Akuutin Arkisto
18.11.2008
Omalääkärin vastaukset
Harhanäyt kuumeen jälkioireena
"Mistä johtuu, että ihminen näkee harhoja tai painajaisia ihan hereillä ollessaankin jonkun sairauden tai korkean kuumeen ns. jälkioireena?"
Ei kai sitä tarkkaan oikein tiedetä. Hallusinaatiot voi olla näkyjä, kuuloharhoja, tuntoharhoja, makuharhoja. Tila on sukua alentuneelle kouristuskynnykselle, siis kun tulee kuumekouristus. Aivosolut ovat herkällä, ärsyyntyneitä, ne lähettelevät toisilleen syyttä suotta viestejä ja siinä käy näin. Vähän outoa on, jos harhoja tulee reilusti sairauden jälkeen. Silloin ensimmäinen kysymys, mikä lääkärille tulee mieleen, on potilas muuten terve, vai pitäisikö olla huolestunut muista oireista. Harhanäyt voivat liittyä skitsofreniaan, epilepsiaan ja muutamiin muihin sairauksiin. Siksi nämä pitää aina sulkea tutkimuksissa pois. Tarvittaessa asiaa selvitellään haastattelemalla, verikokeella, aivokuvauksella ja aivosähkökäyrällä.
Veren kohonnut valkosoluarvo
"Mitä tarkoittaa, että valkosoluarvo on koholla? Minulla on viimeisen vuoden ollut valkosoluarvo 12 ja 17 välillä. Olen kärsinyt viimeiset kolme vuotta selkäkivuista jotka alkoivat kaatumisen jälkeen jossa löin selkäni josta aiheutui välilevyn pullistuma ja hermon väliin jääminen."
Terveistä aikuisista 95 prosentilla valkosoluarvot mahtuvat välille 3.4 - 8.2, joten kyllä tuo arvo koholla on. Valkosolut ovat osa immuunipuolustusta ja niiden määrä lisääntyy rajusti, kun vaikkapa keuhkokuume iskee. Ne taistelevat bakteereja vastaan. Toisessa ääripäässä on sitten luuytimen sairaus - verisyöpä, jossa valkosoluja tuotetaan ilman tarvetta liikaa ja laatu on mitä sattuu. Aina pyritään löytämään selitys kohonneelle valkosoluarvolle, mutta kaikissa tapauksissa sellaista ei löydy. Ensin tehdään erittelylaskenta ja selvitetään, mitä valkosoluja on runsaasti. Jos varmaa selitystä ei löydy, otetaan luuydinnäyte. On vaikea sanoa, liittyvätkö kivut valkosoluarvoihin. Olennaista kuitenkin on, että arvoja seurataan.
Menieren tauti ja kuulo
"Olen meniere-potilas ja sairastanut meniereä jo kahdeksan vuotta. Ongelmia siinä on toispuoleinen kuulon huononeminen. Voisiko kuulolaitteesta olla apua tällaisessa tapauksessa? Ja jos kuulo vielä huononee, ja saa gentamysiinihoitoa, joka auttaa tuohon tasapainoon, mutta samalla vie kuuloa, niin voiko tässä tapauksessa olla kuulolaitteesta apua?"
Menieren tauti vaurioittaa sisäkorvaa, jossa on tasapainoelin ja kuuloelin. Siksi seurauksena on huimaus/tasapainokohtaukset ja kuulonalenema. Kun kuulokäyrä otetaan, voidaan todeta vaikka että puhealueen kuulokynnys on 50-60 dB. Potilas ei siis kuule puhetta vasta kun se on noin äänekästä. Kuulolaitteen idea on vahvistaa korvaan tuleva ääni tuon kuulokynnyksen yli. Toisin sanoen kuulolaite on Menieren potilaalle monesti hyvin tarpeen. Jos kuulo on koko lailla jo menetetty ja huimaus hankalaa, on gentamysiinihoito sisäkorvaan laitettuna mahdollinen. Se on sisäkorva-myrkyllinen antibiootti, joten kuulo voi vaurioitua lisää. Huimaukseen se voi auttaa aika hyvinkin. Potilasvalinta tehdään hyvin huolella. Taudin oireita voidaan hillitä, mutta parantavaa lääkitystä ei ole.
Akillesjänteen Panaloc-ankkurointi
"Mikä on akillesjänteen panaloc-ankkurointi?"
Akillesjänteen repeämät ja jopa katkeamiset eivät ole kovin harvinaisia. Koska akillesjänteeseen kohdistuu valtava voima, on korjaaminen haastavaa. Ankkureita on erilaisia, mutta lyhyesti operaatio menee niin, että luuhun porataan tuuman syvyinen reikä, johon upotetaan eräänlainen väkänen - ankkuri - josta lähtevät ommelaineet taas kiinnitetään jänteeseen. Panaloc-ankkurissa väkänen on sulavaa materiaalia, joten sitä ei tarvitse poistaa.
Akuutin omalääkäri Risto Laitila