Akuutin Arkisto
13.1.2009
Lasten kännykän käyttöä suositellaan rajoitettavaksi
Kännykkäsäteilyn mahdolliset vaarat ja syöpäriski ovat kiistelty aihe. Useimmissa tutkimuksissa ei ole paljastunut terveysriskejä. Joissakin tutkimuksissa aivokasvainten määrän on kuitenkin arvioitu kasvaneen kymmenen vuoden matkapuhelinkäytön jälkeen.
Toisaalta näihin tutkimuksiin liittyy virhelähteitä, jotka voivat selittää asiaan. Tiedetään kuitenkin myös se, että kännykkäsäteily vaikuttaa ihmiseen solutasolla. Mitä terveysvaikutuksia tällä on, sitä ei tiedetä.
Kännyköiden käyttäjinä erityisasemassa ovat lapset. He ehtivät elämänsä aikana altistua kännykkäsäteilylle pitemmän ajan kuin aiemmat sukupolvet. Ei myöskään tiedetä, miten säteily vaikuttaa kehittyvään elimistöön.
Kännykkä jokaisella lapsella
Kuinka monella on kännykkä, kysyy Vuosaaren ala-asteen 3C:n opettaja Vili Pesonen oppilailtaan. Kaikki kädet nousevat ylös. Oppilaiden kännykkäprosentti on sata. Säteilyturvakeskus kuitenkin suosittelee, muiden Pohjoismaiden tapaan, että lasten kännyköiden käyttöä olisi rajoitettava. Varmuuden vuoksi.
– Tällä hetkellä asiaa on yritetty tutkia, ja on tutkittu hyvinkin paljon. Toistaiseksi ei ole käteen jäänyt muuta kuin tämä lämpeneminen, ionisoimattomaan säteilyyn keskittynyt tutkimusprofessori Kari Jokela Säteilyturvakeskuksesta toteaa.
Jokela korostaa, että lapset ovat erilaisille ympäristön haitallisille tekijöille herkempiä kuin aikuiset.
– Meillä ei ole tieteellistä perustaa epäillä, että kännykkä voisi vahingoittaa lapsia. Nämä ovat ehkä hieman löysältä tuntuvia perusteita, mutta näin nämä meidän suositukset ovat.
Säteily lämmittää
Kännykkäsäteily on ionisoimatonta säteilyä, jossa on erittäin vähäinen energia. Sillä ei ole riittävää voimaa, että se voisi rikkoa geneettisiä sidoksia.
Tutkimusten perusteella kännykkäsäteilyn vaikutus kuitenkin näkyy solujen stressireaktiona tietyissä proteiineissa. Nämä solujen stressireaktiot näkyvät siten, että solu tuottaa uusia molekyylejä ja myös niiden aktiivisuus muuttuu.
– Tämä viittaa siihen, että vaikka säteilyenergian määrä on erittäin pieni, lämpeneminen on 0,1-0,3 astetta celsiusta. Solu tunnistaa säteilyn ja reagoi siihen, säteilybiologiaan erikoistunut tutkimusprofessori Dariusz Leszynski kertoo.
Vielä ei tiedetä, onko reagointi vaarallista tai vaaratonta, mutta seurauksena tulee pieni fysiologinen muutos solutasolla.
Paljon epätietoisuutta
Vuonna 2008 julkaistut tulokset kännykkäsäteilytyksen vaikutuksesta ihmisen ihoon paljastavat, että vaikutus näkyy myös joissakin muissa kuin stressiproteiineissa. Yllätys on myös se, miten vähän asiaa on tutkittu. Tutkimus, jossa vapaaehtoisia ihmisiä säteilytettiin kännykkäsäteilyllä, oli lajissaan ensimmäinen.
– On yllätys, että vuonna 2008 julkaistu on ensimmäinen koe, missä molekyylitasolla tutkitaan onko sillä säteilyllä jonkinlainen vaikutus ihmiseen, Leszynski pohtii.
