Akuutin Arkisto
17.2.2009
Kateus jäytää työyhteisöä
"Olen iloinen ja positiivinen ihminen ja tulen todella hyvin toimeen asiakkaiden kanssa. Myös ulkomuotoani kehutaan. Kun tulin uutena nykyiseen työpaikkaani, työpäivät venyivät ja tein tulosta. Pomo kiitteli ja meistä tuli suorastaan ystävät. Tämä kaikki on kuin myrkkyä työkavereille ja minulta on alettu pimittää oleellisia työni tekemiseen liittyviä tietoja."
Vastaavankaltaisen tarinan voisi kuulla lukuisilla työpaikoilla ja monilla eri aloilla ympäri maan.
Kateus saa alkunsa vertailusta: toisella on jotain mitä itseltä puuttuu. On havaittu, että jopa apina närkästyy, jos lajitoveri saa isomman palkinnon samanlaisesta suorituksesta. Huippu-urheilijamiljonääriä ei niinkään herkästi kadehdita, koska harva meistä kykenee hallitsemaan autoaan yli 300 kilometrin tuntinopeudessa - saatikka että saa sopimuksen NHL-kaukaloihin rapakon taakse.
Kateuteen sekoittuu ihailun tunteita. Kateuden kohteena on ihminen, jonka ominaisuuksiin tai saavutuksiin olisi itselläkin mahdollisuus yltää. Toisen ihmisen todellinen tai kuviteltu paremmuus saa tuntemaan mitättömyyttä ja huonommuutta.
Häpeällinen kateus
Susanna Lundell toimii kehittämiskonsulttina Työterveyslaitoksella ja on jo vuosien ajan tutkinut työpaikoilla esiintyvää kateutta.
– Kateus on kaikista tunteista ehkä häpeällisin ja se myös koetaan moraalisesti tuomittavana tunteena, koska kateus kohdistuu toisen hyvään. Toisin kuin vihan tunteelle, jolle löytyy usein oikeutus siten, että toinen on toiminut väärin sinua kohtaan, niin kateuden tunteelle ei yleensä löydy objektiivista oikeutusta, pohtii Susanna Lundell.
Kateus on kaikille tuttu tunne. Kamppailu kateuden tunteiden kanssa kuuluu ihmisen psyykkiseen kehitykseen yksilön eri elämänvaiheissa. Ihmisten välillä on kuitenkin suuriakin eroja siinä, kuinka taipuvaisia he ovat tuntemaan kateutta, ja missä määrin kateus hallitsee heidän tunne-elämäänsä ja ihmissuhteitaan.
Kateus on vuorovaikutuksen vaiva
Työyhteisössä piilevä kateus ilmenee vuorovaikutuksessa monin tavoin. Kateus työtoveria kohtaan saa aikaan piikittelyä, vähättelyä, pahansuopaa juoruilua, vahingoniloa, purevaa arvostelua, moralisointia, tiedon panttaamista ja ideoiden varastelua.
"Minulle tarjottiin mahdollisuutta edetä urallani, mikä kuitenkin tarkoitti päätymistä entisten työkavereiden esimieheksi. Siitä vasta riemu repesi! Minut eristettiin porukan ulkopuolelle: keskustelu hiljeni, kun saavuin kahvihuoneeseen ja erityisesti eräs henkilö supisi aina selkäni takana. Tilanne paheni aina kiusaamiseksi asti ja jouduin pitkälle sairaslomalle."
Se, mitä milläkin työpaikalla kadehditaan, riippuu kunkin alan tai ammatin menestymisen kriteereistä.
– Kateus aiheuttaa ongelmia yhteistyössä. Työyhteisössä ei jaeta yhteistä hyvää, tietoa ja osaamista, eikä auteta tosia vaan pantataan tietoa. Kateudessa on ikävää, että se kohdistuu sellaisiin asioihin, joista ihmisten onnistuminen ja toisaalta koko organisaation menestyminen on riippuvaista, painottaa Lundell.
Miksi aina toiset?
