Akuutin Arkisto
25.11.2008
Mistä lääkkeet koulukiusaamiseen?
Arvioiden mukaan kouluissa kiusataan vuosittain 50 000 lasta. Määrä saattaa todellisuudessa olla vielä paljon suurempi, sillä kiusaamista vähätellään tai se jää usein aikuisilta huomaamatta. Kiusaamisesta on puhuttu paljon, mutta syystä tai toisesta kiusattujen oppilaitten määrää ei ole saatu vähenemään. Nyt kuitenkin näkyy valoa tunnelin päässä.
Viime lukuvuonna polkaistiin kokeilukouluissa käyntiin koulukiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn tähtäävä Turun yliopiston kehittämä KiVa Koulu -toimenpideohjelma. Valtakunnallisella hankkeella pyritään vaikuttamaan koko luokan käyttäytymiseen ja sitä kautta löytämään tehokkaita lääkkeitä koulukiusaamiseen. Viime lukuvuonna kokeiluun osallistui jo yli 4000 4.-6.-luokkalaista 39 suomalaisesta koulusta.
Ensimmäisen lukuvuoden KiVa Koulu -ohjelman tulokset osoittavat, että kokeilukouluissa sekä kiusatuksi joutuminen että toisten kiusaaminen vähenivät peräti 40 prosenttia vuoden aikana. Samalla empatian kokeminen ja kiusatun tukeminen lisääntyivät.
Kiusaamiseen vaikuttaa koko ryhmä
Aiemmin tutkijoiden mielenkiinto kohdistui siihen, kuka kiusaa tai ketä kiusataan. Viime vuosina tärkeämmäksi tutkimuskohteeksi on noussut koko ryhmä ja ryhmän merkitys kiusaamisen ylläpitämisessä.
Tutkija Virpi Pöyhönen Turun yliopiston psykologian laitokselta on ollut mukana tutkijana seuraamassa KiVa Koulu -ohjelman toteuttamista kokeilukouluissa. Häntä kiinnostavat erityisesti ne tekijät ja ilmiöt ryhmän käyttäytymisessä, jotka ennustavat kiusatun oppilaan tukemista ja puolustamista. Oppilaiden keskuudessa on tehty luokan ryhmädynamiikkaa selvitteleviä kyselyitä.
– Tällä hetkellä ajatellaan, että muita kiusaavat oppilaat eivät ole pelkästään yleisesti aggressiivisia öykkäreitä, vaan he voivat olla luokkaryhmässä hyvinkin suosittuja oppilaita. Kiusaajat saavat paljon tämmöisiä 'kuka on suosituin' -mainintoja, mutta heistä ei pidetä. Eli he saavat hyvin vähän 'pidän eniten' ja paljon 'pidän vähiten' -mainintoja, toteaa Virpi Pöyhönen.
Kuka puolustaisi?
Oppilaat ovat yleensä läsnä tilanteissa, joissa kiusataan. Silti vain harvoin he ryhtyvät puolustamaan kiusattua. Enemmistö oppilaista jopa kannustaa tai avustaa kiusaajaa tai osa hyväksyy hiljaisesti tilanteen mahdollisesti vetäytymällä pois.
Vaatii rohkeutta ja pelottomuutta ryhtyä puolustamaan kiusattua oppilasta. Kiusattu on usein torjuttu oppilas luokkaryhmässä, kun taas kiusaajalla on paljon valtaa, kertoo Virpi Pöyhönen.
– Se voi olla aikamoinen kingi se kiusaaja. Hänellä voi olla paljon valtaa ja hän voi käyttää sitä valtaa luokassa kiusaamalla. Näyttäisi myös siltä, että hän voi tietyssä luokkaryhmässä saavuttaa sitä valtaa. Tämä on asia, johon pyritään pureutumaan. Eli pyritään muuttamaan ryhmän rakenteita siten, että se kiusaaminen ei olisi coolia vaan muun tyyppiset käyttäytymiset olisivat coolia. Se, että ollaan mukavia toisille, olisi coolia.
Vaikka empatia ja pystyvyyden kokemus selittävät puolustuskäyttäytymistä, ne eivät välttämättä riitä. Voidakseen toimia näiden ominaisuuksien mukaisesti, oppilaalla täytyy olla hyvä status ryhmässä. Hänen täytyy itse olla joko pidetty tai suosittu. Kaksi lasta, joilla on sama määrä empatiaa kiusattua kohtaan, voi eri luokissa toimia eri tavoin.
Puolustaminen vaatii myös koko luokalta hyvää yhteishenkeä ja ilmapiiriä sekä uskoa siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Koululuokissa, joissa puolustaminen on yleistä ja kiusaajan kannustaminen vähäistä, kiusaamista esiintyy vähemmän. Kiusatut lapset, joita edes joku puolustaa, voivat paremmin kuin lapset joita ei puolusta kukaan.
Työkaluja kiusaamisen lopettamiseksi
KiVa Koulu -ohjelma tarjoaa kouluille konkreettisia työkaluja kiusaamisen lopettamiseksi. Kiusaamista käsitellään oppitunneilla ja virtuaalisessa oppimisympäristössä. Tietokonepelin virtuaalisessa Kivalan koulussa harjoitellaan selviämään kiusaamistilanteissa ja puolustamaan kiusattuja oppilaita. Kiusaamistilanteista keskustellaan toisia kiusaavien ja kiusattujen lasten kanssa.
Ensimmäiset tulokset KiVa Koulu -ohjelman vaikuttavuudesta ovat kansainvälisestikin ainutlaatuisia. Yhtä hyviä tuloksia ei nimittäin ole saatu vastaavanlaisissa koulukiusaamistutkimuksissa missään päin maailmaa. Kiusaamisen vähenemisen ohella ohjelma vaikutti myönteisesti luokkailmapiiriin ja koulumotivaatioon. Lukuvuonna 2008-2009 kokeilu laajenee, mukaan pääsee 14 000 ala- ja yläkoulujen oppilasta ympäri Suomen.
Asiantuntija: VIRPI PÖYHÖNEN, tutkija, psykologian laitos, Turun yliopisto
Toimittaja: LEA FROLOFF