Akuutin Arkisto
29.4.2008
VANHUSTENHOITOA JAPANISSA SUOMALAISIN OPEIN
Japani on maailman nopeimmin vanheneva kansa; suomalaisilla on Euroopassa sama asema. Vaikka kulttuurit ja mittaluokka eroavat suuresti, samantapaiset haasteet ja maiden pitkäaikainen yhteistyö on luonut hyvän maaperän kehittää yhteistuumin uusia ratkaisuja vanhustenhuoltoon.
Koillis-Japanissa Sendain kaupungissa toimii neljättä vuotta suomalaisten oppien mukaan monipuolinen vanhusten palvelukeskus, ja seuraavan hankkeen rakennustyöt ovat alkaneet huhtikuun lopulla Japanin länsirannikolla Aganossa. Ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työ vanhusten terveyden ja toimintakyvyn säilyttämiseksi on uutta japanilaisessa vanhustenhuollossa.
Nopeaa ikääntymistä ja muutosten tuulia
Japanin 127-miljoonainen väestö on maailman nopeimmin vanheneva kansakunta. Vuonna 2004 viidennes oli yli 65-vuotiaita; vuonna 2015 jo neljännes. Suomalaisista, Euroopan nopeimmin ikääntyvästä kansasta oli vuonna 2004 65 vuotta täyttäneitä 16 prosenttia, ja meistä joka neljäs on 65 vuoden iässä vuonna 2030.
Syntyvyys on Japanissa alhainen, koska perheen ja työn yhdistäminen on japanilaisessa kulttuurissa vielä vaikeampaa kuin esimerkiksi Suomessa. Ajat ovat muuttumassa Japanissakin: nyt nuoret naiset haluavat tehdä uraa työelämässä ja palaavat lastenhoidon jälkeen töihin. Japanilainen ei enää ole välttämättä saman työnantajan palveluksessa koko työuraansa kuten ennen. Työpaikkaa vaihdetaan ja työn perässä muutetaan paikkakuntaa.
Japanilaiset ikäihmiset ovat perinteisesti asuneet samassa taloudessa lastensa. Yleensä vanhimman pojan puolison kunniatehtävä on ollut hoitaa puolison iäkkäät vanhemmat. Tämä traditio on väistymässä.
Yksinasuvien määrä on noussut varsin nopeasti 2000-luvulla, ja vastaavasti lasten kanssa asuminen vähentynyt. Yhä useampi ikäihminen asuu yksin ja ehkä kaukana lapsistaan. Yhteiskunta ei ole valmistautunut tähän ja palvelut laahaavat jäljessä. On syntynyt suuria paineita löytää nopeasti uusia ratkaisuja seniorien asumiseen ja arkielämästä selviämiseen.
Vanhusten palvelukeskus pilottiprojektina
Sendain keskus on tavoitteellisen suunnittelun ja yhteistyön tulos, kertoo konseptin pääsuunnittelija ja Finnish Wellbeing Center Oy:n toimitusjohtaja Hilkka Tervaskari.
– Vuonna 2002 päädyttiin siihen, että paras mahdollisuus viedä suomalaista hyvinvointia Japaniin ja päästä Japanin markkinoille olisi toteuttaa yhteishanke Suomen ja Japanin välillä, eli toteuttaa pilottiprojekti nimenomaan vanhusten palvelukeskuksen muodossa. Tavoitteena oli viedä Japaniin suomalainen hoito- ja palvelumalli, hyvinvointiteknologiaa ja arkkitehtuuria. Hankkeessa ja sittemmin perustetussa Finnish Wellbeing Center Oy:ssä ovat mukana Suomesta mm. Finnpro, Stakes, Tekes sekä lukuisia yrityksiä - Japanista Sendain kaupunki ja yliopistot sekä Japanin kehityspankki.
– Toiminnan perusidealle olisi kovasti tilausta myös Suomessa: Tässä keskuksessa on ajatuksena, että palvelut ovat saumattomia ja että ikäihmisellä olisi ainoastaan yksi paikka, johon hän ottaa yhteyttä, oli hänen ongelmansa sitten mikä tahansa. Ja sen yhden ainoan paikan takana on sitten moniammatillinen tiimi, joka huolehtii hänestä hänen elämänsä loppuun asti, tiivistää Tervaskari, joka on tutkinut ikäihmisten ongelmia sekä Japanissa että Suomessa.
