Akuutin Arkisto
10.2.2009
Omalääkärin vastaukset
Omat tiedot terveyskeskuksesta
"Saako potilas terveyskeskuksesta itselleen tulostetun version omista vastaanotolla käynneistään sellaisena kuin ne sinne on kirjattu?"
Ei välttämättä. Henkilötietolain mukaan jokaisen rekisterinpitäjän
(esimerkiksi terveyskeskuksen ja yksityisen hoitolaitoksen) on pidettävä
nähtävillä ns. rekisteriseloste, jossa annetaan perustiedot siitä
henkilötietorekisteristä, mikä ko. laitoksessa on käytössä.
Henkilötietolaki sitten sanelee, mitä ja kuka saa papereista tarkastella.
Periaatteena on, että kaikki omat tiedot ovat tarkistettavissa, mutta on
myös olemassa tärkeitä poikkeuksia, jolloin tietoja ei voi eikä
saa tarkastaa. Sairauskertomuksessa saattaa olla tietoja jostakin toisesta henkilöstä.
Jos potilas tulee vaikkapa vainoharhaiseksi ja esimerkiksi omainen kertoo oireista
lääkärille, niin se on pidettävä salassa.
Yleisen luottamuksen ja yhteistyön merkkinä on aina se, että
omiin tietoihin on tarvittaessa pääsy mahdollisimman jouhevasti aina
silloin kun se on mahdollista.
Linkki rekisteri- ja tietosuojaselosteisiin: www.tietosuoja.fi/2584.htm
Krooninen nenäverenvuoto
"Mikä auttaisi usein toistuvaan nenäverenvuotoon? Sitä tulee viikoittain, pumpulit ja nästyykit pitää olla joka takin taskussa. Lääkäri on sanonut, ettei voi tehdä mitään ennen kuin näkee, mistä vuotaa, mutta mihin lääkäriin voi mennä vaikka sunnuntaiaamuna kun vuoto alkaa? Sitä paitsi verta tulee niin paljon, ettei siinä mihinkään lähdetä ennen kuin tyrehtyy. Mitä tälle voisi tehdä, eikö sen vuotavan suonen tunnista silloin kun ei vuoda. Luulisi, että se on suurempi ja jotenkin erottuva. Suonen polttaminen kuulemma olisi hoitona."
Vuotopaikan löytäminen on tärkeää. Tavallisin vuotopaikka
on väliseinän etuosa, ja silloin ongelma on helppo korjata. Joskus
vuoto tuleekin takaosasta, jolloin tarkkaa kohtaa on hankala huomata. Tällaisissa
tapauksissa terveyskeskuslääkäri voi vaikka tamponoida nenän
ja lähettää eteenpäin korvalääkärille. Erikoislääkärin
välineillä ja taidoilla vuotokohta selviää ja tulee hoidetuksi.
Vuodon sattuessa pitäisi kuitenkin hakeutua hoitoon, vaikka sitten päivystykseen,
josta tarvittaessa ohjataan eteenpäin.
Polven takaristisidevamma
"Minulla on polvessa takaristisidevamma, mikä tuli salibandypelissä. Kannattaako siinä käyttää tukea vai ei?"
Salibandyssa tavallisin vammamekanismi on se, että pelaaja putoaa vauhdilla
polvelleen ja polvi koukistuu tiukimmilleen ja jalkaterä osoittaa suoraan
alas. Nivelside venyttyy äärimmilleen ja pettää. Toinen
tyypillinen vammamekanismi on ns. kojelautavamma, kun reisi iskee vaikka kaukalon
reunaan ja nivelside repeää.
Tästä tietenkin seuraa polven turpoaminen, kipu, jäykkyys. Myöhemmin
potilasta vaivaa tunne, että polvi pettää, siihen ei voi luottaa,
se saattaa lonksahtaa ja yliojentua.
Ei ole oikein hyvää yksimielisyyttä siitä, mikä on
paras hoito aina kunkin potilaan kohdalla.
Joka tapauksessa kirurgia on vaikeaa, nivelsiteen paikka on paha, ankkuroiminen
hankalaa, mutta silti tähystysleikkauksia tehdään.
Tuen merkitys tässä on varmaankin se, että se estää
polven poikkeavaa liikkumista taaksepäin. Jos se tuntuu hyvältä
ja se antaa tukea, ei kai ole estettä käyttää sitä.
Mutta ilmeisesti on niin, että joillekin se ei sovi. Muuta ohjetta ei oikein
voi antaa kuin että käyttää tukea omien tuntemusten mukaan.
Outo kipu keskisormessa
"Oikean käden keskisormen päässä on ollut pistävä kipu jo kolme vuotta ja se pahenee koko ajan. Lääkäri ei kuulemma ole uskonut, että tällaista voi ollakaan. Kipu on aluksi tuntunut vain kun sormea painaa juuri tietystä, pienestä kohdasta, mutta nykyään sormea jomottaa ja pistää koko ajan, ja kipu vie jopa yöunet."
Kysymys voisi olla neuroomasta. Sitä voi luonnehtia vaikka tuntohermon
kasvaimeksi, vaikkei se ihan oikea kasvain olekaan. Neurooma kasvaa hermoon,
siis hermosolun aksoniin eli haaraan, ja voi olla niin pieni ettei sitä
tunnustellen huomaa, mutta on hirmu arka.
Sormessa on neljä tuntohermoa, ja tässä voisi hyvin olla niin,
että yhden hermon päähän olisi tullut tällainen neurooma.
Sormen voi puuduttaa kokeilumielessä, ja katsoa, häviääkö
kipu. Jos häviää, kyseessä on neurooma, jonka hoito kuuluu
käsikirurgille.
Akuutin omalääkäri Risto Laitila