Akuutin Arkisto
3.3.2009
Apuvälineitä muistihäiriöisille
Muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen on valitettavan vähän tietoa apuvälineistä, joilla tukea ajattelua, muistia ja oppimista. Oikein valitut apuvälineet tukevat muistisairaan aktiivisuutta ja itsenäisyyttä luomalla turvaa ja varmuutta päivittäiseen toimintaan. Apuvälineet auttavat myös omaista hoitotyössä.
Yleisimpiä käytössä olevia kognitiivisia toimintoja tukevia apuvälineitä ovat muun muassa sähköinen kalenteri, helppokäyttöinen puhelin, sähköinen lääkerasia sekä uusimpana GPS-paikannuslaite.
Apuvälineet sinänsä voivat olla helppoja, halpoja ja jokaisen ulottuvilla olevia kuten avaimet kaulanauhassa, nimi- ja osoitekyltti, muistikirja, muistilaput tai puhelin, jossa näppäimet erottuvat selvästi. Toisaalta löytyy myös apuvälineitä, joiden hankinta maksaa tai vaatii erityistoimenpiteitä käyttöönotossa.
Tällaisia ovat muun muassa liesivahti, mukana kulkeva GPS-paikannuslaite, kulunvalvontajärjestelmä, paloasemalle hälyttävä palovaroitin, puhuva rannekello, turvakamera tai sänkyvahti, joka hälyttää kun henkilö nousee sängystä.
Mistä apuvälineitä saa?
Ongelmana on, että tieto apuvälineistä ja niiden hankinnasta on murusina maailmalla: koottua tietoa löytyy niukasti.
Kaupungeilla ja kunnilla on apuvälineyksiköitä, joista erityisesti liikkumisen apuvälineitä voi kysellä. Myös kaupunkien ja kuntien toimintaterapeutit tekevät kotikäyntejä ja arvioivat apuvälineiden tarvetta sekä kartoittavat kotiympäristön turvallisuus- ja riskitekijöitä. Myös alzheimer-yhdistyksiltä voi kysellä opastusta.
Tietoa löytyy, jos sitä etsii, ja pientä helpotusta tietopulaan on onneksi viime aikoina saatu. Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) on nimittäin julkaissut oppaan "Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa. Muistia ja muita kognitiivisia toimintoja tukevat apuvälineet dementoituvan ihmisen arjessa". Opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat tekemisissä dementoivien sairauksien kanssa. Teoksesta löytää arvokasta tietoa muistisairaille suunnatuista apuvälineistä.
Milloin apuväline käyttöön?
Apuvälineiden hankkimisessa on syytä käyttää harkintaa. Apuvälineen tarve on yksilöllistä ja riippuu muun muassa henkilön omatoimisuudesta, sairauden vaiheesta sekä siitä, missä määrin omaiset ovat apuna arjessa selviämisessä.
Dementiaoireisen henkilön onnistuneen apuvälinepalvelun perustana on sujuva vuoropuhelu ja yhteistyö asiakkaan ja hänen omaisensa, hoitavan tahon sekä muiden apuvälinehankintoihin osallistuvien toimijoiden kesken.
Oikeanlaisten apuvälineiden hankinnassa ja käyttöönotossa on tärkeää se, että ne tehdään oikeaan aikaan sairauden vaihetta. Asiasta on syytä keskustella huolellisesti myös muistisairaan itsensä kanssa arvostaen hänen tietojaan ja näkemyksiään.
– Mitään apuvälinettähän ei voi suoraan viedä noin vain sinne kotiin. Kaikkeen aina jollain tavalla täytyy liittyä opastus ja seuranta. Uuden oppiminen on vaikeaa, kun mennään tietyn vaiheen yli, tiivistää muistisairaiden kotona kuntoutuskäyntejä tekevä fysioterapeutti Katja Keskimäki.
– Varsinkin, jos hahmottaminen tuottaa ongelmia, niin siinä vaiheessa uuden apuvälineen opetteleminen on tosi hankalaa. Se vaatii työtä ja sinnikkyyttä. Apuväline pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Vääränlainen ja liian myöhään hankittu apuväline voi olla suoranaiseksi vaaraksi, kuten vaikkapa tuttu liikkumisen apuväline rollaattori. Tottumaton saattaa kulkea sen varassa liian kovalla voimalla ja vauhdilla eteenpäin, ja vaarantaa turvallisuutensa.
