Akuutin Arkisto
16.9.2008
Alzheimerin taudin tulevaisuuden lääkkeet
Alzheimerin tautiin kehitetään kiivaasti uusia lääkkeitä ja diagnosointikeinoja. Lupaavia tuloksia on saatu viime aikoina usealta eri tutkimusrintamalta. Luvassa on lääkkeitä, jotka pystyisivät pysäyttämään Alzheimerin taudin.
Toiveikkaimmissa lupauksissa läpimurto on odotettavissa jo muutaman vuoden päästä. Onko se liikaa luvattu?
Yksi ahkerimmin tutkituista kohteista on amyloidivalkuaisaine.
– Arvellaan, että kun tämä valkuaisaine pilkkoutuukin hieman liian pitkäksi pätkäksi, sillä on taipumus kietoutua toisiinsa ja sakkautua. Tämä olisi yksi Alzheimerin taudin syntysijojen pahoista pojista. Tuolla linjalla etsitään lääkkeitä, jotka olisivatkin oikean pituisia, jotka liukenevat eivätkä sakkaudu, kertoo neurologian professori Timo Erkinjutti Helsingin yliopistosta.
Toinen merkittävä tutkimuskohde on tau-niminen proteiini. Toisin kuin terveellä ihmisellä, Alzheimer-potilaalla tau-proteiini niin ikään sakkautuu.
– Mukana on pelissä tämmöinen tau-valkuaisaine, joka samalla lailla väärin ikään kuin fosforyloituu, jolloin siitä tulee toimimaton ja haitallinen, ja siihen on kehitetty lääkeaineita, Erkinjuntti kuvailee.
Tuloksia on saatu myös lääkkeestä, joka tehostaa aivojen välittäjäainejärjestelmän toimintaa. Välittäjäaineeseen vaikuttava lääke parantaa potilaan yleisvointia ja toimintakykyä.
– Muun muassa tänä kesänä tuli tuloksia yhdestä valmisteesta, joka saattaisi olla tehokkaampi kuin aiemmat valmisteet tai vähintäänkin sitten kelpo valmiste, joka listään nyt käytössä olevien lääkkeiden kimaraan, Erkinjuntti selventää.
Tulevaisuuden lääkkeet pureutuvat ennen kaikea Alzheimerin taudin syntysijoille. Jotta uusista lääkkeistä saataisiin suurin mahdollinen hyöty, pitäisi sairaus havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nyt Alzheimer-diagnoosi tehdään yleensä auttamatta liian myöhään.
– Siinä vaiheessa kun kaupan kassakin on taudin jo havainnut, niin sitten meidän terveydenhoitojärjestelmä tuon diagnoosin tekee, ja valitettavasti tämä on tämän päivän todellisuutta, Erkinjuntti pahoittelee.
Diagnosointirintamalta kuitenkin kuuluu lupaavia uutisia. Esimerkiksi VTT on mukana Eu-tutkimuksessa, jossa kehitetään sairastumisriskiä ennustavaa menetelmää. Silloin tautiin voitaisiin puuttua ennen kuin oireet ovat edes ilmaantuneet.
– Ensisijaisesti se työkalu on tarkoitettu lääkäreille, heidän arkipäivänsä työhön auttamaan diagnoosin tekemisessä ja toisaalta potilaan hoidon suunnitteluun. Eli voidaan nähdä myös hoidettaessa, minkälaisia tuloksia tulee ja miten potilaan tila muuttuu hoidon aikana, kertoo erikoistutkija Jyrki Lötjönen VTT:ltä.
Entistä tehokkaampia lääkkeitä ja uusia diagnoosimenetelmiä on siis luvassa, mutta onko tämä kaikki liian hyvää ollakseen totta? On syytä muistaa, että esimerkiksi lääketutkimuksissa käydään aina läpi useita eri vaiheita.
– Me kuuntelemme mielellämme näitä ilosanomia monelta tutkimusrintamalta, mutta sitten se että me olemme saaneet ensimmäiset, esimerkiksi vaiheen yksi positiiviset tulokset tai mahdolliset oraat vaihe kahdesta, merkitsee käytännössä viittä, jopa kymmentä vuotta, ennen kuin tuote on laajasti markkinoilla, Timo Erkinjuntti muistuttaa.
Voidaan myös kysyä, olemmeko me valmiita ottamaan tulevaisuuden Alzheimer-lääkkeet vastaan. Pelkästän uusien lääkkeiden varaan ei nimittäin kannata tuudittautua.
– Odotamme toki näitä isoja avauksia, mutta jotta me osaisimme käyttää ne isot avaukset hyväksi, meillä täytyy olla järjestelmä joka tunnistaa varhaiset oireet ja tarjoaa hoitoketjun. Muuten nämä jäävät vain muutamien tuhansien aktiivisten ja mahdollisesti varakkaiden henkilöiden käytettäviksi, Erkinjuntti huomauttaa.
Toimittaja: SUSANNA EKFORS