Akuutin Arkisto
29.4.2008
KYBORGI - IHMISKONE
Lääketiede käyttää monella tavoin teknologiaa hyväkseen parantaakseen ihmisen kehoa, hoitaakseen sairauksia ja palauttaakseen ihmisen toimintakykyä. Saman prosessin seurauksena perinteinen raja ihmisen ja koneen välillä hämärtyy. Onko siis ihminen, joka käyttää sydämentahdistinta - jo nyt tieteiskirjallisuuden kyborgi?
Kyborgi - osaksi ihminen, osaksi kone
Kyborgin käsite tulee tieteiskirjallisuudesta, nimen luojana pidetään tiedemies, keksijä ja säveltäjä Manfred Clynesiä (s.1925). Kyborgilla, kyberneettisellä organismilla tarkoitetaan biologista organismia, johon on yhdistetty teknologiaa. Filosofisesti ajateltuna kygorgisuus on ihmisen eli biokoneen ja tietokoneen eli piikoneen rinnakkaiseloa.
Ihmistä parannellaan teknologian avulla. Sydämen tahdistimet, kuuloimplantit, silmien laserleikkaukset, tekonivelet, tekohampaat, kosmeettinen kirurgia ja elinsiirrot ovat lääketieteessä nykypäivää. Miten pitkälle tässä teknologian avulla tapahtuvassa parantelussa ollaan valmiita menemään? Missä rajat tulevat vastaan?
Professori Tari Haahtela Helsingin yliopistosta on pohtinut ihmisen, koneen ja lääketieteen suhdetta.
– Käsite kyborgi on aika erikoinen. Ihminen ja kone alkavat muodostaa jonkinlaisen symbioosin, niin hyvässä kuin pahassa. Tietysti yksikertaisimmillaan voi kysyä, että jos ihminen käyttää silmälaseja niin onko hän jo kyborgi. Epäilemättä tämä on suuri siunaus huononäköiselle. Mutta sitten kun mennään eteenpäin, niin meillä on valtava määrä teknisiä sovellutuksia. Pian kantasolututkimuksissa saadaan kasvatettua jo uusia kudoksiakin. Eli biotekniikka alkaa liittyä tähän mekaanisempaan tieteeseen ja muodostaa vähitellen aivan uuden tieteen alueen, jossa kone ja biologinen kudos eivät enää eroa toisistaan.
Milloin ihminen muuttuu koneeksi - lääketiede näyttää tietä
Informaatioteknologia, biotekniikka - kuten kantasolutekniikka - kognitiivinen neurotiede, robottitekniikka ja nanoteknologia kietoutuvat yhteen eräänlaiseksi megateknologiaksi. Se muuttaa tapaamme elää, ymmärrystämme yksilöllisestä olemassaolosta ja näkymme tulevaisuudesta.
– Tuleeko se raja missään vastaan? Kyborgistit ovat sitä mieltä, että ihmisen tietoisuus, keskushermostossa oleva tietoisuus, erottaa ihmisen koneesta. Kaikki muu olisi välineellistettävissä, keho nähdään vain välineenä. Mikä siis on tärkeämpää, silmä vai näkeminen? Jos katsotaan, että näkeminen on se oleellinen asia, niin silloinhan on samantekevää, minkälainen silmä siellä takana on. Biokonservatiivi on sitä mieltä, että silmällä on itseisarvo. Näkipä se tai ei, niin sitä ei voida noin vaan muutella, pohdiskelee professori Haahtela.
Ihmisen aivokäyttöliittymä
Ihmisen teknologiariippuvuus huolestuttaa monia eikä vähiten teknologian tarjoama mahdollisuus valvoa yksilöä. Biosensorien avulla ihminen voidaan liittää tietoverkkoihin tekniikan avulla.
– Jos rajana pidetään tietoisuutta, joka ihmisen keskushermostossa tekee ihmisestä ihmisen, niin sekään ei ole viimeinen raja, vaan keskushermostoakin voidaan manipuloida. Voidaan istuttaa biosensoreita keskushermostoon ja sillä tavalla saada tietokone ja biologinen hermokudos pelaamaan yhteen. Puhutaan 'Brain-Computer Interfaces' -teknologiasta (=aivokäyttöliittymä). Ihminen voi ajatuksen voimalla esimerkiksi liikuttaa tietokoneen näppäintä tai jopa olla yhteydessä ajatuksen voimalla toiseen ihmiseen, jota nyt on pidetty aivan ufo-asiana, selvittää Haahtela.
Monet vaikeisiin keskushermoston sairauksiin kuten Parkinsonin tautiin ja epilepsiaan voidaan saada todellista apua uuden tekniikan kautta. Nanotekniikan avulla voidaan esimerkiksi kehittää lääkkeitä, jotka tunkeutuvat ns. veriaivonesteen läpi ja jotka antavat uudet mahdollisuudet hoitaa keskushermostoa lääkkeillä.
Ihminen kytketään koneeseen
Bio-, elektroniikka- ja keinoälytekniikka mahdollistavat siis kehosta tulevan informaation välittymisen tietokoneille ja tietokantoihin.
– Voidaanko meidät kaikki loppujen lopuksi ottaa valvontaan? Nythän jo erilaisia tunnistimia voidaan asentaa ihon alle ja sillä tavalla löydetään kadonnut koira ja sillä tavalla löydetään dementikkovanhus. Eli niistä asioista on hyötyä. Mutta voidaanko loppujen lopuksi ottaa ihmiset vaikkapa ympäristönsuojelun nimissä valvontaan paitsi ihan fyysisesti niin melkein myöskin ajatuksen tasolla? Olisihan se aika kauhea ajatus, puntaroi professori Haahtela myös tulevaisuuden uhkakuvia.
Euroopan Unionin uuden teknologian eettinen toimikunta on pohtinut kysymystä ihmisen ja teknologian suhteesta. Sen mukaan väärin käytetty informaatio- ja kommunikaatioteknologia, ICT-teknologia (Information and Communication Technology), voi uhata ihmisarvon kunnioittamista ja demokratiaa.
Nappaako kone ihmisen - tarvitaanko ihmistä lainkaan?
Kukaan ei tiedä varmasti, millä tavalla teknologian huikeat mahdollisuudet muuttavat ihmisen maailmankuvaa.
– Tarvitseeko tulevaisuus nykyisen kaltaista ihmistä lainkaan? Jos vaikka Yhdysvaltain presidentti ja Bill Gates päättäisivät, että tietotekniikka maailmasta lopetetaan, niin eihän niin voi enää tapahtua vaan tekniikan kehitys oman deterministisen lakinsa mukaisesti jatkuu. Teknologialle on alkanut omalakinen eteenpäinmeno, ihminen on päästänyt jotain vallalle, jota ei enää kukaan sellaisenaan kykene kokonaisuutena hallitsemaan, summaa Haahtela.
Missä piilee ihmisen mieli?
Mitä tapahtuu ihmisen minuudelle, käsitykselle itsestä, jos oma keho ja sen kautta koko elämä on riippuvainen koneesta? Mistä syntyy ihmisen mieli?
– Ihmisen mieli on tietoisuudessa, tunteissa ja tajunnassa. Ihminen on tässä mielessä poikkeus, joka pystyy isojen aivojensa avulla rakentamaan, tuhoamaan ja ymmärtämään tekojensa seurauksia. Tuo tietoisuus on se rajapinta. Jos siihen koneellisesti ja uuden informaatioteknologian kautta päästään käsiksi, niin kyllä me joudumme määrittelemään ihmisyyden vähän uudella tavalla, pohdiskelee Tari Haahtela.
Asiantuntija: TARI HAAHTELA, Professori Helsingin yliopisto; Iho- ja allergiasairaala, HUS.
Toimittaja: LEA FROLOFF