Akuutin Arkisto
20.5.2008
Suomalaishoitajat Ruotsissa
Vaikeasti vammautuneiden hoito eroaa suuresti rajajoen vastakkaisilla rannoilla. Pellolainen lähihoitaja, Karin Lehkonen on yksi kahdeksasta henkilökohtaisesta avustajasta, jotka auttavat Alzheimeria sairastavaa miestä.
– No, tämä asiakas, jonka arkielämää me hoidamme ja tuemme häntä, niin meitä on kahdeksan henkilöä tässä. Ja hänellä on sillä lailla, että kolme yötä on viikossa hoitaja ja muuten on päivisin puoli kahdeksasta ilta kymmeneen koko ajan hoitaja. Ja sitten yksi aina jää kolmena yönä viikossa töihin, Lehkonen kertoo avustajien määrästä sekä työajoista.
Palvelun mahdollistaa LSS-laki (lagen om stöd och service till vissa funkitonshindrade), jonka tuomaa avustusta voivat hakea alle 65-vuotiaat. Laki takaa toimintarajoitteisille henkilöille tarvittavan avun arkipäivän elämään ja hyvät elinehdot.
– Toimenkuva riippuu vähän siitä, minkälainen tai minkälaisia sairauksia tällä asiakkaalla on. Voi sanoa, että silloin autetaan niissä asioissa, mistä se asiakas ei pysty itse selviämään, Lehkonen kertoo.
Kunta maksaa asiakkaan tarvitsemasta avusta ensimmäiset 20 tuntia viikossa, loput maksaa valtio. Tämän mahdollistaa LASS-laki, lagen om assistansersättning eli laki avustajakorvauksesta. Avun määrä riippuu asiakkaan kunnosta. Asiakkaalle palvelu on ilmaista.
LAKI ON VAHVA
– Tämähän on moniammatillinen, niinkö tällainen yhteistyötiimi, johon kuuluvat tosiaan lääkärit ja sitten siihen kuuluvat kotisairaanhoitajat ja fysioterapiat, apuvälinehoitajat ja henkilökohtaiset avustajat, Lehkonen kertoo asiakkaan ympärillä toimivista ammattilaisista.
Suomessa toimintarajoitteisten oikeus avustajaan on kirjattu vammaispalvelulakiin. Avustajien saaminen ei kuitenkaan ole mutkatonta, sillä se on riippuvainen kuntien päätöksistä - käytännöt vaihtelevat kunnittain. Ruotsin järjestelmä tuntuu toimivat.
– Se on aika sellainen vahva laki, että jos asiakas täyttää nämä kriteerit, niin se hoito on pakko järjestää. Siinä on melko kovat nämä velvoitteet, Lehkonen sanoo.
Avustajan työtä tehdään pitkinä päivinä asiakkaan kotona. Tällöin yhteistyön tulee sujua.
– Onhan se selvää, että jos toimitaan henkilökohtaisen hoitajana, niin silloin tämän hoitajan ja asiakkaan välille muodostuu pakostakin melko tiivis suhde - kyllä siinä täytyy kemiat toimia. Ja samoin omaisten taholle, että se yhteistyö täytyy toimia, Lehkonen kertoo.
PALKKAUS SUOMEA PAREMPI
Lehkonen on nähnyt alaa opiskeluaikanaan myös Suomessa. Työpaikan valintaan vaikuttivat muun muassa alan palkkaus sekä henkilöstöresurssit.
– Keskimäärin kun ajattelee esimerkiksi laitoshoitopuolta, missä olen aikaisemmin ollut, niin puolet enemmän on henkilökuntaa. Joten työtahti on inhimillisempi ja sitä kautta työ on mielekkäämpää, Lehkonen vertaa.
Suomessa avustajan palkka riippuu siitä, onko hän työsuhteessa kuntaan vai suoraan avustettavaan. Näin palkka voi liikkua 1600 eurosta reilun 2000 euron kokonaisansioihin. Ruotsissa puolestaan alan peruspalkat liikkuvat samoissa luvuissa.
– Pohjapalkka, jos ei ole koulutusta alalle, on 15 400 kruunua kuukausi, jos on täysiaikainen palkka. Mutta jos on koulutus, niin palkka on 16 500 kruunua, henkilökohtaisten avustajien työnjohtaja Ingela Kumpula Pajalan kunnasta kertoo.
Ruotsissa avustajat ovat kuntien palkkaamia. Näin keväällä ajankohtainen hoitajien lakko ei koska suoraan heitä.
– Välillisesti se voi vaikuttaa sillä lailla, että kun tässäkin tämän asiakkaan kohdalla kotisairaanhoitajia on maakäräjien palkkalistoilla, että tähän palveluun se voi vaikuttaa, Lehkonen kertoo.
Ruotsin järjestelmä mahdollistaa sen, että asiakas voi turvallisin mielin jatkaa asumista omassa kodissaan.
– Siinähän on elämänlaadusta ja kaikesta näistä - ihmisarvosta ja mielekkyydestä kysymys. Että pyritään juuri näistä laitoksista ja laitospaikoista, tämä laki mahdollistaa sen.
Haastateltavat:
KARIN LEHKONEN, lähihoitaja, Pello
INGELA KUMPULA, henkilökohtaisten avustajien työnjohtaja, Pajala,
Ruotsi
Toimittaja MARJA KIVILOMPOLO