– Totesin, että ikäihmisten ongelmat molemmissa maissa ovat aika paljon samansuuntaiset. Suurin toive kummassakin maassa oli, että ikääntyvillä ihmisillä olisi yksi selkeä paikka, johon voisi soittaa, kun tulee hätä tai tarvitsee jotain palveluita - paikka, jonka kautta myös kaikki palvelut organisoidaan ja järjestetään.
Pirteämpikuntoiset asiakkaat tulevat itse kotoa Sendain keskukseen osallistumaan päivätoimintaan, esimerkiksi erilaisiin liikuntaryhmiin, askartelu-, musiikki- tai kalligrafia-ryhmiin tai käyttämään kirjaston tai ravintolan palveluita. Kunnon heiketessä monenlaisia palveluja saa kotiin, mikä on uutta Japanissa. Kun kotona ei enää oikein pärjää, tarjoaa keskus lyhyt- ja pitkäaikaisia asuinpaikkoja, myös hoivapaikkoja. Kaikkiaan keskuksessa on 120 asuinhuonetta. Keskuksessa on myös mm. apuvälinelainaus ja lääkärin palvelut. Ennaltaehkäisevä ja kuntouttava hoito ovat keskeisiä toimintaperiaatteita.
Kotipalvelu ja kuntouttava hoitotyö uutta Japanissa
Japani on uudistanut 2000-luvulla vanhuspolitiikkaansa. Nyt tavoitteet, ennaltaehkäisy, kuntoutus, jatkuva kotihoito ja saumattomat palvelut ovat hyvin samanhenkiset suomalaisen vanhustenhoidon vasta uusittujen laatuperiaatteiden kanssa. Korostetaan ikäihmisten osallistumista yhteiskuntaan, sosiaalista ja tarkoituksenmukaista elämää, mahdollisuutta asua kotoa mahdollisimman pitkään, mahdollisimman lyhyttä laitosasumista sekä palvelukeskusten organisoimista verkostoiksi.
Tällä hetkellä noin miljoona japanilaisvanhusta elää pitkäaikaishoidossa laitoksissa.
– Heitä hoidetaan erittäin hyvin, sanoisin rakkaudella, mutta heidät hoidetaan sinne vuoteeseen. Siinä on valtava ero Suomeen nähden, sanoo Hilkka Tervaskari.
– Lisäksi avoimuus puuttuu näistä hoitolaitoksista. Sendain keskus on halunnut tuoda nimenomaan tämmöisen avoimuuden siellä, että omaiset tulisivat käymään ja että se olisi koko lähiympäristölle paikka, jonne halutaan tulla ja olla yhdessä. Mielestäni Sendaissa on valtavan hyvin onnistuttu tässä.
Vesijumppaa ja suuhygieniaa tuliaisina Suomesta
Yhteistyö kahden kulttuurin välillä vaatii paljon kärsivällisyyttä ja oppimista. Aluksi oli vaikea jopa löytää sanoja - esimerkiksi termeille kuntoutus ja kuntouttava hoitotyö ei ollut selkeitä japaninkielisiä vastineita. Yhteiset tavoitteet ovat kuitenkin löytyneet, ja avainhenkilöt ovat käyneet Suomessa kouluttautumassa. Vastaava hoitaja Rumiko Obara kertoo vaikutelmistaan.
– Japanissa ajatellaan yleensä, että itsenäisyys tarkoittaa sitä, että pystyy itse tekemään kaiken. Suomessa, vaikka ei enää itse pystyisikään sairauden tai vamman vuoksi jotakin suorittamaan, pystyy valitsemaan haluamansa palvelut, pysymään päätösvaltaisena ja elämään omanlaistansa elämää. Tässä oli eroa Suomen ja Japanin välillä. Lisäksi päivänselvänä pidettiin suun hoitoa ja jalkahoitoa, tässä oli eroa meihin, sanoo Obara.
– Monille japanilaisvanhuksille oli jopa kynnys avata suu ja antaa toisen katsoa sinne. Jouduimme miettimään keinoja, miten valistaa asiakkaita ja heidän perheitään suun hoidon tarpeellisuudesta ja tärkeydestä. Nyt monet asiakkaista pitävät suun terveyden hoitoa todella tärkeänä ja turvallisuutta tuovana asiana.
