Akuutin Arkisto
18.3.2008
"Koitan tehdä itsestäni oikein rautamummon"
86-vuotias Lilja Penttilä kuuli kaatumis- ja osteoporoosi eli Kaaos klinikasta ensin naapuriltaan. Myös tuttu lääkäri Lappeenrannan kylpylässä ehdotti lähtemään klinikalle.
– Sittenkin pistin vastaan, mutta oli ilmoitus lehdessä ja sitten ajattelin, että tämä on ihan se paikka, mihin pittää lähteä, lappeenrantalainen Lilja Penttilä kertoo.
Klinikalla käydään ensin terveydenhoitajan kanssa läpi perustiedot sairauksista ja lääkityksestä. Pituuden mittaus saa Lilja Penttilän harmittelemaan. Tulos on 155 senttiä.
– Onko madaltunut, terveydenhoitaja Helena Puolakka kysyy.
– On, viisi senttiä reilusti, Penttilä vastaa.
– Se on kyllä yleistä, Puolakka lohduttaa, iän myötä usein pituus menee alemmaksi.
Terveydenhoitajan vastaanotolla tehdään useita tutkimuksia. Esimerkiksi verenpainetta mitataan levon ja nopean ylösnousun jälkeen, jotta saadaan selville liittyykö ylösnousuun huimausta ja kaatumisriskiä.
Toinen asia, mitä painotetaan, ovat elintavat ja erityisesti ravitsemus.
– Minkä verran mahdollisesti saatte kalkkia ja d-vitamiinia ruuasta, kalkki on se, mitä me tarvitaan luun vahvistamiseksi ja d-vitamiinin avulla sitä kalkkia pystytään imeyttämään paremmin sinne luustoon.
– Maitoo mie käytän paljon, tietysti aamupuuron kanssa. Ainakin mie juon kolme lasillista päivässä, Lilja Penttilä arvioi.
Helena Puolakka kertoo tekevänsä klinkalla myös mielialaseulatestin ja muistitestin.
– Niillä molemmilla on oma merkityksensä kaatumisiinkin liittyen. Mieliala ja masennusoireet ehkäisevät ihmisen aktiivista toimintaa, vähentävät liikkumista ja itsestään huolen pitämistä. Tällä tavoin ne voivat olla mukana myös lisäämässä sitä kaatumisriskiä.
Lappeenrannan Kaaos-klinikan toiminta on osa UKK instituutin tutkimusta. Osa klinikalle tulijoista kuuluu verrokkiryhmään, jolle ohjeita ravitsemukseen ja terveydenhoitoon annetaan vasta tutkimustulosten selvittyä. Tuloksia voidaan odotella arviolta noin vuoden kuluttua. Lilja Penttilästä testit ja ohjeet tuntuivat hyviltä.
– Ne tuntuvat ihan asialliselta. Esimerkiksi verenpaineet ja nuo kaikki mittaukset, niitä odottaakin, että jotain sellaista on. Ja on helppo tulla tämmöiseen paikkaan, missä ystävällisesti otetaan vastaan ja tehdään kysymyksiä ja ohjataan niin kuin neuvoilla, että voisi niin kuin mahdollisimman hyvin itseensä hoitaa.
Fysioterapeutti Mia Helvaston kanssa lähdetään testaamaan tasapainoa
ja alaraajojen ja käsien voimaa. Käsien voimaa mitataan erityisellä
puristusmittarilla, jota puristetaan muutaman sekunnin ajan.
Tasapainoa kokeillaan seisomalla jalat rinnakkain, mutta hiukan peräkkäin
kymmenen sekunnin ajan.
– Tätä pitää ruveta harjoittelemaan, Lilja Penttilä tuumii.
– Seuraavaksi katsoisin, miten pääsette ylös tästä tuolista, ja tehtävä menee niin, että viisi kertaa pitää nousta ylös tuolista, niin nopeasti kuin mahdollista.
Reaktionopeutta testataan tietokoneella, jossa yhtä näppäintä näpäytetään heti, kun kuvaruudun väri vaihtuu. Tulokset reaktionopeudesta saadaan sekunnin sadasosien tarkkuudella. Lisäksi mitataan alaraajojen voimaa, josta myös saadaan tulokset suoraan tietokoneelle. Myös fysioterapeutin kanssa tehdyt testit olivat Lilja Penttilälle mielekkäitä.
– Ne tuntuvat hauskalle, se on niin kuin leikkimistä, mutta kaikki täyttä totta, ihan helppoja suorittaa, että kaikki on tuntunut erittäin hyvälle.
