Akuutin Arkisto
13.1.2009
Psykologisointi ei auta nuorta
Nuorten ongelmia psykologisoidaan nykyisin liikaa. Näin sanoo yli 30 vuotta opiskelijoita työkseen auttanut psykologi ja terapeutti Asko Hietala, jonka mielestä esimerkiksi opiskelijoiden hälyttävän yleisiin opinto-ongelmiin pitäisi vastata opetusta ja ohjausta parantamalla, ei opintopsykologeja palkkaamalla.
Mielenterveyden esimiehenä ja vastaavana psykologina Jyväskylän YTHS:ssä (Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö) työskennellyt ja näihin aikoihin eläkkeelle jäävä Asko Hietala on kyllästynyt nykyajan tapaan tulkita kaikki ihmisten ongelmat psykologisina. Löysää psykopuhetta viljellään joka mediassa, ja nuoretkin työntyvät vastaanotolle valmiin kotidiagnoosinsa kanssa.
– 70- ja 80-luvuilla jännitettiin. Sitten tuli paniikkihäiriö, sitten Tommy Hellsten kirjoitti teoksensa ja kaikki olivat läheisriippuvaisia, sen jälkeen kärsittiin syömishäiriöstä. Nyt jokainen on masentunut, koska se on niin yleisesti käytetty psyykkisen ongelman kuvaus. Oikea hoito alkaa siitä, että otetaan selvää, mistä he todella kärsivät: jokainen kärsii omalla tavallaan, ei ole esimerkiksi kahta samanlaista masennusta, Hietala kuvaa kevyesti heitettyjen termien hyödyttömyyttä varsinaisessa hoitotyössä.
Joka neljännen mielenterveys järkkyy
Hietala ei vähättele mielenterveysongelmia, päinvastoin: pari vuotta sitten YTHS:ssä tehdyn selvityksen mukaan peräti 26 prosenttia opiskelijoista kärsii mielenterveysongelmista: miehistä näin koki 22, naisista 31 prosenttia.
Tavallista oli jatkuva ylirasitus, masennus ja itsensä kokeminen onnettomaksi. Itse asiassa tilanne on ollut sama jo pitkään. Se on kuitenkin muuttunut, että ennen niin hävetyistä mielenterveysongelmista puhutaan avoimemmin ja hoitoa haetaan helposti. Hoitoa hakevien määrä on kasvanut 2000-luvulla 60 prosenttia.
Psykoselitykset eivät synnytä motivaatiota
Hietala on saanut kollegoitaan vastarintaan kyseenalaistamalla yliopistojen opintopsykologien tarpeellisuuden. Yhdeksän korkeakoulua on sellaisen viime vuosina jo palkannut, mutta Hietalan jarrutuksen johdosta Jyväskylän yliopistossa on lähdetty paneutumaan yhä hälyttävämmäksi käyvään opintojen viivästymiseen ja keskeytymiseen opetusta kehittämällä.
Hietalan mukaan ongelmaa on lähdettävä ratkomaan opetusta ja opinto-ohjausta kehittämällä. On arvioitu, että jopa 20 prosenttia nykyopiskelijoista ei saa koskaan tutkintoaan suoritetuksi. Tämän haasteen edessä yksi opintopsykologi on täysin voimaton.
– Motivaatio-ongelmia ei voida hoitaa neuvoja antamalla. Ihmisillä on yleisesti vähän käyttöä neuvoille, joita heille antaa joku ulkopuolinen.
Opetuksen ohjaus parasta hoitoa
Asko Hietalan mukaan on käsittämätöntä, että sivuutetaan tehokkain ja pitkäkestoisin "hoito", mikä ongelmassa on annettavissa: opettajan ohjaus! Psykologi ei tuo hänen mukaansa mitään lisää siihen, mitä hyvä opettaja ei voisi antaa ongelmien kanssa kamppailevalle opiskelijalle.
Vastaajien mielestä juuri Hietala ei ymmärrä nykyisen massayliopiston todellisuutta: valitettavasti paluuta siihen kultaiseen sivistysyliopiston aikaan, jossa opettajalla oli henkilökohtaista aikaa opiskelijoilleen, ei ole.
Asiantuntija: ASKO HIETALA, mielenterveyden esimies, vastaava psykologi, Jyväskylän YTHS (Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö)
Toimittaja: JAAKKO LUOMA