Akuutin Arkisto
28.10.2008
MIEHEN STERILISAATIO
"Silloisen vaimoni vakaumus kielsi ehkäisyn käytön ja oikeastaan ainoa järkevä ratkaisu oli minulle tehtävä sterilisaatio. Kun ajattelee itsensä siihen tilanteeseen, niin ne vaihtoehdot miesten ehkäisyssä ovat aika vähissä. Kun lapsiakin jo oli, sterilisaatio oli siinä mielessä helppo ratkaisu, eikä sitä tarvinnut sen enempää pohtia." ("Heikki, 49")
Sterilisaatio on joko miehelle tai naiselle tehtävä, pysyvään raskaudenehkäisyyn tähtäävä toimenpide, jota tulee ajatella peruuttamattomana. Se on ainoa ehkäisymenetelmä, jota säädellään Suomen laissa.
- Pitää olla joko yli 30 vuotta ikää tai sitten kolme tai enemmän lapsia perheessä. Toisenlaisia kriteerejä ovat ehkäisyongelmat tai että raskaus aiheuttaisi terveydelle vaaraa. Lisäksi on lääketieteellisiä perusteita: Jos on esimerkiksi epäiltävissä, että jälkeläinen on vakavasti sairas tai raskaaksi tulevalla on niin vaikea sairaus, että se vaikeuttaa jälkeläisen hoitoa. Näihin kahteen viimeiseen tarvitaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätös, kertoo urologian erikoislääkäri Jani Kuisma Suomen Terveystalosta.
MÄÄRÄT LASKUSSA
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin ylläpitämän steriloimistilaston mukaan miesten sterilisaatioita tehtiin Suomessa vuonna 2007 noin 1400. Naisten sterilointeja tehtiin runsaat 3300 kappaletta. Sterilointien kokonaismäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta 10,9 prosentilla. Erityisesti laskua on tapahtunut naisilla.
- Hienoista laskemista on myös havaittavissa miehillä, mutta suhdeluku on kuitenkin pienenemään päin. Nyt naisille tehdään keskimäärin 70 prosenttia sterilisaatiosta ja miehille 30 prosenttia, kun vielä 20 vuotta sitten naisten osuus oli 95 prosenttia ja miesten osuus viisi prosenttia. Se, miksi miehet ovat aktivoituneet jossain määrin, on tietenkin hyvä kysymys. Ehkä nykyisin koetaan, että on perheen yhteinen asia huolehtia ehkäisystä, pohtii Jani Kuisma.
Sterilisaation vähenemisen muina syinä pidetään myös entistä parempia ehkäisymenetelmiä, kuten hormonikierukkaa ja uusia ehkäisypillereitä, jotka sopivat myös yli 40-vuotiaille naisille. Suuret ikäluokat ovat jo sukukypsän iän tuolla puolen, jolloin steriloitavien joukko on määrällisesti pienempi. Myös ensisynnyttäjien keski-ikä on korkeampi, ja perhe perustetaan nykyisin yhä iäkkäämpänä.
MONENLAISIA HARHALUULOJA
Miehen sterilisaatio on paikallispuudutuksessa tehtävä toimenpide, jolla voidaan saavuttaa jopa 99,5 prosentin ehkäisyvarmuus.
- Toimenpiteessä paikallistetaan ensin siemenjohtimet ja tehdään pihdillä avaus kivespussiin. Yleensä avauksia tehdään kaksi, ja haavojen koko on noin yksi senttimetri. Siemenjohdin tuodaan haavaan, katkaistaan ja laitetaan patologille näytteeksi. Siemenjohtimen päät käsitellään sähköllä ja ommellaan vielä langalla, jolla varmistetaan, että siemenjohdin saadaan hyvin kiinni. Eli voidaan puhua varsin helposta ja nopeasta toimenpiteestä, johon menee keskimäärin noin puoli tuntia, kertoo urologian erikoislääkäri Kuisma.
"Sterilisaatiosta taitaa liikkua erilaisia harhakäsityksiä, että mihin kaikkiin asioihin se saattaa vaikuttaa. Oma toimenpide meni ihan odotusten mukaan."
