Akuutin Arkisto
16.9.2008
Pikkulapsen hengitys vinkuu - astmaa vai flunssaa?
Uloshengityksen vinkuna ja hengenahdistus ovat tavallisia oireita pikkulapsilla erityisesti virusinfektioiden yhteydessä. Valtaosalla lapsista kyse on kuitenkin ohimenevästä ja hyvänlaatuisesta ilmiöstä, joka johtuu osittain keuhkoputkien synnynnäisestä ahtaudesta. Tehokkaalla hoidolla voidaan vähentää varsinaisen astman puhkeamisen riskiä ja siksi näiden pikkuvinkujien varhainen diagnosointi on tärkeää.
Vinkunaa ja rohinaa
Pienten lasten keuhkoputket ahtautuvat helposti flunssan yhteydessä, mikä johtaa korvillekin kuultavaan vinkunaan ja yskään. Jopa joka kolmas pikkulapsista kärsii elämässään ainakin kerran tilanteesta, jonka lääkäri nimeää "vinkuvaksi keuhkoputkitulehdukseksi" tai "obstruktiiviseksi bronkiitiksi".
Nyt 5-vuotias Frida Könönen oli pienempänä melkoinen pikkuvinkuja. Hänellä oli ensimmäisen ikävuoden aikana neljä kertaa lääkärin hoitoa vaativa hengenahdistuskohtaus, öisin hengityksen vinkunaa ja vinkukohtausten välilläkin tiukkaa yskää.
– Frida oli noin viikon ikäinen, kun hän alkoi yskiä. Limaa oli paljon ja Fridaa yskitti ihan hirveästi. Kyllä me vanhemmat usein valvottiin öisin ja kuunneltiin, että hengittääkö Frida. Me ei meinattu uskaltaa itse alkaa nukkua, kun Frida piti niin hirveää rohinaa nukkuessaan, kuvailee Fridan äiti Susanna Heiska-Könönen.
HENGITYS SEKÄ NÄYTTÄÄ ETTÄ KUULOSTAA HANKALALTA
Hengenahdistuksen aikana lapsi hengittää vaikeasti ja usein nopeasti. Astmaattisessa hengitysvaikeudessa nimenomaan uloshengitys on työlästä. Kun lapselta ottaa paidan pois, voi usein nähdä, että rintakehä vetäytyy sisäänpäin alimpien kylkiluiden alueella tai ylävatsalla ja pallea nousee esiin. Hengitys sekä näyttää että kuulostaa hankalalta. Leikki-ikäinen osaa jo sanoakin, että rintaan koskee tai on vaikea hengittää, vauvalla sen sijaan on kokonaisvaltaisen huono, tuskainen olo.
Vanhemmat voivat epäillä astmaa varsinkin, jos lapsi kärsii toistuvasta uloshengityksen vinkunasta ja hengenahdistuksesta. Myös suorituskyky voi laskea ja lapsi vetäytyy leikeistä ja liikunnasta tai saattaa yskiä puuskittaisesti esimerkiksi pienen juoksupyrähdyksen jälkeen.
– Kyllähän Frida oli halusi hirveästi vain lepäillä ja katsoa videoita ja olla pitkällään sohvalla. Meidän muihin lapsiin verrattuna Frida tuntui tarvitsevan paljon lepoa ja hermostui helposti, kun ei jaksanut muiden mukana, äiti Susanna muistelee.
VINKUVA HENGITYS VOI VIITATA ASTMAAN
– Alle kolmevuotiaat lapset ovat siinä mielessä ongelmallisia, että heidän yhteistyökykynsä ei riitä hereillä keuhkojen toiminnan mittaamiseen. Siksi näin pienillä lapsilla astman taudinmääritys on kliininen ja perustuu oirekuvaan, sanoo lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Anna Pelkonen HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta.
Riskitekijät, jotka parhaiten ennustavat, kärsiikö 1-2-vuotias taapero alkavasta astmasta vai viattomasta ohimenevästä taudista ja joita lääkärin vastaanotolla kartoitetaan, ovat:
- vanhempien astma
- lapsen oma allergia
- lapsen atopiataipumus: atooppinen ihottuma tai todettu maitoallergia
- Oireileeko lapsi muutenkin kuin flunssan yhteydessä?
- Onko hänellä veressä kohonnut määrä allergiasoluja?
LÄÄKEHOITO AUTTAA
Fridan vinkunaa ja muita astmaoireita on hoidettu tehokkaalla lääkityksellä.
– Kyllähän se meille oli hirveä helpotus, kun saatiin se astma-diagnoosi ja kun Frida rupesi saamaan lääkkeitä, vaikka se aluksi olikin aikamoista kaaosta. Meillä oli alussa jääkaapin ovessa lääkelista, mitä annetaan mihinkin aikaan. Siinä oli erilaisia avaavia lääkkeitä, antibioottia, kortisonia, jne. - muistaakseni 15 lääkkeenantoa joka päivä, Fridan äiti Susanna Heiska-Könönen muistelee.
Myös niitä pikkuvinkujia, joiden astman kaltaiset oireet johtuvat viruksista, voidaan hoitaa lyhytaikaisella astmalääkityksellä. Astmalääkekokeilu tällaisiin oireisiin on usein tehokkaampi kuin antibioottikuuri.
ASTMALEIMAA EI TARVITSE PELÄTÄ
Sellaisenaan "astmaleimaa" ei tarvitsekaan pelätä, sillä lapsena alkaneella astmalla on hyvä ennuste.
– Näistä lapsista, jotka vinkuvat mutta joilla ei ole mitään astman riskitekijöitä, 90 prosenttia on täysin oireettomia kouluiässä. Ja vaikka lapsella olisi allerginenkin astma, jota hoidetaan kohtuullisen varhaisesta vaiheesta astmatulehdusta rauhoittavalla lääkkeellä, niin näistäkin lapista suurin osa pääsee kouluiässä säännöllisestä lääkityksestä eroon, Anna Pelkonen muistuttaa.
Myös 5-vuotias Frida on nyt päässyt lääkkeistä eroon.
– Olisikohan Frida ollut nyt puolisen vuotta ilman lääkkeitä ja ihan hyvin menee. Frida jaksaa liikkua ihan normaalisti ja pelaa innoissaan jalkapalloa, Fridan äiti Susanna hymyilee.
Asiantuntija: ANNA PELKONEN, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri, Hyks, Iho- ja allergiasairaala
Toimittaja: TIIA VÄRE