Apuvälineitä Kotikunnaan arjessa
Kotikunnas on Turun lähimmäispalveluyhdistyksen ikäihmisille tarkoitettu asuin- hoiva- ja ryhmäkoti. Siellä on osastonsa sekä vuokra-asukkaille, sotainvalideille, muistisairaille että muistipäiväpaikassa käyville asiakkaille. Kotikunnaan ote muistisairaiden hoidossa on kuntoutusta edistävä, ja talo osallistuukin moniin muistisairaiden hoitoa tukeviin ja edistäviin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin.
Teemme kierroksen eri puolilla Kotikunnasta ja tutustumme muutamiin päivittäin käytössä oleviin apuvälineisiin. Moni vinkki sopii myös kotona asuville.
Tilojen hahmottaminen selkeäksi
Kotikunnaan dementiaryhmäkoti Kaislan tilojen värimaailma on selkeä. Seinät on maalattu rauhoittavan vaaleankeltaisiksi ja ovet puolestaan harmaansinisiksi hahmottamista helpottamaan. Pinnat muodostavat keskenään värikontrastin.
– Jokainen asukas löytää oman huoneensa oven, koska se erottuu seinästä. Ovessa lukee vielä isolla asukkaan nimikin, että tämä tietää mikä on se oma huone, esittelee Katja Keskimäki tiloja.
Kun uusia tiloja suunniteltiin rakennusvaiheessa, pyrittiin siihen, että tilat ovat turvallisia, toimivia ja asukkaille helppokäyttöisiä. Kuitenkin vasta kokemus on osoittanut, että jotkin hyviksi kuvitellut ratkaisut eivät ole toimineet muistisairaiden asunnoissa suunnitelmien mukaisesti.
Esimerkiksi sinänsä hygieeninen käsienpesussa automaattisesti avautuva ja sulkeutuva vesihana ei toimi muistisairailla, koska vanhantyyppiseen hanaan tottuneena asiakas yrittää sulkea sen itse.
Sama ongelma esiintyy automaattisten valokatkaisimien kohdalla. Sähkönsäästöön tottuneille asukkaille itsestään syttyvä ja sammuva valo on outo. Valoja yritetään mennä sammuttamaan takaisin wc-tilaan, jolloin valot syttyvät hämmentävästi uudelleen.
– Pahimmillaan asukas jää kulkemaan huoneen ja wc-tilan väliä, kuvailee Keskimäki.
Jyrkkä väriero vierekkäin sijaitsevien huoneiden lattioiden välillä tai usein laitoksissa käytetty lattiapinnan raidoitettu laatoituskuvio saattaa aiheuttaa vaikeuksia hahmotusongelman vuoksi.
– Lattiapinta täällä kylpyhuoneessa on karhea, mikä estää liukastumisen vaaraa. Mutta tässä tosiaan väriero on niin suuri, että muistisairaat asiakkaat, joilla on hahmottaminen ongelmallista, kokevat että tässä tulee joku erillinen tila. Heille voi tulla tunne, että he tippuvat johonkin, jos he astuvat tästä yli, esittelee Keskimäki tummanharmaata kylpyhuoneen lattiaa.
Selkeän värisinä seinäpinnasta erottuvat tukikaiteet kylpyhuoneessa helpottavat tilan ja esineiden hahmottamista tuen tarjoamisen lisäksi. Keskimäki esittelee tarkemmin asukkaan kylpyhuonetta, jossa wc-istuimen kansi erottuu kirkkaansinisenä.
– Sininen wc-istuimen kansi helpottaa hahmottamista huomattavasti. Asiakas tietää mihin hän istuu, kun hän erottaa sinisen kannen valkoisesta istuimesta. Ongelmana tässä on, että jos kansi tulee varsinkin kotona liian myöhään käyttöön, niin silloin se saattaa olla pelottava. Ennen on ollut valkoinen wc-pytyn kansi, mihin on istuttu ja nyt se onkin sininen, niin ehkä siihen ei enää uskalleta istua.
Hyvinvointikello hälyttää
– Uudentyyppinen hyvinvointikello huolehtii muistisairaan turvallisuudesta kotona, esittelee lähihoitaja Tarja Norrbacka Asuinkoti Kotikunnaan asukkaan ranteessa olevaa kelloa.
