Akuutin Arkisto
3.2.2009
Rokotteella Alzheimeria vastaan
Alzheimerin tauti on kasvava ongelma, kun väestö vanhenee. Ruotsissa Huddingen Karoliinisessa tutkimussairaalassa Tukholman eteläpuolella kokeillaan parhaillaan rokotetta Alzheimerin tautia vastaan.
Tutkimuksessa 60 potilasta saa rokotetta, jotta voidaan todeta rokotteen mahdolliset sivuvaikutukset. Samalla nähdään muodostuuko vasta-aineita tautia vastaan. Rokotteen varsinaista tehoa testataan tieteellisesti vasta tutkimuksen seuraavassa vaiheessa.
Hoitohenkilökunnalle on geriatri Miia Kivipellon mukaan ollut kuitenkin selvää, ketkä potilaista ovat saaneet rokotetta ja ketkä lumehoidon.
– Aika moni onnistui arvaamaan oikein, ketkä ovat saaneet aktiivista lääkettä.
Tutkimusta johtava geriatrian professori Bengt Winblad toteaa hänkin henkilökunnan erottaneen joukosta lumehoitopotilaat.
– He arvasivat oikein kaikki lumehoitopotilaat, ja heidän lisäkseen yhden aktiivirokotetta saaneen, joka ei ollut muodostanut vasta-aineita Alzheimeria vastaan. Rokotteella näyttäisi siis olevan myönteisiä vaikutuksia, vaikka me annamme sitä tässä vaiheessa suhteellisen pieninä annoksina.
Potilaille tehdään erilaisia testejä säännöllisin väliajoin rokotejakson aikana. Lena Stridh uskoo kuuluvansa oikeaa rokotetta saavaan ryhmään.
– Olen omasta mielestäni tullut paljon rauhallisemmaksi sen jälkeen kun sain rokotetta. Minusta tuntuu, että myös muistini on parantunut.
Rokote estää valkuaisainekertymät
Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy amyloidi-nimistä valkuaisainetta.
Valkuaisainekertymien arvellaan tuhoavan aivojen hermosoluja joko suoraan tai
välillisesti, kertoo professori Bengt Winblad.
– Valkuaisaineen säikeet takertuvat kiinni toisiinsa, jolloin niistä
aikaa myöten muodostuu kasaumia. Näitä kasaumia Alois Alzheimer
kuvasi tutkimuksessaan noin sata vuotta sitten.
Muutaman vuoden takaisissa testeissä potilaille annettiin rokotetta, joka koostui haitallisen valkuaisaineen koko aminohappoketjusta. Monet potilaista sairastuivat aivokalvontulehdukseen, ja testit keskeytettiin. Nyt testattavassa rokotteessa on vain pieni osa vasta-aineita muodostavasta aminohappoketjusta, kertoo professori Bengt Winblad.
– Rokotteessa olevien vasta-aineiden tehtävänä on löytää tiensä aivoihin. Vasta-aineet tarttuvat valkuaisaineen säikeisiin ja estävät niitä takertumasta toisiinsa. Tällä tavoin ne samalla estävät Alzheimerin tautia aiheuttavien kasaumien syntymisen.
Rokote häämöttää muutaman vuoden päässä
Lena Stridhillä todettiin Alzheimerin tauti vuosi sitten. Hänen ensimmäiset oireensa ovat kuitenkin jo vanhempaa perua, eikä niitä heti tunnistettu Alzheimerin taudiksi.
– Minua ei huvittanut tehdä yhtään mitään. Aloin myös unohdella asioita usein, enkä unohtanut niitä samalla tavoin kuin ennen. Asiat olivat peruuttamattomasti poissa mielestäni.
Koehenkilöiksi on valittu Alzheimer-diagnoosin saaneita potilaita. Rokotetestiin on ollut tulijoita jopa liikaa, joista monien tauti on jo ennättänyt pitkälle. Rokotekokeilu ei geriatri Miia Kivipellon mielestä vielä ole optimaalinen.
– Nythän potilailla on usein aika pitkällekin edennyt Alzheimerin tauti. Siinä vaiheessa voisi ajatella, että hyöty ei ole niin suuri kuin mitä se voisi olla, jos hoito aloitettaisiin hieman varhaisemmassa vaiheessa.
Rokotteen kehittely vaatii edelleen usean vuoden työn. Professori Bengt Winblad arvioi, että rokote voisi olla laajemmassa käytössä 4-5 vuoden kuluttua. Sitä ennen tarvitaan vielä suuri, mieluiten tuhansilla potilailla tehty kansainvälinen rokotetutkimus.
Asiantuntijat:
BENGT WINBLAD, geriatrian professori, Huddingen Karoliininen Sairaala
MIIA KIVIPELTO, geriatri, Huddingen Karoliininen Sairaala
Toimittaja: MAIJA UNKURI