Akuutin Arkisto
18.3.2008
OPETTAJANA SAIRAALAKOULUSSA
– Päivittäistä sairauden kohtaamista ei osaa enää ajatellakaan. Hirveän vähän tulee mietittyä sitä, että lapsi, jota opettaa, on sairas. Hän on oppilas ja hänen kanssaan keskitytään koulunkäyntiin, kertoo sairaalakoulun opettaja Jaana Marjakaarto.
Marjakaarto on työskennellyt jo yli 20 vuotta englannin ja ruotsin kielen opettajana oululaisessa Sairaalarinteen koulussa.
– Valmistuin vuonna 1987 Oulun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta. Pian valmistumiseni jälkeen minut pyydettiin haastatteluun Sairaalarinteen koululle. Kävin haastattelussa ja työ kiinnosti heti, vaikka minulla ei ollut sairaalakoulusta mitään tietoa. Ajattelin, että käyn vuoden katsomassa, minkälaista työ on, mutta sillä tiellä ollaan yhä, Marjakaarto naurahtaa.
VAIHTELEVA TYÖNKUVA
– Sairaalakoulun opettajan työ on tosi vaihtelevaa, jos sitä vertaa niin sanottuun normaaliopettajan työhön. Minulla on kolme eri pistettä, missä käyn töissä, ja jokainen päivä on erilainen, kielten opettaja kertoo.
Marjakaarto opettaa sekä somaattisella puolella että psykiatrisella puolella.
- Kun opetan Oulun yliopistollisessa sairaalassa luokassa tai osastolla, on aina päivän asia, kuinka monta oppilasta on ja ketkä jaksavat mitäkin tehdä. Psykiatrisella puolella opettaessa tietää suurin piirtein, keitä tunnilla on ja mitä tehtäviä heidän kanssaan tehdään.
Lisähaastetta ryhmäopetukseen tuo se, että luokassa saattaa yhtä aikaa olla useita eri luokka-asteita. Samassa luokassa voi Marjakaarron mukaan olla mukautettuja, yksilöllistettyjä, harjaantumis- ja yleisopetuksen oppilaita, joten perinteistä opettajalähtöistä opetusta ei voi kauhean paljon toteuttaa.
OMAN KOULUN TAHTIIN
Sairaalakoulun opetuksen tarkoituksena on, ettei oppilas jäisi sairaalajaksoilla kovin paljon jälkeen, vaan pysyisi mukana koulunsa opetussuunnitelmassa. Sairaalakoulun opettaja on tiiviissä yhteistyössä oppilaan oman koulun opettajien kanssa.
Kuinka oppilaat sitten innostuvat koulunkäynnistä hoitojaksojen aikana?
– Oppilaat jaksavat yllättävän hyvin. Todella harvoin kukaan kieltäytyy opetuksesta. Joskus sitä tietenkin tapahtuu, jos oppilaalla on huono olo tai väsyttää - kuten syöpähoitojen aikana usein on. Silloin pyrin pitämään tuntia vaikka vain 10-15 minuuttia, että päivään tulisi kuitenkin vähän vaihtelua ja normaalielämää, Marjakaarto toteaa.
Millaista sairaalakoulussa oppilaiden mielestä on?
– Ihan kivaa, 7-vuotias halsualainen Viljami Riihimäki sanoo. - Oman koulun opettaja merkitsee tähän vihkoon ne läksyt, mitkä mun pitää täällä tehdä. Tehdään niitä sitten yhdessä opettajan kanssa täällä.
– Mukavaa. Täällä oppii paremmin, kun on vähemmän porukkaa. Omassa koulussa meidän luokalla on 29 oppilasta, joten opetus on ihan erilaista, kertoo 11-vuotias oululainen Silvia Okkonen.
Sairaalarinteen koulussa noudatetaan tavallisia opetussuunnitelmia. Opettajat eivät varsinaisesti ole hoidollisten asioitten kanssa tekemisissä. - Opettajat käyvät kuitenkin hoitoneuvotteluissa ja muissa tapaamisissa, mutta pääsääntö on, että opettajat huolehtivat koulunkäynnistä ja hoitajat ja lääkärit muista asioista, Marjakaarto painottaa.
HENKILÖKOHTAISEMPI KONTAKTI
Sairaalakoulussa opettajan rooli on Jaana Marjakaarron mukaan erilainen.
– Kohtaan oppilaan yksilönä, ja oma rooli on enemmän ohjaava kuin opettava. Delegoin asioita oppilaalle ja pyrin, että hän itse tutkisi, etsisi ja löytäisi vastauksia asioihin.
Miltä opettajan erilainen rooli tuntuu oppilaista?
– Verrattuna omaan kouluun, täällä saa henkilökohtaisempaa opetusta. Opettaja ehtii keskittyä oppilaaseen enemmän, kertoo Haapajärveltä kotoisin oleva 14-vuotias Anna-Mari Niemi-Korpi.
– Täällä ei ole niin paljon suorituspaineita kuin omassa koulussa. Opettajat antavat enemmän huomiota ja erilaisuutta siedetään paremmin, 13-vuotias Tuuli Immonen Kuhmosta jatkaa.
Myös Jaana Marjakaarto korostaa opetuksen henkilökohtaisempaa otetta.
– Oppilaaseen saa yleensä hyvin kontaktia ja häneen muodostuu henkilökohtaisempi suhde, kuin isossa luokassa. Ja vaikka koulunkäynnin taustalla on kaikennäköisiä vaikeuksia - niin fyysisiä kuin henkisiäkin - lapset ja nuoret jaksavat yllättävän hyvin paneutua kouluasioihin. On ilo huomata, että koulunkäynti motivoi.
Asiantuntija: JAANA MARJAKAARTO, englannin ja ruotsin kielen opettaja, Sairaalarinteen koulu, Oulu
Toimittaja: TITTA LAHTINEN