Akuutin Arkisto
23.9.2008
Potilasasiamiesjärjestelmään luvassa parannuksia
Kun potilaalla on kysyttävää tai huomautettavaa hoidosta, ovat hyvät neuvonantajat tarpeen. Neuvoa voi kysyä potilasasiamieheltä, joka opastaa, miten ongelmatilanteissa kannattaa edetä.
Potilasasiamiesten tausta on kuitenkin varsin kirjava. He tekevät työtään usein oman toimen ohella, monesti myös ilman korvausta. Potilasasiamiesten koulutustaso vaihtelee, eikä laissa ei ole määritelty kelpoisuusvaatimuksia.
– Kun tehdään esimerkiksi valitusta ja pyydetään esimerkiksi asiakirjojen täyttämistä ja muuta, niin siinä tulee ongelmia. Ehkä ei potilasasiamieskään tiedä kaikkea tänä päivänä, mitä esimerkiksi lainsäädäntöön ja muuhun liittyy, kuvailee hallituksen puheenjohtaja Paavo Koistinen Suomen Potilasliitosta.
Potilasasiamiestä koskeva lakipykälä ei takaa potilasasiamiehen puolueettomuuttakaan. Iso osa potilasasiamiehistä hoitaa pestiä varsinaisen päivätyönsä ohella. Kaksoisrooli voi vaarantaa puolueettomuuden erityisesti pienissä hoitoyksiköissä.
– Mitä pienempi yksikkö, niin todennäköisesti se riippumattomuus kärsii tavalla tai toisella. Toimintayksikön johtaja ei mielellään saisi toimia potilasasiamiehenä, koska hän tekee myös niitä päätöksiä, muistuttaa Eila Sundman Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamies ry:stä.
Lisäkoulutus omalla vastuulla
Potilas ottaa yhteyttä potilasasiamieheen yleisimmin silloin, kun hän on kokenut saaneensa huonoa palvelua tai joutuneensa jonottamaan hoitoon pääsyä. Potilas saattaa myös kysyä potilasasiamieheltä muuten vain neuvoja ennen hoitoa.
– Kuinka kauan kestää siinä tietyssä organisaatiossa, että pääsee lain määräämiin tutkimuksiin, missä tutkimukset tapahtuvat ja miten niihin tulee sitten valmistautua ja asennoitua, Sundman kuvailee potilaiden kysymyksiä.
Lääninhallitukset ja kuntien koulutuskeskus järjestävät vuosittain koulutusta perustehtäviin, mutta lisäkoulutus on potilasasiamiehen omalla vastuulla.
– Potilasasiamiehet on yhdistyksenä tuonut esiin, että esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksissa olisi usean kymmenen opintoviikon koulutus tähän tehtävään. Mutta niitä ei ole tai ne pitäisi itse kustantaa. Jos sitä hommaa tekee, olisi varmaan kaikille osapuolille hyödyksi, että työnantaja kustantaisi, jos kerran siihen tehtäväänkin nimittää, Sundman huomauttaa.
Nokkiiko korppi korpin silmää?
Kun kerran järjestelmämme ontuu, pitäisikö meidän ottaa mallia Keski-Euroopasta? Siellä ongelmia ryhtyy ratkomaan yleensä johtava lääkäri. Suomalaislääkäreiden edustajan mukaan pohjoismainen potilasasiamiessysteemi on puutteineenkin parempi kuin keskieurooppalaisten käytäntö.
– Siinä syntyy aina tämä kuhina, että onko siellä nyt sitten pukki kaalimaan vartijana ja nokkiiko korppi korpin silmää. Tässä ammattikunnan itsevalvonnassa tulee herkästi epäilyksiä jääviyydestä, vaikka asiat olisivat kuinka hallussa, sanoo varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen Lääkäriliitosta.
Potilasasiamiehen toimintaa säätelee laki potilaan asemasta ja oikeuksista vuodelta 1993. 15 vuotta vanhan lain uudistaminen toisi potilaille tasaveroisemman kohtelun. Asiaa on pähkäilty jo vuosia, mutta missä lakiuudistus viipyy?
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee potilasasiamiestä koskevaa lakiuudistusta, jossa puututtaisiin muun muassa juuri puolueettomuuteen. Potilasasiamiehen koulutusvaatimukseksi uusi laki määräisi yliopistotutkinnon.
– Kyllä me olemme nähneet sen, että tällä hetkellä ja tulevaisuudessa potilasasiamiehen työ vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon, painottaa Paavo Koistinen Potilasliitosta.
Lääninhallitukset ovat tehneet erilaisia selvityksiä potilasasiamiehen työstä, mutta kattavaa ja ajantaisaista rekisteriä potilasasiamiehistä ole. Rekisteriasiakin on ollut uuden lain valmistelussa esillä.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiantuntijat:
PAAVO KOISTINEN, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Potilasliitto
EILA SUNDMAN, potilasasiamies, Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamies ry
RISTO IHALAINEN, varatoiminnanjohtaja, Lääkäriliitto
Toimittaja: SUSANNA EKFORS