Akuutin Arkisto
26.2.2008
POISKÄÄNNYTTÄMISEN POLITIIKKAA
Suomi kilpailee ykköspaikasta kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa ja on tällä hetkellä vauraampi kuin koskaan.
Taloudellinen menestys jättää varjoonsa toisenlaisen todellisuuden; leipäjonot ja ruokapankit eivät ole kadonneet minnekään, tuloerot ovat kasvaneet ja sosiaaliturvajärjestelmässä on ihmisen mentäviä aukkoja.
Vääryyskirjassa (Stakes 2006) sosiaalipolitiikan tutkijat analysoivat nykymenoa kovin sanoin: Mikä ajassamme on oikein vialla, kun tehokkuusvaatimukset kasvavat, perusturva on riittämätön ja huono-osaiset syrjäytyvät jopa sosiaalityöstä?
Hyvinvointivaltiosta keskustelu on markkinavetoista, ja yhteiskuntaa kuvataan pääasiassa talouden kielellä. Sosiaalinen vastuu on kääntynyt euroiksi, suoritteiksi ja yhä useammin liiketoiminnaksi.
Ahtaalle eivät ole vain marginaaliryhmät, sillä yhä useampi ihminen on kilpailutettu, unohdettu tai poispotkittu. Työttömien, toimeentuloasiakkaiden ja päihdeongelmaisten rinnalle on noussut uusia väestöryhmiä kuten yksinhuoltajat, opiskelijat, pienituloiset lapsiperheet ja ylivelkaantuneet.
Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on korkeampi kuin lamaa edeltävänä aikana. Velkaantumisaste nousi syksyllä 2007 yli sadan prosentin, mikä tarkoittaa sitä, että suomalaisten velka on ylittänyt ensimmäistä kertaa tulot. Myös kulutusluottojen vuoksi yli varojensa eläviä on entistä enemmän.
Vihonviimeisen turvaverkon varaan joutuminen voi tapahtua varsin nopeasti jopa vakailla työmarkkinoilla oleville.
– Huono-osaisuus voi nykyaikana kohdata kenet tahansa. Laukaisijana voi olla työttömyys, avioero, stressi, sairaus tai vaikka auton hajoaminen haja-asutusalueella, Stakesin tutkimusjohtaja Sakari Hänninen sanoo.
Velkavastuiden takia monen perheen talous on viritetty niin tiukalle, että työttömyys, sairastuminen tai muu yllättävä vastoinkäyminen saattaa sysätä syrjäytymiskierteen liikkeelle.
Sosiaaliset oikeudet karanneet käsistä
Helsingin kaupungin sosiaaliasiamies Lilli Autin mukaan sosiaaliset oikeudet ovat karanneet käsistä.
– Tukien ehtoja on rajattu ja korotettu niin, että rahaa jaetaan yhä niukemmalle joukolle. Sosiaalipalvelujakaan ei ole tarjolla tarvitseville, koska perustyössä on liian vähän työntekijöitä. Palvelujärjestelmän, jonka pitäisi auttaa, lisää tuskaa. Ihmiset ovat jopa joutuneet lähtemään kuntotuksesta kesken kaiken, koska asuntolainat on jokatapauksessa maksettava.
Usein ajatellaan, että syrjäytyminen on itsestään syvenevä kierre. Tämä kuva on kuitenkin vajavainen. Haavoittuvassa asemassa oleva voi jäädä ilman apua siksi, että hänet torjutaan ja ohjataan muualle. Poiskäännyttäminen voi tarkoittaa esimerkiksi työmarkkinoilta putoamista tai tarveharkintaisen avustushakemuksen hylkäävää päätöstä. Kaikille tilanteille yhteistä on se, että asiakkaan näkökulmasta viranomaiset viivyttävät asian käsittelyä.
– Poiskäännyttämisen logiikkaa perustellaan ajatuksella, että ihmistä on autettava auttamaan itseään, hienosti sanottuna kannustettava ja aktivoitava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rikkaita kannustetaan antamalla heille lisää rahaa ja heikommassa asemassa olevilla annetaan keppiä, Hänninen selvittää.
Instituutiot tunnistavat, tarkastavat ja valikoivat ihmisiä
– Instituutiot 'poimivat rusinat pullasta' eli valikoivat ratkaistavaksi helpoimmat tapaukset ja siirtävät vaikeammat haasteet muille tai jättävät ne ihmisten omalle vastuulle. Esimerkiksi mitä pidempään työttömyyttä on kestänyt, sitä tarkemman ja sanktioidumman tarkkailun ja valvonnan alaiseksi työtön joutuu.
Poiskäännyttämistä ei useinkaan tunnusteta tai tunnisteta. Silmät voidaan sulkea jopa leipäjonoilta. Hänninen pitääkin poiskäännyttämistä eräänlaisena mielivallan byrokraattisena käytäntönä; instituutiot toimivat sääntöjen mukaisesti ja pykälien taakse on helppo piiloutua.
Vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen tarjoaman epävirallisen avun puoleen kääntymistä voi pitää pois käännyttämisen päätepysäkkinä, sinä viimeisenä luukkuna. Nämä ihmiset ovat kulkeneet virallisen järjestelmän läpi saamatta riittävää tukea vaikeuksiinsa.
Hännisen mukaan kyse on julkisen vallan vastuun siirrosta.
– Vapaaehtoisjärjestöjen työntekijät kohtaavat entistä useammin tilanteita, joissa julkiset viranomaiset ovat tietoisesti käännyttäneet avun hakijoita vapaaehtoisjärjestöjen puoleen vedoten omien voimavarojensa, mahdollisuuksiensa tai kykyjensä niukkuuteen.
Karkauspäivänä 29.2. Eduskuntatalon edustalla järjestetään mielenosoitus, jossa kysellään karanneiden sosiaalisten oikeuksien perään. Sosiaaliasiamiehet ry:n organinsoimalla mielenosoituksella on selkeä viesti.
– 80 prosenttia kansalaisista on hyvinvointivaltion takana. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tuloksia ei ole varaa enää odottaa; perusturvaan on saatava parannuksia heti, Autti tiivistää.
Kirjallisuutta:
Sakari Hänninen - Jouko Karjalainen - Kirsi-Marja Lehtelä (toim.):
Pääsy kielletty! Poiskäännyttämisen politiikka ja sosiaaliturva.
Stakes 2007.
Toimittaja: ULLA SAIKKONEN