Akuutin Arkisto
30.9.2008
Tekoveri tekee tuloaan
Keinotekoinen veri voi jo lähivuosina monessa tapauksessa korvata oikean veren. Ruotsalais-amerikkalainen tutkimushanke on keinoveren kehittelyssä loppusuoralla.
Tekoveri päässee parhaiten oikeuksiinsa onnettomuustilanteissa, koska sitä voidaan antaa kenelle tahansa veriryhmästä riippumatta. Pelastushenkilökunnan toimet helpottuvat, kun verta voi olla mukana jo ambulanssissa.
Tekoverihanketta Ruotsissa johtava professori emeritus Bengt Fagrell ylistää keinoveren ominaisuuksia
– Sitä voidaan antaa milloin tahansa, missä tahansa ja kenelle tahansa. Kun siis ollaan matkalla onnettomuuspaikalle, jossa useampi uhri vuotaa verta, voi sitä olla mukana ambulanssissa. Tekoverta voidaan antaa ilman että tarvitsisi ajatella uhrin veriryhmää tai erilaisia veritestejä.
Tukholman Karoliinisessa sairaalassa työskentelevä dosentti Hans Gulliksson on samoilla linjoilla. Hänen nähdäkseen tekoveri pääsee parhaiten oikeuksiinsa tilanteissa, joissa uhrin on saatava verta pikaisesti. Hans Gulliksson kuitenkin lisää, että hän haluaa nähdä tekoveren, ennen kuin uskoo siihen.
Keinoveren valmistus haasteellista
Tekoverta on yritetty valmistaa vuosikymmenien ajan, mutta toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu. Verenluovuttajat ovat tilanteessa kuin tilanteessa olleet korvaamattomia.
– Monet ovat pyrkineet valmistamaan keinoverta, mutta hankkeet ovat kaatuneet keinoveren sivuvaikutuksiin ja muihin ongelmiin, kertoo Bengt Fagrell. Tuote, jota nyt kehittelemme, on testattu yhteensä viidellä kuudella sadalla potilaalla. Tähän mennessä emme ole nähneet sivuvaikutuksia, joita aikaisemmilla tekoverituotteilla on ollut.
Verenluovuttajan antama veri on käyttökelpoista kuuden viikon ajan, sen jälkeen se vanhenee. Myös tekoveren valmistamiseen tarvitaan oikeata verta – se valmistetaan verestä, josta on poistettu veren valkosolut. Jäljelle jäävät punasolut ympäröidään nesteellä, joka estää tekoveren hemoglobiinimolekyylien joutumisen välittömään yhteyteen verensaajan oman veren kanssa.
– Käytännössä jäljelle jää hiukkanen, jonka keskellä on veren punasolu, sanoo Bengt Fagrell. Hiukkanen on hyvin pieni, ja se kykenee kuljettamaan kudoksiin happea aivan samalla tavoin kuin tavallinenkin veren punasolu.
Tekoveren hyvät ominaisuudet
Kuudessa ruotsalaissairaalassa tekoverta on annettu koeryhmän 160 potilaalle lonkkaleikkauksen yhteydessä. Tekoveri on testeissä kuljettanut happea kudoksiin jopa oikeata verta paremmin.
Bengt Fagrell uskoo, että tekoverta voidaan ominaisuuksiensa vuoksi käyttää jopa lääkkeenä.
– Esimerkiksi sydäninfarkti- tai aivoverenvuotopotilaiden hapensaanti on vaikeutunut. Tuolloin tekoveri voisi mahdollisesti parantaa potilaan tilaa, kunnes heikosti verta saava alue on saatu hoidettua leikkauksen avulla.
Tekoveren hyvä hapenkuljetuskapasiteetti puolittuu vuorokauden sisällä. Tekoveri ei siis sovellu kaikille potilaille.
Dosentti Hans Gulliksson Karoliinisesta Yliopistosairaalasta arvioi, että ehkä 15–20 prosenttia verensiirroista voitaisiin tulevaisuudessa korvata tekoverellä.
– Monet luovutusverta saavat potilaat tarvitsevat sitä pitkällä tähtäimellä, eikä verensiirtoja haluta tehdä jatkuvasti. Juuri tämän tyyppisille potilaille tekoveri ei ole paras mahdollinen vaihtoehto.
Tekoverta voidaan toisin kuin oikeata verta säilyttää pakastettuna pitkiäkin aikoja. Sen kustannusten arvellaan tässä vaiheessa jäävän suurin piirtein samaan kuin luovutusverenkin.
Tekoveri markkinoille lähivuosina
Bengt Fagrell uskoo, että tekoveren rekisteröimistä Euroopassa haetaan jo tämän vuoden aikana.
– Aikaa siitä kuluu ehkä noin vuoden verran, ennen kuin keinotekoinen veri hyväksytään. Se voisi siis tulla markkinoille vuoden 2010 aikana.
Suomen Punaisen Ristin veripalvelusta sanotaan, että tekoveri otetaan Suomessa käyttöön riippuen siitä, mitkä sen kustannukset ovat suhteessa tuotteesta saatuun hyötyyn.
Asiantuntijat:
BENGT FAGRELL, professori emeritus, Sangart
HANS GULLIKSSON, Karoliininen Yliopistosairaala, Huddinge
Toimittaja: MAIJA UNKURI