Akuutin Arkisto
18.3.2008
MISTÄ LÄÄKÄREITÄ PUOLUSTUVOIMIIN?
Maanantaiaamuna kello seitsemän aikaan Rovaniemen kaupunki vasta heräilee uuteen viikkoon mutta varuskunnan terveysasemalla Someroharjulla aamuvastaanotolle on saapunut jo kymmenittäin varusmiehiä. Odotushuoneen noin viisikymmentä paikkaa täyttyvät viimeistä myöten mutta ruuhkaisempiakin aamuja on koettu, kertoo varuskunnan päällikkölääkäri Markku Kerola.
– Meillä on keskimääräinen varusmiesvahvuus vähän 600:n yläpuolella. Aamuvastaanotolla on normaaliaamuina 20 - 30 varusmiestä, mutta sitten kun on influenssakausi niin satakin saattaa mennä rikki. Silloin on kyllä tosi vipinää odotusaulassa.
Varuskunnan terveysasemalla kahdesta lääkärinvirasta on täytetty yksi. Helpotusta on kuitenkin luvassa kevään aikana kun toinen virka täytetään määräaikaisella sopimuksella.
– Puolustusvoimissa on tämä lääkärimitoituskin tehty aika järkevästi. Jos ajatellaan, että meitä tässä kaksi lääkäriä sitten on niin, se on ihan kohtuullinen taakka. Kyllä minä sen hyvin ymmärrän, että jos on kovasti vajausta lääkärivahvuudesta, niin kyllä silloin ihmiset on tupella, sanoo Kerola.
VAJAUSTA ON
Rovaniemellä asiat näyttäisivät siis olevan hyvin. Tiukilla kuitenkin ollaan monin paikoin sillä varuskuntien lääkärien viroista kolmasosa on täyttämättä. Tilanne on huonoin suurissa varuskunnissa. Esimerkiksi Kainuun Prikaatissa suurimmillaan 2500 varusmiehen terveydenhuollosta vastaa yksi lääkäri. Viidestä lääkärin paikasta siis peräti neljä on täyttämättä.
Puutetta paikataan keikkalääkärien lisäksi muun muassa varusmiespalvelusta suorittavilla lääkäreillä. Heitä ei kuitenkaan ole jatkuvasti saatavilla ja toisaalta, heidän varaansa ei armeijan terveydenhuoltoa voi laskea.
Lääkäripula on toki huomattu myös pääesikunnassa. Puolustusvoimien ylilääkäri Pentti Kuronen totesi helmikuussa Lääkärilehdessä, että "varusmiesten palvelusturvallisuus ei ole paras mahdollinen lääkäripulasta kärsivissä joukko-osastoissa."
TYÖ EI OLE KOVIN ERILAISTA
Markku Kerola tuli armeijan palvelukseen vasta reilu vuosi sitten. Takanaan hänellä on työura kunnallisessa terveydenhuollossa ja yksityisellä sektorilla. Varuskunnan päällikkölääkäriksi hän siirtyi Lapin keskussairaalan työterveyslääkärin vakanssilta. Työterveyshuollosta hän vastaa myös varuskunnassa.
– Monta vuotta mietin tätä työtä ja kattelin että virka oli auki ja pitäisiköhän lähteä puolustusvoimiin töihin. Tämä on monipuolinen työ, sen tiesin jo etukäteen. Rehellisesti sanottuna yksi iso tekijä oli sekin, että erikoisupseerin työssä on 55-vuotiaana eläkkeelle pääsymahdollisuus.
– Eihän tämä työnä poikkea mielestäni yhtään. Työterveyshuollon puolella yleensäkään ei vanhuksia eikä lapsia pääse hoitamaan. Jos ajatellaan ihan perinteistä työterveyslääkärin työtä niin ihan samanlaista työtä, samanlaisia vaivoja. Sitten varusmiesvastaanotolla potilaat ovat nuoria, pääsääntöisesti terveitä ihmisiä, joilla on joku hetkellinen vaiva. Niiden hoitaminen on samaa mitä terveyskeskuksessa kouluterveydenhuollon osalla törmää.
MISTÄ TEKIJÖITÄ
Puolustusvoimat on viime vuosina houkutellut työntekijöitä näyttävien kampanjoiden avulla. "Tee työtä, jolla on tarkoitus" saattaa kuitenkin lääkärien mielissä taittua muotoon: Tee työtä, joka on arvoitus. Kerolan mielestä kyse on asenteesta.
– Varmasti ennakkoajatukset on moninaiset ihmisillä. Esimerkiksi naislääkärit, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, voivat kuvitella tätä jonkinlaiseksi vankilatyöksi. Puolustusvoimissa lääkärit ovat myös perinteisesti olleet tosi pitkään töissä, ainakin täällä pohjoisessa varmaan 20-30 vuotta. Eli vaihtuvuus on ollut pieni ja traditiota ei ole syntynyt että oltaisiin täällä töissä. Mutta ne ennakkoasenteet on suurin murhe.Jos ne saadaan poistettua niin kyllä meille tänne lääkäreitä varmasti saadaan.
Sanotaan, että kruunun leipä on pitkä mutta kapea. Markku Kerolan mielestä vaakakupissa on rahan lisäksi punnittava myös työn monipuolisuus ja kiinnostavuus.
– Meillähän kuuluu tähän työn kuvaan kenttälääkintä eli lääkärintyö maastossa myös sen kehittäminen ja suunnittelu. Yksi tässä mun työssä iso juttu on ilmailulääketiede noiden Hornet-lentäjien kanssa ja muiden lentäjien kanssa. Se on tosi mielenkiintoista. Näkee kyllä semmosta mitä ei siviilipuolella pääse näkemään. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa työaikana oon saanut hypätä helikopterista mereen.
Toimittaja: MATTI YLÖNEN