Akuutin Arkisto
27.5.2008
Pää määrää
Omilla ajatuksillaan pystyy pitämään väsymyksen aisoissa pitkän urheilusuorituksen aikana. Useiden tutkimusten mukaan psyykkisillä tekijöillä voi parantaa suorituskykyään. Kuuden tunnin juoksusuoritus vaatii hyvää kuntoa mutta myös valtavasti motivaatiota ja omien ajatustensa hallintaa. Urheilija pystyy parempaan suoritukseen jos hän hallitsee väsymyksensä.
Uusien teorioiden mukaan fyysinen rasitus ei väsytäkään ensimmäiseksi lihaksia vaan aivoja. Väsymys on aivoissa syntyvä tunnereaktio jonka tarkoituksena on pysäyttää ihminen ennen kuin lihakset ovat saavuttaneet suorituskykynsä ylärajan. Aivot siis puuttuvat peliin paljon ennen lihasten uupumista.
KUUDEN TUNNIN JUOKSU
Vantaalla, Hiekkaharjun urheilukentällä juostiin kestävyyttä
ja suurta motivaatiota vaativa kuuden tunnin ultrajuoksu toukokuun alussa. 21
maratonia juossut Esamatti Laakso lähti kokeilemaan jaksamistaan ja rajojaan.
– Siinä menee jonkun aikaa ihmetellessä, kierros, pari kilometriä, rytmin hakemista, tottuessa olosuhteisiin, tottuessa reittiin tässä tapauksessa rataan, muihin juoksijoihin ja siihen onko ruuhkaa. Rytmi on tärkeä. Minä yritän välttää pysähtelemisiä, koetan välttää kävelemistä ja taukoja. Kun pääsee rytmiin, niin siitä tulee se tuttuus, tulee muistot jostain kevyistä lenkeistä ja jos oikein paha paikka tulee, niin silloin voi koettaa palauttaa mieleen sen rytmin ja sitä kautta niitä fiiliksiä ja sitten antaa mennä vaan, kuvailee Esamatti Laakso.
Ilman kunnollista ja asiantuntevaa valmistautumista ei pidä lähteä juoksemaan kuutta tuntia yhteen menoon. Seurauksena saattaa olla vaurioita keholle ja uupuminen kesken suorituksen.
– Kello näyttää yksi tunti ja 25 minuuttia. Fiilis on vielä mitä parhain. Rytmi on hyvä ja homma kulkee. Ei muuta kuin nautitaan vielä tässä vaiheessa, Esamatti Laakso summaa tuntemuksiaan juoksun aikana.
Aivoihin on iskostunut pitkän matkan vaatima rasitus. Mitä enemmän harjoittelun ja kilpailujen myötä karttunutta juoksumuistia on, sen paremmin juoksija osaa säännöstellä voimansa ja vauhtinsa.
– Henkisesti ajattelin sillä lailla, että jos töissäkin jaksaa kahdeksan tuntia joka päivä, niin tämähän on vaan semmoista mitä tykkää tehdä ja miksei sitä semmoista harrastusta sitten puuhastelisi sen kuusi tuntia selittää Laakso.
AIVOT VÄSYVÄT ENSIN
Fyysinen rasitus on perinteisesti totuttu selittämään sillä, että se väsyttää lihakset, laittamalla ne maitohapoille. Lihasten supistusvoiman heikkenemisen on arvioitu olevan elimistön keino varoittaa liikarasituksesta.
Eteläafrikkalainen liikuntafysiologian professori Timothy Noakes kyseenalaistaa tämän käsityksen. Noakes on yksi maailman kuuluisimmista liikuntafysiologeista ja hän on tutkinut etenkin kestävyyssuorituksen fysiologiaa ja säätelymekanismeja. Hän sanoo, että fyysinen rasitus väsyttääkin ensimmäisenä aivoja, ei lihaksia.
– Nyt ollaan yli puolen välin ja hiukan ajatus välillä harhailee, mutta teknisessä suorituksessa täytyy yrittää pitää rytmi ja ryhti ja jonkinlaista vauhtiakin vielä. Ei anneta väsymykselle sijaa. Ajatukset positiivisina ja yrittää nauttia, kyllä se vielä nautintoa on, Esamatti Laakso tsemppaa itseään juoksun aikana.
Timothy Noakesin selitysmallin mukaan aivot päättävät millä teholla liikumme. Kun aivot havaitsevat, että urheilija on ylittämässä omaa suorituskykyään, ne lähettävät sarjan tuntemuksia, jotka keho tulkitsee väsymyksen oireiksi. Näin aivot suojelevat itseään, sydäntä ja koko elimistöä.
Tutkimusten mukaan aivot puuttuvat peliin paljon ennen lihasten uupumista. Noakesin selitysmallin mukaan aivot siis reagoivat saamaansa informaatioon. Ne osaavat ennakoida suoritusta ja sen elimistölle asettamia vaatimuksia.