Ennaltaehkäisyn periaate on myös tuomisia Suomesta, sanoo Rumiko Obara.
– Täytyy saada tietää, miksi tietyt asiat ovat tarpeellisia. Ei ole hyötyä vain hankkia laitteita. Minulle esimerkiksi perusteltiin altaan tarpeellisuutta. Meillä on nyt vastavirta-allas, mutta pelkkä allas yksinään ei ole mitään. Tarvitaan allasterapiaan erikoistuneita ohjaajia ja yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Vasta kokonaisuus toimii. Allasta ei tarkoitus alkaa käyttää vasta, kun on laitoshoidossa. Tarkoitus on, että ihmiset ottaisivat vastuun omasta terveydestään ja siitä huolehdittaisiin ennakkoon esimerkiksi allasvoimistelun avulla.
Tarvitaanko vanhuksen huoneessa vessaa?
Sendain keskusta suunniteltaessa väännettiin kättä monista asioista, joita vanhusten huoneissa tulisi olla, kertoo Rumiko Obara.
– Suunnitteluvaiheessa oli mielipiteitä, että keittiötä ei tarvita, koska sitä ei vanhus kuitenkaan pysty käyttämään. Ja että miksi laittaa WC, kun vaipat ovat käytössä. Mutta minusta tärkeintä ei ole se, pystyykö asiakas näitä aina hyödyntämään vai ei. Tärkeää on se, onko näitä vai ei. Tämä paikka on ikäihmiselle ehkä viimeinen koti, jossa pitää olla ainakin minimivarustus, jotta voi sanoa: asun täällä, tulethan käymään. Asunnon pitää olla sellainen, että voi kutsua häpeämättä entisiä naapureita kylään. Asiakkaat ovat ilmaisseet olevansa iloisia juuri siitä, että kehtaavat kutsua ihmisiä käymään luonaan. - Keskuksen kaikissa, japanilaisittain tilavissa huoneissa on pääsy taloa kiertävälle parvekkeelle, minikeittiö ja oma wc.
Totta kai meillä suomalaisilla on myös opittavaa Japanista. Vanhuksia kunnioittava asenne näkyy hoitotyössä. Rumiko Obara koki myös eron käydessään Suomessa pitkäaikaisosastolla.
- Kävin terveyskeskussairaalassa ja tapasin vuodepotilaan. Hän tavallaan nukkui vuoteessa, mutta meidän silmämme kohtasivat ja hän tuntui viestittävän, että tässä minä olen olemassa... Mutta siinä ei ollut ketään vastaanottamassa ja hoivaamassa. Tällaisten potilaitten hoito on minusta Japanissa laadukkaampaa. Yritämme vuodepotilaidenkin kohdalla miettiä, miten helpottaa oloa, mitä voisi tehdä. En tarkoita moittia Suomea, mutta tässä asiassa Japanissa asiat ovat mielestäni paremmin.
Tässäkö uusi Nokia?
Sendain keskus on herättänyt suurta kiinnostusta Japanissa ja useissa muissa maissa. Tuhannen vierailijan kuukausittainen virta on jo pakottanut rajoittamaan käyntejä.Sendai on myös paikka, jossa virallisesti arvioidaan Japanin ikääntyvien kuntouttamista ja uusitun vakuutusjärjestelmän toteutumista.
Keskuksessa on hoitokulttuurin ja hoitokäytäntöjen lisäksi käytössä mm. suomalaiset turvarannekkeet, ympäristönhallintajärjestelmä, turvatekniikkaa, kalusteita ja sisustusta. Toimitusjohtaja Hilkka Tervaskarin mukaan Sendain konsepti on oivallinen tie suomalaisille yrityksille kansainvälistyä ja hyvä näyttö siitä, miten kansainvälisille markkinoille pääsee verkottumalla.
Japanin länsirannikolla Aganossa ovat seuraavan keskuksen rakennustyöt alkaneet huhtikuun lopulla, ja Etelä-Japaniin Saijon kaupunkiin tulee sitä seuraava suomalais-japanilainen hanke. Konseptista on kiinnostuttu myös Koreassa, Taiwanissa, Australiassa ja Portugalissa. Onkohan tässä aineksia uudeksi Nokiaksi?
Asiantuntija: HILKKA TERVASKARI, toimitusjohtaja, Finnish Wellbeing Center Oy
Toimittaja: ULLA KORPELA