Akuutin Arkisto
22.1.2008
PAPA-koe paras keino kohdunkaulansyövän ehkäisyssä
Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin naisten syöpä rintasyövän jälkeen. Suomessa kohdunkaulan syöpää on ehkäisty tehokkaasti seulonnoilla 1960-luvun alusta lähtien. Seulontojen ansiosta kohdunkaulan syöpä on Suomessa vasta 18. yleisin naisten syöpä. Viime aikoina taudin ehkäisyssä on kuitenkin otettu takapakkia. Kohdunkaulan syöpä on alkanut yleistyä erityisesti nuorilla naisilla. Paras keino ehkäistä kohdunkaulan syöpää on osallistua PAPA-seulontoihin.
– Minä kävin siinä PAPA-kokeessa, ja siinä oli kakkosluokka. Sen jälkeen kävin puolen vuoden välein kokeissa, aina oli kakkoslaatu. Sitten otettiin koepala, siinä sitten oli, että on syöpä, muistelee kohdunkaulansyövän sairastanut Aila Impola Raahesta.
PAPA-kokeessa voidaan havaita poikkeavia soluja kohdunkaulassa, ennen kuin ne kehittyvät syövän esiasteeksi tai kohdunkaulan syöväksi. Lievissä solumuutoksissa riittää usein seuranta, ja ne voivat parantua itsestään. Ajan myötä muutokset saattavat kuitenkin kehittyä pahanlaatuisiksi. Jos tauti kehittyy syöväksi, se hoidetaan usein leikkauksella.
– Varmistettiin sitten kaikki nämä, että otettiin pois kohtu, munasarjat ja imusolmukkeet. Minullahan imusolmukkeissa oli sitten vasemmalla puolella syöpäpesäkkeitä, siihen sain sitten hoidon, Impola kuvailee.
Seulontoja tehty jo pitkään
Joukkotarkastuksia kohdunkaulansyövän ehkäisemiseksi on tehty Suomessa jo lähes 50 vuotta. Seulontojen ansiosta syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat meillä vähäisiä moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Suomessakin on kuitenkin ruvettu ottamaan takapakkia, ja syöpäluvut ovat lähteneet hienoiseen nousuun.
– Me huomasimme valtakunnan tasolla 1990-luvun alussa että kohdunkaulan syöpien määrä lähti pikkuhiljaa lisääntymään. Kun sieltä eroteltiin ne ryhmät, joissa se lähti selkeästi lisääntymään, niin se oli nuorin ryhmä eli alle 40-vuotiaat, kertoo ylilääkäri Ulla Puistola gynekologisten syöpien osastolta Oysista.
Syy huonoon kehitykseen on hätkähdyttävä. Alle nelikymppiset naiset osallistuvat PAPA-seulontoihin laiskasti. Kunnat järjestävät seulontoja yleensä 30 - 60-vuotiaille. Kuusikymppisistä miltei kaikki noudattavat kutsua, mutta kolmikymppisistä vain noin puolet vaivautuu paikalle.
– Luulen, että se on ihan tällainen yleinen kehitys. Ennen ajateltiin, että papat ovat pakollisia, ja jos ne määrätään, niin niissä käydään. Tällä hetkellä on niin kuin monessa muussakin asiassa: ollaan hyvin itsenäisiä ja itsellisiä tekemään ratkaisuja omista asioista ja myös terveyteen liittyvistä asioista. Näin ollen kuntatasolta tai valtiotasolta tulevalla ohjauksella ei tavallaan ole enää niin suurta painoarvoa.
Entä rokote?
Kohdunkaulan syöpään ei voi nimetä yhtä yksittäistä syytä, mutta sukupuoliteitse leviävä ihmisen papilloomavirus HPV on sen merkittävä riskitekijä. Markkinoilla on kaksi rokotetta kohdunkaulan syöpää vastaan. Rokotteet toimivat tehokkaimmin silloin, kun rokotettava ei ole vielä infektoitunut papilloomaviruksella. Siksi rokote on suunnattu 10 - 12-vuotiaille tytöille. Monessa Euroopan maassa rokotetta sorvataan jo rokotusohjelmiin. Suomessakin rokotteen ottamista ohjelmaan tutkitaan.
Vuosittain kohdunkaulan syöpään sairastuu noin 160 suomalaisnaista. Papilloomaviruksen lisäksi taudille löytyy muitakin riskitekijöitä.
– Muita riskitekijöitä on toki olemassa. Muut gynekologiset infektiot, varhain aloitettu sukupuolielämä ja tupakointi. Nikotiini on ihan eristettävissä sieltä kohdunkaulan alueelta, Ulla Puistola sanoo.
Sairastuneella ei kuitenkaan ole aihetta itsesyytöksiin, sillä syöpä tulee, jos se on tullakseen. Meissä ihmisissä nimittäin kehittyy koko ajan syöpäsoluja eri alueilla, jotka elimistö pyrkii tuhoamaan. Joskus vain käy niin, ettei immuniteettijärjestelmä pystykään hävittämään pahanlaatuiseksi muuttunutta solua, ja näin syöpäkasvain pääsee kehittymään.
– Ensi alkuun, varsinkin kun ei tiennyt miten selviää hoidoista, masensi. Mutta kyllä sitten kun rupesin pikkuhiljaa kuntoutumaan, tuli olo, että kyllä tästä selvitään, kuvailee Aila Impola.
PAPA-seulonnat tehdään viiden vuoden välein. Jos lieviä muutoksia on ilmennyt, on turvallista käydä kokeessa tiheämminkin. Mitä varhaisemmin tauti on todettu ja mitä pienemmälle alueelle se on levinnyt, sen parempi on ennuste.
Aila Impola kehottaa kaikkia naisia käymään säännöllisesti PAPA-kokeessa, sillä sen ansiosta hänkin sai hoidon ajoissa. Elämä sujuu jo normaaliin tapaan, ja tilanne näyttää hyvältä.
– Nyt ei ollut mitään, kun kävin viimeksi siinä kontrollissa. Siinä oli kaikki arvot hyvin.
Toimittaja: SUSANNA EKFORS