– Ei vaan anneta sijaa sille väsymykselle. Se tulee aikanaan vielä pahempana, mahdollisesti, tai sitten ei, tuumaa Esamatti Laakso.
HYVÄKSY VÄSYMYS
– Kyllä väsymyksen tuloon voi valmistautua vaikkapa miettimällä jotakin iskulausetta sille päivälle, kuten rytmi, ryhti ja rentous. Jotakin mantraa voi siinä hokea juostessa ja miettiä mitä se tarkoittaa. Täytyy muistaa ravistella lihaksia välillä, yrittää hakea sitä rentoutta, pitää ryhtiä yllä ja rytmi on hyvin tärkeä. Elikkä sinulla löytyy se oma hyvä vauhti, jota on kiva tehdä, niin siinä kannattaa yrittää pysyä. Se kierrosten seuraaminen ja kellon seuraaminen auttaa siinä. Jos tuntuu, että vauhti hidastuu, niin kokeilee tuntemuksiaan, että miten voimat riittää, voiko pitää vauhtia yllä vai itääkö löysätä, selittää Esamatti Laakso.
Se miten juoksija osaa hyväksyä ja hallita väsymyksen tunteen on ratkaisevaa juoksusuoritukselle, painottaa liikuntafysiologian professori, Heikki Rusko, Jyväskylän yliopistosta. Väsymys ei pääse yllättämään ja sotkemaan suoritusta kun juoksija on varautunut siihen etukäteen. Ajatuksiaan hallitsemalla sietää ja kestää väsymyksen paremmin.
– Kohta on viisi tuntia täynnä ja tunti enää jäljellä. Nyt kysytään sitä tahdonvoimaa. Tuossa oli jonkin verran kramppeja mutta onneksi ne eivät lyöneet päälle. Nyt miestä väsyttää, mutta väännettävä se on kun kerran lähdettiin. Yritetään nyt, en ole koskaan ollut jaloilla näin pitkään juosten, että kaikki tästä eteenpäin on voittoa ja juhlaa, Esamatti Laakso kannustaa itseään jaksamaan.
PALKKIO ODOTTAA MAALISSA
– Jaksaisi vielä juosten mennä, se on nyt päällimmäisenä ajatuksena. Ei se häpeä ole vaikka heittää kävelyksikin. Kunhan tolpillaan ja selvin päin, niin hyvä on, Esamatti Laakso pohtii toiveikkaana kun viimeiset juoksuminuutit ovat käsillä.
Juoksu puhalletaan poikki kun aikaa on kulunut tasan kuusi tuntia. Juoksijat pysähtyvät ja arvioivat kierroksensa.
– 161 kierrosta ja 200, tavoitteessa ollaan. Ja jotakuinkin järjissään. Kannatti lähteä, kiva porukka, hyvä tapahtuma. Nyt vielä palautuminen nappiin, niin mitä sitä pitkän matkan juoksija voi enempää toivoa. Nyt vähän vilvoittelemaan, jotakin juotavaa ja sitten vaihdetaan kuulumiset, katsotaan ollaanko millään sijoilla. Ei ole ehkä niin riehakas fiilis kun alkuun mutta kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu, Esamatti Laakso tuumailee tunteikkaana heti maaliintulon jälkeen.
Matkaa kuuden tunnin aikana Esamatti Laaksolla taittui 64 kilometriä ja 600 metriä. Kuuden tunnin juoksusuorituksen jälkeen kroppa tarvitsee useita päiviä palautumiseen. Lihaskudoksiin tulee soluvaurioita joiden paraneminen vaatii oman aikansa. Paluun lenkkipolulle tulee tapahtua rauhallisesti.
– Tässä ajassa väsymys ei vielä vienyt miestä, että kyllä minä sen pystyin hallitsemaan. Fyysinen väsymys on tämmöisessä pitkäkestoisessa juoksussa helpompaa hallita kun se oikein henkinen väsymys, ettei yhtään tippaa huvita tai ei nappaa ollenkaan. Niin se on usein, kyllä se mieli vie kuitenkin kroppaa, eli jos ei sieltä ylhäältä käskyjä tule jaloille niin kyllä se siihen sitten jää. Täytyy tahtoa jatkaa, kiteyttää Esamatti Laakso.
– Omat ajatukset on syytä pitää siellä päämäärässä ja siihen tähdätä, että jos on johonkin lähtenyt niin haluta vahvasti tehdä se suoritus ja pyrkiä siihen tavoitteeseen. On se sitten pelkkä läpäisy tai joku aikatavoite, mutta se mielessä, että kyllä se palkkio siellä lopussa jollakin tavalla tulee. Yleensä se on se tyytyväisyys siitä, että on suorittanut sen asetetun tavoitteen.
Asiantuntija: HEIKKI RUSKO, liikuntafysiologian professori, Jyväskylän yliopisto
Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN-STEDT