Akuutin Arkisto
19.2.2008
TYÖ AKTIVOI JA KUNTOUTTAA MIELENTERVEYSPOTILAITA
Vaikeat psykiatriset sairaudet johtavat usein syrjäytymiseen työmarkkinoilta ja se voi tarkoittaa merkittävän elämänalueen menettämistä. Tuettu työllistyminen ja kokemus siitä, että on hyödyllinen ja tarpeellinen jossain, voi auttaa mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista ja toimintakykyä.
PYSÄHTYNEISYYDEN ELÄMÄNTAPA
Mielenterveysongelmat ovat lähes käsittämättömiä niille, jotka eivät itse ole niitä kokeneet. Ne ovat jotain salakavalaa, joka huojuttaa tunteita, ajattelua, ihmissuhteita, työtä ja koko elämää.
Sairaat ovat sairaita suhteessa yhteiskuntaan. Yhtäällä on sairas yksilö, tyhjä ja toimintakyvytön, toisaalla koko muu maailma, joka liikkuu, puhuu ja nauraa. Elämä tuntuu menevän ulkopuolella, tavoittamattomissa ja olosta tulee luovuttanut.
- Jos on joskus ollut mielenterveyskuntoutuja, niin kyllä se on sellainen ikuinen asia, jota kantaa mukanaan. Ne ongelmat eivät häviä muistista eikä menneisyydestä. Joskus sellaisessa tilanteessa voi ajatella, että minun tarvitse tavoitella hirveästi asioita elämässä, kun olen tämmöinen raukka, turkulainen Mari kertoo.
TSEMPPI-TALOSSA PORRASTETUSTI TYÖHÖN KIINNI
Mari on mielenterveys-kuntoutuja, joka käy kerran viikossa työssä Tsemppi-Talossa, mielenterveyskuntoutujien toimintakeskuksessa. Työ on osa Marin kuntoutumista.
- Olen töissä Kopernikus-yksikössä, joka on Tsemppi-Talon työ-, koulutus- ja tiedotusyksikkö. Teen siellä Halo-nimistä lehteä. Teen haastatteluja ja kirjoitan juttuja.
Tsemppi-Talossa pyritään tukemaan mielenterveyskuntoutujien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.
- Täällä mietitään ne keinot, miten kuntoutujaa voidaan auttaa pikkuhiljaa porrastetusti. Eli täällä ei lähdetä yleensä liikkeelle mistään suurista suunnitelmista, vaan pienistä asioista. Tavoitteena voi esimerkiksi olla se, että pystyy käymään täällä kaksi kertaa viikossa säännöllisesti ja pystyy tekemään ne annetut työt. Se voi kuulostaa jonkun mielestä pikkujutulta, mutta jollekin se voi olla pitkän treenin tulos ja iso onnistuminen, selittää Tsemppi-Talon johtaja Saara Penttilä.
TYÖ AKTIVOI JA KUNTOUTTAA
- Aluksi voi esimerkiksi piipahtaa täällä toisten seurassa, jos tuntuu siltä, että kotona seinät kaatuu päälle ja on yksinäinen olo. Siihen ei vaadita mitään suunnitelmia tai tavoitteita ja semmoisesta voidaan vaikka lähteä liikkeelle, Penttilä rohkaisee.
- Yksilölle on tärkeää jo se, että saa sen oman kunnon
paremmaksi, mieli pysyy virkeänä, tulee rytmiä ja säännöllisyyttä
elämään ja saa omanarvontuntoa lisää, kun tuntee olevansa
tarpeellinen. Eikä työn tarvitse välttämättä olla
palkkatyötä. Se, että on mielekästä tekemistä,
auttaa mielenterveyttä ja kuntoutumista, Penttilä jatkaa.
- Ainakin työnteko aktivoi sillä tavalla, että ihminen lähtee
pois kotoa, että ei jää vaan kotiin makaamaan. Työn kautta
saa jotain muuta mietittävää kuin niitä omia mielenterveysongelmia,
Mari myöntää.
Tsemppi-Talossa tuetaan kuntoutujia alun jälkeen myös jatkopaikkoihin: sen kautta voidaan etsiä työharjoittelupaikkoja, avotyötä ja opiskelupaikkoja.
MITEN ONNISTUU PALUU TÄYSITEHOISEEN KANSALAISUUTEEN?