- Miehet voivat luulla, että sterilisaatio vaikuttaa miehisyyteen ja sukupuolielämään, mutta näinhän ei toki ole. Se ei vaikuta sukupuolielämään millään lailla, ja siemennesteen määräkin pysyy käytännössä samanlaisena. Sterilisaatio ei myöskään aiheuta erektio-ongelmaa, mikä on yksi yleinen harhakuvitelma, painottaa Kuisma.
Asiantuntijan mukaan eräs harhaluulo on myös se, että ehkäisyn voi jättää pois heti sterilisaatioleikkauksen jälkeen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan muuta ehkäisyä täytyy käyttää vielä noin kolmen kuukauden ajan. Silloin tehdään jälkisiemennesteanalyysi, jolla varmistetaan, että leikkaus on onnistunut hyvin.
"Operaation jälkeen parantuminen kesti noin viikon eikä ollut kummoinenkaan asia. Käytännössä sterilisaatio ei vaikuttanut mihinkään muuhun kuin onnistuneeseen ehkäisyyn."
PURKU HANKALAA
Joskus harvoin sterilisaatioleikkauksessa saattaa kuitenkin tulla komplikaatiota, tai ihminen saattaa katua tehtyä sterilisaatiota. Keskimäärin viisi prosenttia steriloiduista tulee katumapäälle.
Voiko sterilisaatiota purkaa?
- Miehen sterilisaatiota puretaan harvemmin. Se on mahdollista, mutta se on leikkauksena niin hankala ja onnistuneet purkutulokset ovat huonot, joten yleensä suositellaan lähtemään lapsettomuushoitoihin, kertoo gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Riitta Koivunen Väestöliiton Oulun klinikasta.
Aina kun mies lähtee sterilisaatioon, häntä kehotetaan viemään siemennestenäytettä pakasteeseen yksityiseen lapsettomuusklinikkaan. Lähimmän lapsettomuusklinikan sijainnin voi kysyä omasta terveyskeskuksesta.
"Sterilisaation suhteen mieli ei oikeastaan ole muuttunut, mutta elämä muuten muuttui niin, että tuli ero silloisesta vaimosta. Nyt on uusi puoliso, joka on selvästi nuorempi ja halusi lapsia. Siinäkään ei ollut tietenkään mitään, minulle se sopi - se niin kuin kuului kauppaan. Ainut juttu, mikä olisi pitänyt aikanaan miettiä tarkemmin, oli siemennesteen pakastaminen. Noin viisitoista vuotta sitten sitä ei markkinoitu millään tavalla. Vaikka mieli olisi minkälainen siinä vaiheessa, niin kannattaa kuitenkin jättää jonkinlainen pakoreitti."
- Jos siemennestenäytettä on pakkasessa, niin naiselle voidaan ensin tehdä koeputkihedelmöityshoitoa helpompi inseminaatio-hoito, jossa pakasteesta sulatetut ja pestyt siittiöt ruiskutetaan kohtuun. Mutta aika usein pääsääntöisesti tällöinkin joudutaan koeputkihedelmöityshoitoon, jatkaa Koivunen.
"Olen sitä mieltä, että jos on omasta tahdostaan sterilisaation mennyt, niin seurauksetkin täytyy itse omalla rahalla maksaa. Kun tehtiin nykyisen vaimon kanssa päätös, että halutaan lapsia, ei edes kysytty julkiselta puolelta, onko siellä mahdollista hoitaa vai ei."
Minun tapauksessani siittiöitä punktoitiin kiveksistä. Se tuntuu ajatuksena aika ikävältä, mutta oli yllättävän vaivaton toimenpide. Vaimolle tehtiin koeputkihedelmöityshoito ja nyt meillä on yhteinen lapsi.
Asiantuntijat:
JANI KUISMA, urologian erikoislääkäri, Suomen Terveystalo
RIITTA KOIVUNEN, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, Väestöliiton klinikat Oy, Oulu
Toimittaja: TITTA LAHTINEN