"Olisin aikoinaan halunnut opiskella, mutta sain lapset nuorena, eikä minulla ollut mahdollisuutta kouluttautua. Tunnen kateuden piston niitä kohtaan, joilla on tutkinnot takana ja jotka edelleenkin saavat juosta koulutuksissa. Erityisesti kirpaisee, kun kuulen jonkun työkaverin antoisasta työmatkasta ulkomaille."
Raha ja kollegoiden parempi palkkataso aiheuttaa kitkeryyttä ja kyräilyä työpaikoilla. Jos samasta työstä toinen saa paremmat ansiotulot, on maaperä muokattu kateudelle. Myös toisten saamat erivapaudet tai vastuun väisteleminen koettelevat työtoveruutta.
Myös epäoikeudenmukainen kohtelu, suosikkijärjestelmät ja arvostuksen puute lietsovat kateutta työpaikalla.
– Narsistiselle esimiehelle on tyypillistä pitää yllä suosikkijärjestelmiä, mikä on omiaan hajottamaan työyhteisöä ja sitten ruokkimaan kateutta, muistuttaa Lundell.
Oikeudenmukainen johtaja sen sijaan kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja huolehtii siitä, että samassa asemassa olevilla työntekijöillä on mahdollisuus tavoitella samoja asioita ja kehittyä ammatissaan. Tämä luo turvallisuutta työpaikalle ja edistää tervettä työilmapiiriä.
– On erittäin tärkeää, että jokainen voi kokea, että hänen oma työtehtävänsä on tärkeä ja että hänen työtään myös arvostetaan. Kaikkien ei tarvitse tavoitella samaa vaan jokaisen rooli on tärkeä ja merkityksellinen lopputulokselle, painottaa Susanna Lundell.
Arvostusta viestitetään kuuntelemalla ja huomioimalla toisia. Kyse on itse asiassa samoista perusasioista, joita opetetaan jo pienille lapsille kotona ja päiväkodissa.
– Huomaavaisuus toista kohtaan on arvostavaa vuorovaikutusta. Tervehditään, kiitetään ja pyydetään myös anteeksi, jos on tullut sanottua pahasti tai loukattua, muistuttaa Lundell unohdetuista käytöstavoista.
Työtoverista vastustajaksi
Työelämän epävarmuus ja talouden alamäki ovat otollista maaperää kateudelle. Pätkätyöt, lomautukset ja irtisanomiset saavat aikaan kilpailua oman aseman varmistamiseksi ja työpaikan säilyttämiseksi. Tämä kiristää työyhteisön ilmapiiriä ja lietsoo kateutta. Yhteinen päämäärä unohtuu ja aletaan keskittyä kilpailuun työnteon sijaan. Työtoverista tulee vastustaja.
Kiitollisuus on kateuden vastatunne
– Kateuden tunteiden käsittely on osa ihmisen psyykkistä kehitystä. On tärkeää tunnistaa kateus itsessään. Jos pystyy kohtaamaan oman kateutensa ja ymmärtämään kateuden syitä, niin silloin voi myös lisätä itsetuntemustaan ja kehittyä ihmisenä, huomauttaa Lundell.
– Kiitollisuus on tehokasta vastalääkettä kateuteen. Kun kateellinen kiinnittää huomiota siihen, mitä itseltä puuttuu niin kiitollinen ihminen kiinnittää huomiota siihen, mitä elämä on omalle kohdalle suonut ja iloitsee siitä. Kun ihminen kehittyy ja oppii, tarkoittaa se hyvän sisäistämistä. Kun ihminen sisäistää hyvän, se hyvä onkin sisällä eikä itsen ulkopuolella ja silloin ei tarvitse niin paljon kadehtiakaan muita ihmisiä, valaa Susanna Lundell toivoa.
Asiantuntija: SUSANNA LUNDELL, kehittämiskonsultti, Työterveyslaitos
Toimittaja: LEA FROLOFF
Kirjallisuutta: Kateus työyhteisössä, Susanna Lundell, Työterveyslaitos, 2008