussissa. Siirrä hapankorppumurska kulhoon ja sekoita joukkoon juokseva margariini ja kuuma vesi.
Leikkaa irtopohjavuokaan pohjan ja osin reunat peittävä pala leivinpaperia. Taputtele pohjalle hapankorppuseos ja siirrä vuoka jääkaappiin.
Kuori ja raasta hienoksi raasteeksi punajuuri ja omena. Hienonna purjo. Sekoita kasvikset keskenään.
Anna liivatelehtien liota väljässä, kylmässä vedessä viitisen minuuttia. Kuumenna sitruunamehu ja vesitilkka pieneen kattilaan ja liuota kuumaan nesteeseen puserretut liivatteet.
Lisää liivateseos tuorejuustoon sekoittaen. Mausta suolalla, pippurilla
ja tilkalla juoksevaa hunajaa.
Yhdistä tuorejuustoseos kasvisraasteeseen.
Levitä punajuuritäyte hapankorppupohjalle ja siirrä vuoka peitettynä jääkaappiin muutamaksi tunniksi ennen tarjoilua.
Korista punajuuritorttu herneenversoin ja tuoreella timjamilla.
Tarjoa tee- tai kahvipöydässä. Punajuuritorttu sopii myös alkuruoaksi tai välipalaksi.
Vinkki: Hapankorppupohjan sijaan voit tehdä pohjan ruisvuokaleipäviipaleista. Leikkaa kuoret pois ja asettele pohjan peitoksi leipäviipaleita tiiviisti, paloiteltuina, kuin kokoaisit palapeliä.
Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Paahdetut punajuurilohkot
6 isoa punajuurta
suolaa, mustapippuria
2 - 3 rkl tuoretta, hienonnettua timjamia
2 - 4 valkosipulinkynttä
3 rkl rypsiöljyä
Kuori ja lohko punajuuret ja valkosipulinkynnet. Siirrä lohkot uunivuokaan. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla. Lisää öljyä ja sekoita ainekset hyvin keskenään. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 30 - 40 minuuttia. Tarjoa lämpimänä kasvislisäkkeenä liha-, kala- tai kasvisruokien kanssa. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Punajuurileipä tai -sämpylät
5 dl vettä
50 g hiivaa
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
vajaa 1 kg (noin 14 dl) hiivaleipäjauhoja
puolikas omena (vajaa 1 dl raasteena)
3 - 4 pienehköä punajuurta (vajaa 4 dl raasteena)
1 tl tuoretta, hienonnettua rosmariinia
1 dl pullomargariinia
Kuori ja raasta punajuuret ja puolikas omena melko hienoksi raasteeksi. Liuota tuore hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita joukkoon suola, sokeri ja vähin erin hiivaleipäjauhot. Alusta taikina hyvin ja lisää joukkoon punajuuri- ja omenaraasteet sekä hienonnettu rosmariini ja margariini.
Anna taikinan kohota peitettynä lämpimässä ja vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi.
Leivo taikinasta joko leipä tai sämpylöitä. Voit paistaa halutessasi taikinan myös silikonisessa rengasvuoassa kranssin muotoon.
Voitele pinta vedellä ja paista leipää 200-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia ja sämpylöitä 250-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Punajuuricarpaccio
2 punajuurta (noin 300 g)
Marinadiin:
1 sitruunan mehu (0,5 dl)
1 tl suolaa
1 rkl sokeria tai hunajaa
rouhittua mustapippuria
0,5 dl oliivi- tai rypsiöljyä
Lisäksi:
rucolaa
parmesaanijuustolastuja
Leikkaa tuoreet, kuoritut punajuuret hyvin ohuiksi viipaleiksi. Sekoita marinadin ainekset ja pyörittele punajuuriviipaleet varovasti marinadissa. Anna punajuuriviipaleiden maustua jääkaapissa noin 20 minuuttia. Asettele marinoidut punajuuriviipaleet neljälle alkupalalautaselle. Täydennä annokset rucolanlehdillä ja parmesaanilastuilla.
Vinkki: Punajuurten sijaan voit hyvin käyttää raitajuurta tai keltajuurta.
Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry