Akuutin Arkisto
20.5.2008
Ulosteensiirrosta apu antibioottiripuliin
Antibioottiripulin yleinen aiheuttaja on clostridium difficile-niminen suolistobakteeri. Suurella osalla vastasyntyneistä on sitä elimistössä, mutta terveillä aikuisilla sitä tavataan harvemmin. Valtaosalla ihmisistä bakteeri ei aiheuta mitään ongelmaa.
Jos suoliston bakteerikanta menee antibioottihoidoista sekaisin, syntyy antibioottiripuli.
– Se johtuu antibiooteista ja ihmisen omasta suoliston bakteerikannasta, joka on jokaisella ihmisellä vähän erilainen. Toiset ovat alttiimpia kuin toiset, kertoo sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Eero Mattila Hyksistä.
Antibioottiripuliepidemioita puhkeaa sairaaloissa yleisimmin iäkkäille ja huonokuntoisille potilaille. Bakteerin itiöt säilyvät pitkiä aikoja pinnoilla ja lattioilla. Elimistöön suun kautta päästessään bakteeri alkaa lisääntyä. Se voi tuottaa toksiinia eli myrkkyä, joka suurina määrinä on hengenvaarallista. Suomessa antibioottiripuliin kuolee vuosittain useita satoja potilaita.
– Tyyppioire on ripuli, joka on vetistä ja löysää, monta kertaa päivässä. Toki verinenkin ripuli on mahdollista näiden uusien kantojen myötä, mutta se on hyvin harvinaista. Luonteenomaista on myös korkea kuume, Mattila kuvailee.
Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, antibioottiripulia voidaan hoitaa eräillä antibiooteilla. On myös kokeiltu esimerkiksi vasta-aineiden antamista immuunimaidolla tai luovutetulla verellä. Yksi vaihtoehto on ulosteensiirto. Se on osoittautunut tehokkaaksi juuri kroonisissa antibioottiripuleissa.
– Käytännössä se on täällä Helsingissä tehty paksusuolen tähystyksen kautta. On tehty normaali paksusuolen tähystys, ja sitä ennen suoli on tyhjennetty. On katsottu paksusuoli, että löytyykö jotain muuta altistavaa syytä jatkuvalle ripulille. Tässä tähystyksen yhteydessä ulostesekoitus on sitten ruiskutettu paksusuolen alkuosaan.
SUOMESSA HYVIÄ TULOKSIA
Ulosteensiirto tervehdyttää suoliston bakteerikannan normaaliksi. Esimerkiksi Norjassa on olemassa ulostepankki, josta talletuksia jaetaan tarvittaessa. Meillä Suomessa siirtoja on tehty vähän ja siirrettävä uloste on otettu lähiomaisilta. Helsingissä tulokset ovat olleet lupaavia.
– Ulosteensiirto on tehty kuudelle Hyksin potilaalle ja kaikki ovat parantuneet, Mattila kertoo.
Tutkimuksia ulosteensiirrosta tarvitaan kuitenkin lisää, jotta sen terveysvaikutuksista saadaan vakuuttavia tuloksia. C. difficile -bakteeri kehittää vastustuskykyään antibiooteille. Odotettavissa siis on, että antibioottiripuleiden määrä kasvaa. Jos lääkehoito ei pysty niitä selättämään, tulee ulosteensiirto tarpeeseen.
– Uskon, että tämä tulee lisääntymään. Se on oikeastaan ihan pakkorako. Jos ripuli kestää vaikka puoli vuotta - eräskin rouva oli laihtunut 70 kilosta 57 kiloon - ja elämä on jatkuvaa ripulia, niin yksinkertaisesti tarvitaan parempia hoitoja, Mattila sanoo.
Alkoholikäsihuuhde ei tepsi antibioottiripulia aiheuttavaan bakteeriin. Paras keino ehkäistä tautia on pestä kädet saippualla ja vedellä.
Asiantuntija: EERO MATTILA, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS
Toimittaja: SUSANNA EKFORS
Clostridium difficile
-potilaiden ja läheisten vertaistukisivusto