Akuutin Arkisto
10.2.2009
Mitä päiväkoteihin kuuluu?
Kymmeniä kurahousuja ja parittomia villasukkia, vuotavia neniä ja vesirokkoa… Kunnalliset päiväkotiryhmät pullistelevat lapsia ja lapsiin liittyviä asioita. Miten päiväkodeissa jaksetaan nyt, vuonna 2009? Mitkä ovat tämän hetken suurimmat haasteet?
– Varmaankin se, että pystytään tarjoamaan perheille päivähoitoa lähipalveluina ja nimenomaan sellaista päivähoitomuotoa, mitä perheet haluavat, toteaa oululaisen Syynimaan päiväkodin johtaja Pauliina Uusitalo.
– Ensimmäinen haaste on löytää hyvä työilmapiiri, yhteiset säännöt ja toimintaperiaatteet. Se, että löydetään aikaa toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle. Meidän päiväkodissamme on käytössä omahoitajasysteemi eli jokainen hoitaja huolehtii tietyistä lapsista. Yleensä toiminta tapahtuu näitten omien lasten kanssa, eli näin pystymme huomioimaan jokaisen lapsen erikseen isossa lapsiryhmässä, kertoo lastentarhanopettaja Paula Pohjolainen Syynimaan päiväkodista.
Mistä sijaisia?
Kun toimitaan isoissa ryhmissä, myös sairastetaan laajalla skaalalla. Taudit rokoista vatsatauteihin kulkevat niin lasten kuin henkilökunnankin keskuudessa. Pätevien sijaisten saaminen lyhyellä varoitusajalla on ongelmallista.
– Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikea saada henkilökuntaa, mutta pitempiaikaisiin se on yleensä onnistunut hyvin. Useissa päiväkodeissa on onneksi käytössä varahenkilöjärjestelmä. Esimerkiksi minun alaisuudessani olevissa Syynimaan ja Linnanmaan päiväkodeissa on lisäresurssina yksi työntekijä, joka paikkaa tarvittaessa sairaus- ja koulutuspoissaoloja, kertoo Uusitalo.
Miten henkilökunta sitten voi, ja mitkä asiat vaikuttavat jaksamiseen?
– Työilmapiiri ja lapsiryhmä eli minkälaisia ja minkä ikäisiä lapsia ryhmässä on ja mistä kulttuureista he tulevat. Ryhmien koko vaikuttaa tietysti myös, koska sillä on merkitystä toiminnan suunnittelemiseen ja toteutumiseen. Aina pitää huomioida, että mitä enemmän on lapsia, sitä haastavampaa on toteuttaa suunnitelmia, muistuttaa Pohjolainen.
Lastentarhanopettajan mukaan myös johtaja vaikuttaa henkilökunnan jaksamiseen. Löytyykö häneltä henkilökunnalle aikaa, ja onko hän läsnä niissä tilanteissa, kun henkilökunta tarvitsee tosissaan tukea.
Oleellista ryhmien koostumus
Suomen päivähoitolaki määrää sen, montako lasta saa olla ryhmässä yhtä aikuista kohti. Päivähoitoasetuksen mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi säädetyn ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta tai enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden. (Asetus lasten päivähoidosta 16.3.1973/239.)
– Jos päivähoitolakiin saataisiin muutosta, niin sehän olisi hienoa, mutta enemmänkin kuin ryhmien koko, hoitajia kuormittaa mielestäni ryhmien koostumus. Eli esimerkiksi se, onko ryhmissä erityistä tukea tarvitsevia lapsia, korostaa päiväkodin johtaja Uusitalo.
– Tärkeää olisi se, että resurssit saataisiin kohdennettua oikein, ja haasteellisiin ryhmiin saataisiin avustavaa henkilökuntaa, hän jatkaa.
Oululaiselta päiväkodin johtajalta löytyy kuitenkin uskoa henkilökuntansa jaksamista kohtaan:
– Kyllä minä yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että henkilökunta jaksaa hyvin, eli he ovat innostuneita, motivoituneita ja innovatiivisia.
Kaikkien hyvinvointi tärkeää
Henkilökunnan hyvinvointi heijastuu suoraan lasten hyvinvointiin. Lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien työhyvinvointia ylläpidetään muun muassa kehityskeskusteluiden ja työnohjauksen avulla.
Syynimaan päiväkodissa toteutettiin hiljattain työpaikkaselvitys, jossa arvioitiin työssä ilmenevien häiriöiden ja muutosten vaikutusta työhyvinvointiin. Selvityksessä oli mukana yhden ryhmän henkilökunnan ja päiväkodin johtajan lisäksi työterveyden lääkäri ja psykologi.
– Pyrimme tuomaan esille juuri ne oikeasti haasteelliset asiat, jotka kuormittavat henkilökuntaa. Materiaalia kerättiin videoimalla, henkilökunta piti päiväkirjaa ja lisäksi kokoonnuimme säännöllisin väliajoin keskustelemaan asioista, kertoo Pauliina Uusitalo.
Esimerkiksi melu oli yksi tekijä, joka koettiin häiritseväksi.
– Mietimme erilaisia menetelmiä sen asian parantamiseen. Esille nousi myös seikka, että pienryhmätoimintaa pitäisi tehostaa eli lapsia pitäisi jakaa paremmin pienryhmiin. Myös siirtymätilanteet – siirtyminen ulos ja sisälle sekä ruokailu – koettiin haastaviksi.
Aktiivista puhumista
Työntekijöiden ja johtajan aktiivinen rooli selvityksessä koettiin tärkeäksi. Uusissa työlähtöisissä menetelmissä työyhteisön rooli onkin merkittävässä asemassa. Esimerkiksi valtakunnallisessa Työläs-oppimisverkostossa työterveyshuollon ammattilaiset pureutuvat työn muutoksiin ja työssä jaksamiseen yhdessä työyhteisöjen kanssa.
– Käsittääkseni se lisää henkilökunnan jaksamista, että he pääsevät vaikuttumaan asioihin, pohdiskelee Uusitalo.
– Se on tärkeää, että saa puhua asioista, jatkaa lastentarhanopettaja Pohjolainen.
Mikä lastentarhanopettajan mielestä on sitten parasta omassa työssä?
– Kun tulee aamulla töihin ja ensimmäisenä vastassa on iloinen lapsi, jolla on aina jotakin kertomista, niin mikä on sen parempi startti päivälle, naurahtaa Paula Pohjolainen.
Asiantuntijat:
PAULIINA UUSITALO, päiväkodin johtaja, Oulu
PAULA POHJOLAINEN, lastentarhanopettaja, Oulu
Toimittaja: TITTA VILPA