Mielenterveysongelmia pidetään hävettävinä ja vaikeasti hoidettavina. Mielisairauksiin liitetään usein myös yksilön ominaisuuksiin liittyviä syitä. Monien silmissä jotakin on vialla yksilössä, joka ei suoriudu vallitsevista yhteiskunnallisista odotuksista ja vaatimuksista. Kun sairaus sitten lopulta väistyy, jäljelle jää lukematon määrä kysymyksiä. Miten esim. paraneminen määritellään? Miten onnistuu paluu täysitehoiseen kansalaisuuteen?
- Ihmiselle se paraneminen voi olla sitä, että hallitsee oman elämän ja arjen, jaksaa pyörittää sitä, jaksaa huolehtia itsestään ja toisaalta myös jaksaa unelmoida ja haaveilla. Se ei tietysti yhteiskunnallisesti aina riitä, Tsemppi-Talon johtaja Saara Penttilä pohtii.
- Yhteiskunnallisesti on tärkeää se, jos työllistyy tai pääsee opiskelemaan, pääsee jatkamaan elämäänsä, Penttilä jatkaa.
- Minultakin usein kysytään, mikä minusta tulee isona, ja odotetaan sitä, että toivun niin hyvin, että voin mennä työelämään. Mutta minun mielestäni se ei ole välttämätön ehto, että pääsee työelämään. Kyllä ihminen voi olla aika hyvin kuntoutunut siitä huolimatta, että hän ei pystyisi enää ikinä tekemään työtä, Mari muistuttaa.
TYÖPANOSTA VOITAISIIN SUHTEUTTAA TYÖKYKYYN
Mari harjoittelee Tsemppi-Talossa kirjoittamista omalla äänellään ja haaveilee toimittajan ammatista.
- Jos ajattelen tätä asiaa kirjoittamisen kautta, niin minulle on ainakin ollut tärkeää se, että kun laitan ajatuksia paperille. Tuntuu, että silloin vasta oikeasti näen, mitä itse ajattelen. Siitä tulee myös tyytyväinen mieli, että on saanut ilmaista itseään. On hirveän kivaa saada lehti käteensä ja nähdä, että on saanut konkreettisesti jotain aikaan.
Mielenterveysongelmiin liittyvää leimautumista voidaan vähentää informaatiolla, mutta parhaiten se väistyy, kun mielenterveysongelmista kuntoutuvia ja toipuneita saadaan palaamaan arkielämään ja työpaikoille.
- Kaikkien ei varmasti tarvitsekaan jaksaa tehdä työtä täyttäpäivää, vaan työpanosta voitaisiin suhteuttaa jäljellä olevaan työkykyyn ja luoda työpaikkoja, joissa työtä tehtäisiin muutama tunti kerrallaan kerran, pari viikossa, Saara Penttilä toteaa.
VOIMAA ISMO ALANGON MUSIIKISTA
Tsemppi-Talossa aktivoidaan kuntoutujia miettimään itse tavoitteita,
joihin he haluavat pyrkiä, ja edistymistä seurataan säännöllisesti.
- Kuntoutuminen on pitkä prosessi ja siinä voi tulla notkahduksia.
Porrasteisuus ei siis tarkoita sitä, että mennään koko ajan
ylöspäin. Kun tapahtuu notkahdus, voidaan muokataan niitä tavoitteita
paremmin sopiviksi ja lähdetään yrittämään uudestaan.
Yksin työn tekeminen ei tietenkään mielenterveyskuntoutujalle riitä.
- Minulle on ollut tärkeätä se, että käyn terapiassa, että on hyvä terapiasuhde, ja se että läheiset hyväksyy minun mielenterveysongelmani ja että on ystäviä, Mari kertoo.
Lisävoimaa Mari on saanut Ismo Alangon musiikista:
- Ismo Alangon levy Hallanvaara oli sellainen, jota kuuntelin silloin, kun olin tosi ahdistunut. Se on hyvin sadunomainen ja sinfoninen levy, joka auttaa rauhoittumaan. Nykyään kun itselläkin on enemmän energiaa, niin tämmöiset kappaleet kuin säkenöivä voima, levottomat jalat, aina nälkä on sellaisia, jotka pitää minut käynnissä, Mari hymyilee.
Asiantuntija: SAARA PENTTILÄ, johtaja, Tsemppi-Talo, Turku
Toimittaja: TIIA VÄRE