Akuutin Arkisto
3.3.2009
Viitehintajärjestelmä korvaa lääkevaihdon
Kuusi vuotta käytössä ollut apteekkien lääkevaihto tiukentuu huhtikuun alussa, kun käyttöön otetaan uusi viitehintajärjestelmä. Kela-korvaus maksetaan jatkossa lääkkeen viitehinnan perusteella.
Asiakas voi edelleen kieltää apteekkia vaihtamasta lääkettä halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen, mutta tämä verottaa asiakkaan lompakkoa.
– Jos potilas ostaa viitehintaa kalliimman valmisteen, niin silloin potilas joutuu itse omasta pussistaan maksamaan lääkkeen hinnan ja viitehinnan erotuksen. Tämä erotus ei myöskään kerrytä potilaan vuotuista omavastuuosuutta, lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Sinikka Rajaniemi kertoo.
Säästöjen tähden
Lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän tarkoituksena on säästää potilaan ja yhteiskunnan varoja. Järjestelmän avulla lääkeyritykset pakotetaan hintakilpailuun, ja potilaalle tarjotaan reseptilääkettä halvempia vaihtoehtoja, jotka hoidollisesti ovat samanarvoisia kalliimman lääkkeen kanssa.
– Alustavasti on arvioitu, että tällä saavutettaisiin vuositasolla noin 85 miljoonan euron säästöt, josta potilaat säästäisivät omasta pussistaan noin 33 miljoonaa euroa, Rajaniemi sanoo.
Suurelle osalle apteekin asiakkaista lääkevaihdon tiukentumisella ei ole käytännön merkitystä. Tällä hetkellä ainoastaan kymmenesosa asiakkaista kieltää vaihdon halvempaan lääkkeeseen. Voi olettaa, että uuden korvausjärjestelmän takia vaihdosta kieltäytyviä on jatkossa entistä vähemmän.
Uudesta viitehintajärjestelmästä huolimatta lääkäreillä säilyy edelleen mahdollisuus kieltää lääkevaihto hoidollisista syistä. Lääkäri tekee reseptiin merkinnän, mikäli hän katsoo potilaan tarvitsevan juuri tietyn kauppanimellisen valmisteen. Tässä tapauksessa Kela-korvaus maksetaan lääkkeen hinnan eikä viitehinnan perusteella.
Mielenterveyspotilaat epäileväisiä
Uusi viitehintajärjestelmä tuo lisäsäästöjä potilaille, mutta potilasjärjestöt ovat myös kritisoineet sitä. Esimerkiksi mielenterveyspotilailla tutun lääkkeen vaihto halvempaan voi olla kovempi paikka kuin lainlaatija on arvannut.
– Esimerkiksi skitsofreniaa sairastava henkilö saattaa jättää uuden lääkkeen ottamatta, jos se väkisin hänelle tarjotaan. Lääke voi olla erimuotoinen ja erinäköinen. Ja historiassa on rankat lääkekokeilut, kun on lähdetty hakemaan sitä sopivaa lääkettä. Nyt kun se on löytynyt, niin taas vaihdetaan, Mielenterveyden keskusliiton toimitusjohtaja Timo Peltovuori kritisoi.
Sinikka Rajaniemi lupaa, että rinnakkaisvalmisteet ovat täysin vastaavia kuin alkuperäislääke.
– Se on aivan samaa lääkeainetta, sama pitoisuus, sama lääkemuoto ja muutenkin hoidollisesti aivan vastaava.
Paljon epätietoisuutta
Timo Peltovuori muistuttaa, että mielenterveyden menoista lääkkeiden osuus on vain neljä prosenttia. Väkisin tehdyt lääkesäästöt saattavat näkyä huomattavasti korkeampina menoina jossain muualla. Peltovuoren mukaan uusi viitehintajärjestelmä on aiheuttanut epätietoisuutta potilaille, heidän omaisilleen ja hoitotyön ammattilaisille.
– Viime lokakuussa tehtiin perinteinen mielenterveysbarometri, jossa kysyttiin lähinnä skitsofreniapotilaiden kohdalta tätä lääkkeiden vaihtoasiaa ja viitehintajärjestelmää. Kaksi kolmasosaa omaisista oli sitä mieltä, että ongelmia tulee.
Lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Sinikka Rajaniemi pitää uuden järjestelmän saamaa kritiikkiä osin kohtuuttomana.
– Viitehintajärjestelmällä tavoitellaan säästöjä sekä potilaille että lääkekorvausmenoihin, ja sillä ei huononneta mitenkään potilaan hoitoa.
Viitehintajärjestelmän kaltainen lääkevaihto on käytössä jo 18 Euroopan unionin maassa.
Viitehinta määritellään lääkeryhmän halvimman lääkkeen perusteella. Halvoissa lääkkeissä viitehinta on ryhmän halvimman lääkkeen hinta lisättynä 1,5 eurolla. Jos edullisin lääke maksaa vähintään 40 euroa, viitehinnaksi muodostuu halvimman lääkkeen hinta lisättynä kahdella eurolla.
Asiantuntijat:
SINIKKA RAJANIEMI, johtaja, lääkkeiden hintalautakunta
TIMO PELTOVUORI, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
Toimittaja: MATTI AHOLA