– Tästä nappia painamalla saa kutsuttua apua paikalle. Sen lisäksi, että itse voi kutsua apua, niin ranneke tekee automaattisia hälytyksiä. Se mittaa ihmiseltä liikettä, lämpöä ja sähköä, ja jos ihminen menee vaikka tajuttomaksi tai on poikkeuksellisen pitkään liikkumaton hänelle epätyypilliseen aikaan vuorokaudesta, niin silloin kello tekee automaattisesti hälytyksen, luettelee Norrbacka kellon toimintoja.
Hälytys lähtee hälytyskeskukseen pienestä kelloon liittyvästä tukiasemasta, jossa on mikrofoni ja kaiutin. Hälytyskeskuksesta avataan puheyhteys, ja jos puheyhteyttä asiakkaaseen ei saada, lähetetään apua paikalle. Jos henkilö on esimerkiksi kaatunut lattialle, voi hän todeta kaatuneensa ja tarvitsevansa apua ylös nousemisessa. Silloin tiedetään, että ei tarvitse lähteä liikkeelle koko kalustolla.
Kelloon ja sen tukiasemaan voidaan liittää myös pieni laiteliitin. Se voidaan asentaa ovipieleen muistisairaan kotiin, jos halutaan valvoa heidän kulkuaan huoneistosta ulos. Kun ihminen poistuu ovesta, lähettää laite tukiaseman välityksellä esimerkiksi omaisen puhelimeen tiedon, että henkilö on poistunut ulos ovesta.
Konstit ovat monet
Muistisairaat ja heidän omaisensa ovat kekseliäitä, kun tulee tarve helpottaa arkea tai auttaa muistamaan asioita. Muisti- ja nimilaput, munakello, avain kaulassa, hyvä valaistus ja kuminauhalla laukussa kiinni oleva rahapussi ovat varmaankin kaikkein käytetyimmät konstit kotona.
Vain mielikuvitus on rajana. Eräässä kodissa sijoitettiin ostoskori oven eteen postiluukun alle, jolloin postia ei tarvinnut erikseen kyyristellä lattialta. Toinen perhe taas oli laatinut tietokoneblogin, jossa omaiset pitivät yhteyttä ja jakoivat hoito- ja soittovuoroja keskenään. Moni on sijoittanut ulkovaatteet pois ulko-oven läheisyydestä, jotta ne eivät toimisi impulssina uloslähtemiselle.
Pöytä on katettu
Monet pienet yksityiskohdat esineissä voivat helpottaa huomattavasti muistisairaan selviytymistä arjessa. Soppaa lusikoimaan voidaan esimerkiksi käyttää erityismuotoiltua lusikkaa, joka helpottaa syömistä.
– Meillä on täällä käytössä hyvin kauniit vanhanaikaiset lautaset, joissa on erilaista kuviota kontrastina lautasen reunoissa. Se erottuu paremmin siitä pöydästä kuin pelkkä valkoinen lautanen. Samoin kahvikupeissa on tämä raita reunassa, mikä tekee kontrastin siihen, että on helpompi hahmottaa missä se muki tai kuppi on. Myös nokkamuki helpottaa ruokailua, jos juominen aiheuttaa jo vaikeuksia.
Kotikunnaan lähinnä muistisairaille tarkoitetussa Päiväpaikka Villassa pyritään tukemaan kotona asuvien selviytymistä arjen askareissa. Villan keittiössä on kaksi rouvaa kattauspuuhissa.
– Meidän kaikki asiakkaamme ovat yksin tai omaishoitajien tuen varassa asuvia. Täällä on tarkoitus tukea niitä voimavaroja, joita on jäljellä osallistumalla näihin arjen askareisiin. Tehdään itse pöydän kattaukset, ateriat, voileivät ja osallistutaan kaikkeen pieneen askareeseen mitä päivän mittaan tulee, esittelee sairaanhoitaja Tea Sundin.
Omaiset voivat kotona helpottaa muistisairaan tilannetta kiinnittämällä nimilappuja esimerkiksi kaappien oviin. Niillä voidaan merkitä tarkasti kaapin sisältö. Samoin wc on usein hukassa siellä kotonakin. Oveen on hyvä kiinnittää lappu, johon on kirjoitettu "wc" tai piirretty wc-istuimen kuva.
– Jos muistisairaan puolesta aletaan tehdä liian paljon ja liian varhain asioita, on se kuin vetäisi maton tämän henkilön alta, tiivistää Tea Sundin.