– Tietysti tämän ikäinen ihminen tietää, että korjausta tarvitsisi ihan hirveästi joka paikassa ja tietää senkin, että liikkuminen on a ja o, mutta sitä ei tule tehtyä.
MYÖS LÄÄKÄRI TUTKII
Lääkäri Heikki Ilanmaan roolina ovat tutkimuksissa neurologiset testit. Tutkitaan niin näkökykyä kuin raajojen liikkuvuutta.
– Mielestäni tämä on hyvin mielekäs asia, että tätä on ryhdytty selvittämään. Suomen kansa vääjäämättä vanhenee ja olisi erittäin hyvä asia, jos pystyttäisiin ennaltaehkäisevästi vaikuttamaan, ettei näitä kansantaloudellisesti ja yksilön kannalta erittäin ikäviä luunmurtumia olisi siinä määrin, kuin niitä nyt on, Ilanmaa tiivistää.
Terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja vielä lääkärikäynnin jälkeen klinikan asiakkaita seurataan niin uusilla kontrollikäynneillä kuin puhelinkontaktien avulla.
– Sitten vuoden kuluttua ensi vuoden helmikuussa olisi taas lopputarkastus, Ilanmaa toteaa Lilja Penttilälle.
– Rautaisessa kunnossa pitäisi olla, Penttilä kiittelee lääkäriä.
– Ihan asiallisia ja hyviä neuvot on olleet. Kun vaan niin paljon niitä tekis, että niistä tulis tapa, niin se olisi erinomainen juttu. Että pysyisi mahdollisimman kauan liikkuvassa kunnossa. En voi valittaa mistään olen hyvin onnellinen vanha ihminen.
Klinikan toimintaan kuuluvat myös kotikäynnit, jossa voidaan katsoa kotiolojen kaatumisriskejä.
– Liukkaat kelit on just sellaisia vihollisia, ettei uskalla lähteä ovesta ulos.
Yhdessä Mia Helvaston kanssa tutkitaan kodin vaaranpaikkoja, kuten kynnyksiä ja matonreunoja. Tarkistetaan myös, miten yöllä näkee lähteä vessareissulle, mistä saa tukea ja miten reitille löytyy valoa. Lilja Penttilällä on varmuuden vuoksi taskulamppu vuoteen vieressä.
– Kun ollaan tässä portaitten luona, niin on hyvä, että
on kaiteet molemmilla puolilla, te varmaan käytätte myös sellaisia
kenkiä, että portaissa ei mitään liukastumisvaaraa ole.
Erityisen tärkeitä paikkoja ovat kylpyhuoneet, jossa kaiteilla ja
liukkautta estävällä matolla olisi hyvä varmistaa, että
tasapaino pysyy.
– Käydäänkö hetkeksi istumaan katsotaan ne muut terveiset.
Mia Helvasto antaa ohjeita kotona liikkumiseen ja siihen, miten kotona voi harjoittaa tasapainoa ja vahvistaa jalkalihaksia. Yksi keino on istua tuolilla ja nostaa vuoron perään jalkoja suoraksi eteen. Keittiötason äärellä voi nousta vuorotellen varpailleen ja kantapäilleen. Jos on tarvetta, voi ottaa tukea pöydästä.
KOTIHARJOITUKSIA
– Kotona voi omatoimisesti tehdä paljon, perusasia on pitää huolta siitä, että arkiliikunta on kunnossa, päivittäin liikutaan, käydään vaikka kävelyllä.
Kävely on hyvä kestävyystyyppistä harjoittelua. Lihasvoimaharjoittelua ja tasapainoharjoittelua eli fyysisen puolen kunnossapitoa tarvitaan niin kaatumisten ehkäisyyn kuin luuston kuntoonkin.
– Keinot ovat monet. Toiset tykkää liikkua itsenäisesti ja ovat todella motivoituneita tekemään kotiharjoitteita. Sitten on niitä, jotka haluaa lähteä ryhmiin.
– Koitan tehdä itsestä oikein rautamummon ja se ei ole mikään huumoriasia vaan täyttä totta, me joka ihminen tehdään päinvastoin kuin tiedetään mikä on hyvä. Jokainen tietää, että liikkuminen on a ja o. Useampi meistä lyö laimin, mutta nykyaikana se on tullut hyvin muodikkaaksi olla ja mennä ja minä aion nyt sitten seurata näitä ohjeita oikein olan takaa.
Toimittaja: SINI SILVÀN