Näitä tutkimuksia ei voida vetää yksi yhteen lapsia koskeviin suosituksiin.
– Rajoitukset eivät periaatteessa perustu siihen, että me tiedämme jotain, vaan enemmän siihen, että me emme tiedä.
Tiedetään kuitenkin, että säteily tunkeutuu lasten päässä syvemmälle kuin aikuisilla. Lapset ehtivät käyttää kännyköitä pitkän ajan - pitemmän kuin aiemmat sukupolvet.
– Emme tiedä ollenkaan pitkäaikaisista vaikutuksista, Leszynski toteaa.
Enimmäisarvot turvana
Kari Jokela kuitenkin rauhoittelee, että nykytietojen mukaan ei ole voitu millään tavalla osoittaa, että kännykkä olisi terveydelle haitallista.
– Kyllähän radioaallot ovat tarpeeksi voimakkaina haitallisia. Ne lämmittävät kudoksia ja niille on asetettu enimmäisarvot, joita kännykät eivät saa ylittää. Tämä enimmäisarvo takaa sen, että esimerkiksi meidän aivoissamme lämpötilanousu jää fysiologisesti katsottuna hyvin pieneksi, muutamaan asteen kymmenesosaan.
Handsfree on turvallinen
Olipa todellisia vaikutuksia tai ei, lasten kännykän käyttöä suositellaan rajoitettavaksi. Vuosaaren kolmasluokkalaiset katsovat, että kännykän tärkein tehtävä on äidin tai isän kiinni saaminen. Pitkiä puheluita ei puhuta.
– No en minä kauheasti käytä kännykkää. Yleensä soitan äidille tai kavereilleni sillä, Julia Soramo kertoo.
Emilia Kokko kertoo, ettei hänellä ole mitään erityisiä sääntöjä kännykän käyttöön
– Mutta äidillä voisi olla joku aikaraja siihen.
Lasten käyttöön sopisivat myös handsfree-laitteet. Ne vähentävät kännykkäsäteilyn vähintään kymmenesosaan verrattuna siihen, että puhuttaisiin kännykkä korvalla.
– Jotenkinhan se korvaan työnnetään, tuonne menee varmasti korvalehti, en ole koskaan tämäntyyppistä käyttänyt, kolmasluokkalainen Verneri Mattila tutkii handsfreetä.
Tutkimuksissa virhemahdollisuus
Parhaillaan on käynnissä neljäntoista maan yhteinen Interphone-tutkimus, jonka tuloksista jo puolet on julkaistu.
Epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopiston terveystieteen laitokselta kertoo, että mitään selkeää näyttöä matkapuhelinten aivokasvainriskistä ei ole edelleenkään saatu.
– Joissakin tutkimuksessa on saatu viitettä siihen suuntaan, että jos on käyttänyt matkapuhelinta pitkän aikaa samalla puolella, yli kymmenen vuotta, niin sillä puolella saattaisi olla suurentunut aivokasvaimen riski.
– Kun kysytään kymmenen vuotta sitten tapahtunutta käyttöä, käytön määriä ja kummalla puolella päätä puhelin on ollut, siihen liittyy aika suuria virheitä ja epätarkkuuksia.
– Jos vanhemmat ovat huolissaan siitä, miten lasten kännykänkäyttö vaikuttaa tulevaisuuden syöpäriskiin, niin sitten ne voivat ilman muuta ryhtyä rajaamaan lasten kännykän käyttöä, mutta emme tiedä sille tieteellisiä perusteita vielä riittävästi, pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä kertoo.
Asiantuntijat:
KARI JOKELA, tutkimusprofessori, Säteilyturvakeskus
DARIUSZ LESZYNSKI , tutkimusprofessori, Säteilyturvakeskus
ANSSI AUVINEN, epidemiologian professori, Tampereen yliopisto
HARRI VERTIO, pääsihteeri, Suomen Syöpäyhdistys
Toimittaja: SINI SILVÀN