Pelit aktivoivat
Yhdessä huoneessa pelataan asiakkaiden kanssa eräänlaista muistipeliä. Kuvapelissä on kuvia kodin huoneista: kylpyhuone, olohuone, makuuhuone ja keittiö. Tarkoituksena on sijoittaa huonetta esittävän kuvan päälle sinne kuuluvia esineitä.
– Tämä on yksi muistisairaille suunnattu peli, joka auttaa loogisessa ajattelussa. Me mietimme yhdessä, mitkä esineet kuuluvat yhteen ja mitä niillä tehdään, esittelee Tea Sundin.
Myös yhdyssanapelit ovat suosittuja. Pelissä etsitään paperilapuille kirjoitetuille sanoille pareja, jotka yhdessä muodostavat yhdyssanan. Tällainen peli on helppo tehdä itsekin, muistisairaille suunnattuja pelejä kun ei vielä liiemmin löydy markkinoilta. Oleellista on, että peli olisi suunnattu nimenomaan aikuisille ja muistisairaille - ei lapsille.
Kaikkein parhainta muistijumppaa on kuitenkin iloinen mieli, jota ylläpitää kaikenlainen kulttuurin harrastaminen, tanssi, tietovisailut, yhdessäolo sekä monenlaiset muistelut ja hauskanpito, muistuttavat Kotikunnaan työntekijät.
Esimerkkejä muistisairaiden apuvälineistä:
- Avaimenpidin ja avaimet kaulanauhassa
- GPS-paikannuslaite, joka kulkee aina mukana housunvyötärölle kiinnitettynä
- Hälytin ulko-ovella ja kulunvalvontajärjestelmä
- Hälytysjärjestelmä, joka voi hälyttää omaiset useammasta eri paikasta
- Kevyt muovinen juoma-astia
- Kotisivut aikataulujen hallintaan
- Kulkuvalot
- Kylpyhuoneessa jatkuvasti palava valo
- Käyttöä ohjaavilla merkinnöillä varustettu kahvinkeitin ja liesi
- Lautaset ja aterimet, jotka helpottavat omatoimista syömistä
- Liesivahti
- Lääkeannostelija ja almanakka, joiden sijoitus on tarkkaan valittu
- Magneetit, jotka kertovat, pitääkö pesukone täyttää vai tyhjentää
- Muistikirja
- Muistuttava kello
- Multimediaohjelma virkistykseen
- Nimi- ja osoitekyltit
- Pallopeitto, joka parantaa kehon tuntemuksia ja stimuloi aisteja
- Palovaroitin, joka hälyttää paloasemalle
- Paperikalenteri ja muistilaput
- Puhelin, jossa on pikavalintanäppäimet, suuret näppäimet tai näppäimissä on kuvat henkilöistä, joille soitetaan
- Puhuva ohjeita antava lähetin ulko-oven vieressä
- Puhuva rannekello
- Puhuva valokuvakansio
- Rannekello, joka hälyttää, kun on aika ottaa lääke
- Rannekello, jossa valkoinen kellotaulu, josta numerot on helppo nähdä
- Robottihylje lemmikkinä
- Savuhälytin, johon on liitetty hätäkutsu
- Sähköinen kalenteri, joka näyttää viikonpäivän, päivämäärän ja vuorokauden ajan
- Sähköinen muistuttava kalenteri
- Sähköinen muistuttava lääkeannostelija
- Sänkyvahti, joka hälyttää, kun henkilö nousee sängystä
- Tietokoneen kuva-albumi
- Tukikahva
- Turvakamera ulko-ovella
- Turvakatkaisijat liedessä ja kahvinkeittimessä
- Vuorokausikalenteri
- Värillinen wc-istuimen kansi ja värinauhalla merkityt ovenkarmit ja lavuaari
- Yksinkertainen kännykkä
Asiantuntijat:
KATJA KESKIMÄKI, fysioterapeutti
TARJA NORRBACKA, lähihoitaja, projektityöntekijä
TEA SUNDIN, sairaanhoitaja
Toimittaja: LEA FROLOFF
Lähde: Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa. Muistia ja muita kognitiivisia toimintoja tukevat apuvälineet dementoituvan ihmisen arjessa. Haastattelututkimus Suomesta, Islannista, Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Stakes, Helsinki, 2008.